Kepu toi pakkoruotsiristin suomalaisille

Sipilä on paljastanut pakkoruotsihuoraksi ja sanoo opiskelevansa pakosta ruotsia, jotta voi osallistua RKP:n vaalitentteihin. Näin hän sanoi viime lauantaiaamun tv-haastattelussa.

Sipilä on paljastanut pakkoruotsihuoraksi ja sanoo opiskelevansa pakosta ruotsia, jotta voi osallistua RKP:n vaalitentteihin. Näin hän sanoi viime lauantaiaamun (14.3.2015) tv-haastattelussa. Ohjelma oli Ykkösaamu.

http://areena.yle.fi/tv/2449066


Vieraana on puheenjohtaja Juha Sipilä, Kesk. Toimittajana on Jari Korkki.

Esitetty: La 14.3.2015 klo 10.05

Sipilä on seuraava potentiaalinen rasistimitalisti Freudenthalin nimeen. Ikuinen häpeä.


Saako Sipilä seuraavaksi rasistimitalin Freudenthalin nimeen?

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal_-mitali

Korjaako Sipilä viimein Virolaisen tekemän virheen?
Rkp:hän kiristi Johannes Virolaiselta pakkoruotsin peruskouluun.

paha virhe jos näin on.

Johannes Virolainen kertoo kirjassaan Sanoi Paasikivi sivuilla 198-199 luvussa Ärsyttävä ruotsalaispykälä, kuinka Paasikivi oli todellinen hurrien hyysäri nro 1.

Vaikka Maalaisliitto ja sen kannattajat saivat ankarasti kärsiä Maanhankintalain 92§ pykälän seurauksista ja turhaan yrittivät sitä vastustaa, niin Virolainen sen pakkoruotsin Suomen kouluihin toi 1970 -luvun alussa. Muistikohan hän Paasikiven "kielikurssit" ? Paasikivi näet suoraan uhkaili, että jos suomenkielisissä kouluissa ei opeteta riittävästi ruotsia ja jos ruotsin lopetatte, tilalle voi tulla jokin toinen vieras kieli - ja minä vakuutan, ettei se ole espanja! sanoi Paasikivi.

Johannes Virolainen: Sanoi Paasikivi, Muistelmia 1940-luvun vaikeilta vuosilta, Otava 1983

Noissa kahdessa siirtokarjalaisia käsittelevässä Virolaisen kirjassa kerrotaan kuinka RKP yritti sinnikkäästi häätää evakot asutettavaksi Oulujoki -linjan pohjoispuolelle. Siellä olisi ruotsalaisten mielestä ollut riittävästi laajoja soita Karjalaisten rämpiä! Kun lehdissä ruotsinkieliset valittivat kovasti heidän "vanhojen kulttuuriseutujen" menetystä viholliselle, siis Hangon vuokraamisen jälkeen, niin Karjalan evakot nosti kovan metelin, että eikö Karjalan Kannas ollutkaan Suomen vanhaa kulttuuriseutua!

Karjalaiset Suomen kohtaloissa, Otava 1988, Helsinki. ISBN 951-1-10263-X.

Siirtokarjalaiset 1941–44, Otava 1989, Helsinki. ISBN 951-1-10921-9.

Johannes Virolainen: Sanoi Paasikivi, Muistelmia 1940-luvun vaikeilta vuosilta, Otava 1983

Kuvat kulkevat -kirjassaan Virolainen itse kertoo miten asia meni.

Pakkoruotsin isä Johannes Virolainen muistelee kirjassaan Kuvat kulkevat, kuinka hän ollessaan pakkoruotsin "isoisän" eli Paasikiven opissa 1950 -luvun alussa, muutti totaaliseti kantaansa ruotsin kieleen. Virolainen suorastaan kehuskelee kirjassaan kuinka hän ollessaan Koiviston hallituksessa 1968-70 sai peruskoulu-uudistukseen läpi pakollisen ruotsin kielen opiskelun. Olihan edellinen Paasion hallitus antanut eduskunnalle esityksen, jossa oli vain yksi pakollinen vieras kieli eli englanti. Asia kerrotaan kirjan sivuilla 87-95 ja 119-120.

Ruotsin lähettiläs Hägglöf seurasi tarkoin peruskoulu-uudistuksen lakiesityksen käsittelyä eduskunnassa ja kun Virolaisen esittämä malli meni läpi, niin Hägglöfin aloitteesta Virolaiselle myönnettiin korkea ruotsalainen kunniamerkki, Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan suurristi, jonka itse kuningas omakätisesti

hänelle antoi ja sitten lounastettiin kahden kesken kuninkaan kanssa!

Ikuinen häpeä Johannes Virolaiselle tästä pahasta!

Virolainen Johannes: Kuvat kulki : Henkilökuvia ja tapahtumia 1930-luvulta alkaen

Otava, 1994, 256 s., 1. painos

KePulien hokema myytti kuuluu, että "Pakkoruotsi takaa, että Ruotsi auttaa meitä, jos tulee itärajalla ongelmia. Pakkoruotsin avulla taataan, että saamme Ruotsilta tuen.

Tämän myytin olemassaolo on täysin totta ja sen luojaksi nimeän Paasikiven, ent. Hellsten eli vapaasti käännettynä helvetinkivi, siis täysi hur-ri aseinteitaan myöten.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi

Noissa kaikissa seuraavissa kirjoissa kerrotaan mm. Virolaisen osuudesta Suomen pakkoruotsittamisessa! Viimeisessä kirjassa hän kertoo kuinka toi pakkoruotsin peruskouluun ollessan opetusministerinä. Pakkoruotsin perusteluksi hän mainitsee Paasikiven antaman opetuksen ( "lännen turvasta" ) Virolaisen tultua ministeriksi 1954.

Sanoi Paasikivi, Otava 1983, Helsinki. ISBN 951-1-07641-8.

Polun varrelta, Otava 1993, Helsinki. ISBN 951-1-12763-2.

Kuvat kulkevat, Otava 1994, Helsinki. ISBN 951-1-13165-6.

Valtioneuvos muistelee, Otava 2000, Helsinki. ISBN 951-1-17236-0.

Keskustelua kielikysymyksestä s.155-158

Tässä Virolainen kertoo pakkoruotsin tulosta peruskouluun muka yhteistyössä Kekkosen kanssa pelaten! Kekkonen oli vanha AKS:n kielikiihkoilija ja ruotsalaiskylttien tervaaja. Vihannes Jorolainen valehtelee minkä kerkiää.

Virolaisen lehmänkaupat 1968

Urho Somerkivi: Peruskoulu. Synty, kehittyminen ja tulevaisuus.

"Hallituksen esityksen mukaan vain yksi oppilaalle vieras kieli olisi ollut pakollinen ja toinen kieli valinnainen. Tällä kannalla (hallituksen esitys) olivat yleensä myös pedagogiset asiantuntijaelimet, kuten kouluhallitus, Koulunuudistustoimikunta,, Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea ym. …" "Samaan aikaan käytiin tiedotusvälineissä vilkasta keskustelua peruskoulun kieliohjelmasta. Pääosa siitä oli RKP:n järjestämää kampanjaa.

…Paasion hallitus jätti paikkansa ja tilalle tuli Koiviston hallitus. Sen opetusministerinä oli Johannes Virolainen, joka jo aijemmin (yhdessä RKP:n ja LKP:n puheenjohtajien kanssa) oli ilmoittautunut kahden kielen puoltajaksi. Hallitusneuvotteluissa tehdyn sopimuksen mukaisesti eduskunta ohjattiin nyt tähän ratkaisuun. RKP oli pannut sen ehdoksi hallitukseen tulolleen.

... Suomalaisessa demokratiassa voi käydä niinkin, että 5 %:n vähemmistö määrää, mitä 95 %:n enemmistön on opiskeltava."

Johannes Virolainen kirjoittaa tästä asiasta kirjassaan Vallankäyttö Kekkosen kaudella:

"Merkittävin kulttuuripoliittinen ratkaisu Koiviston hallituksen aikana oli peruskoulun puitelain valmistelu ja hyväksyminen. Puuttumatta asiaan muuten, on korostettava, että

Paasion hallitus (opetusministerinä Reino Oittinen) oli ehtinyt jo antaa lakiesityksen eduskunnalle. Uuden hallituksen aloitteesta esitystä muutettiin siten, että peruskouluun tuli kaksi pakollista kieltä: englanti ja ruotsi, eikä vaan englanti, kuten Oittinen oli esittänyt."

Jaakko Linnankivi, Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean 1970 jäsen, HS 21.4. 98:

"Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea 1970 esitti ruotsinkieltä valinnaiseksi oppiaineeksi, että tunteja jäisi muillekin kielille. --- Poliittiset päättäjät runnoivat kuitenkin ruotsin kielen peruskoulun pakolliseksi oppiaineeksi ja laajensivat ruotsin kielen opiskelun koskemaan koko ikäluokkaa eli jokaista suomenkielistä oppilasta."

Suunniteltu enemmistöhallitus ei ollut mahdollista ilman Rkp:n mukaan tuloa. Rkp tiesi Maalaisliiton hingun tähän hallitukseen ja asetti osallistumisensa ehdoksi sen, että ruotsin kieli säädetään pakolliseksi aineeksi peruskoulussa. Puolueensa puheenjohtajana Virolainen "runnoi", kuten Linnankivi sanoo, muut hyväksymään Rkp:n vaatimuksen. Palkkioiksi Virolaiselle myönnettiin Ruotsin toiseksi arvokkain kunniamerkki Pohjantähden Ritarikunnan suurristi, sekä Axel Olof Freudenthal-mitali. (Vertaa osa 12. Ruotsinkielisten keinot.)

Johannes Virolaisen kohdalla tulee selkeästi esiin ruskeakielisyys Neuvostoliittoa kohtaan. Tuo sama piirre, joka on yhteinen sellaisille suomalaisille poliitikoille, jotka ovat aktiivisesti edistäneet ruotsalaisuutta Suomessa.

Olavi Salokangas 11.1.2013 16:24

Vastaan lehmäkauppakuvion arvoitukseen. Asia eteni näin. 1966 demareille rökälevaalivoitto, 55 kansanedustajaa, Rafael Paasion (sd) hallitus, opetusministeriksi R.H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoillta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin, englanti. Oitttinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian jopa eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.

1968 presidentinvaalit. Valittiin Kekkosen tilalle taas Kekkonen. Pidettyjä presidentinvaaleja käytettiin silti perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei pressa itse asiassa ollut vaihtunutkaan. 1968 uusi hallitus, pääministeriksi Mauno Koivisto (sd), opetusministeriksi Johannes Virolainen maalaisliitto-kepu. Jo silloin herätti suurta huomiota, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin painavaa salkkua, vaan "mitättömän" opetusministerin salkun. Jatkosta näkyy miksi näin kävi.

Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, sd, tpsl, skdl ja Virolainen oli maalaisliittoineen menossa hallitukseen oikeistoa edustamaan yksin. Kokoomushan ei niinä aikoina kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Siksi Virolainen kääntyi asiassa RKP:n ja Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen RKP:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. RKP saneli lehmäkaupalle ehtonsa ja tuli hallitukseen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen siihen asti näkemällä vaivannäöllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä pyyhkäistiin ties mitä. Edelläolevan kertoi opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli itse mukana yhtenä asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa.

Asialle vankan vahvistuksen kuulin itsensä entisen arvostetun kansanedustaja Jutta Zilliacuksen (RKP) suusta Radio Vegasssa 27.2.2012 noin kello 12. Zilliacus sanoi Jan-Magnus Janssonin *kiristäneen* pakkoruotsin peruskoululakiin. Zilliacus käytti nimenomaan sanoja Jan-Magnus Jansson kiristi. Zilliacus piti tehtyä temppua pahana virheenä.

Itse pääministeri Mauno Koivisto (sd) piti pakkoruotsin ottoa lakiin perin ongelmallisena ja epäili, että nyt oltiin sotkemassa puoluepolittiikkaa pedagogiikkaan, kuten oltiinkin. Kyseessä oli puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen, päätös. Virolaiselle mahdollinen Janssonin kiristys oli mieluinen kiristys.

Opetusneuvos Asseri Joutsimäki sanoo asiasta Ilta-Sanomissa vielä näin:

"Asian ydin. Poliittisen korruption seurauksena on meillä ollut tuon puoluepoliittisen päätöksen silloin tehneiden puolueiden virkamiesvasallien jatkumo 40 vuoden ajan ja asiasta ei ole saanut puhua ääneen. Siihenhän oli totuttu myös toisessa asiassa, josta piti vaieta "yleisen edun vuoksi"."

Eli jos tässä maassa oltiin suomettuneita, niin tässä maassa ollaan yhä vieläkin myös ruotsittuneita.

Ilmankos korvassa lyhenne RKP kuulostaa lausuttunakin kovin samalta kuin NKP. Ja asiakin on molemmille yhteinen ja samantyylinen. NL:ssä puoluepoliittinen oppilaille pakollinen marxismi-leninismin opetus, meillä puoluepoliittinen kaikille pakollinen ruotsi.

Jotenkin minusta alkaa tuntua, että meidän suomalaisten alkaisi jo 2000-luvulla EU:ssa olla aika tulla ulos kaapista ja hyljätä Breshnevin aikainen "yleinen etu", jota Asseri Joutsimäen mainitsemat puoluepoliitikkojen virkamiesvasallit meidän päihimme yhä väkisin pumppaavat.

MITEN PAKKORUOTSI TULI PERUSKOULUUN

26.2.2014 15:43 Heikki Tala 

http://heikkitala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/161658-miten-pakkoruotsi-tuli-peruskouluun


Vuonna 1966 demarit saivat suuren vaalivoiton, 55 kansanedustajaa eduskuntaan. Rafael Paasiosta (sd) tuli pääministeri ja opetusministeriksi nimitettiin R. H. Oittinen, fil.tri (sd), jolle peruskoulu oli silmäterä. Oittinen kysyi asiantuntijoilta, mitä kieliä tai kieli tulevaan peruskoululakiin. Hänelle vastattiin, englanti. Oittinen jatkoi suunnittelua niiltä pohjilta ja vei asian eduskunnan sivistysvaliokunnan käsittelyyn.

Vuonna 1968 oli presidentinvaalit ja Kekkonen valittiin uudelleen. Presidentinvaaleja käytettiin perusteena hallituksen vaihdolle, vaikkei presidentti vaihtunutkaan. Vuonna 1968 nimitettiin uusi hallitus, jonka pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (sd) ja opetusministeriksi Johannes Virolainen (maalaisliitto). Huomiota herätti, miksi suuren maalaisliiton puheenjohtaja Johannes Virolainen ei ottanut valtiovarainministerin tai ulkoministerin salkkua, vaan vain opetusministerin salkun. Jatkosta selviää miksi näin.

Hallitukseen oli tulossa vahva vasemmistoenemmistö, Sdp, Tpsl, Skdl ja Virolainen oli menossa hallitukseen yksin edustamaan oikeistoa. Kokoomus ei tuolloin kelvannut hallitukseen "yleisistä syistä". Siksi Virolainen kääntyi asiassa Rkp:n ja Jan-Magnus Janssonin puoleen houkutellen Rkp:tä vasemmistoa tasapainottavaksi tekijäksi. Rkp saneli ehtonsa ja tuli hallitukseen. Ehtona oli pakkoruotsi peruskoululakiin. Kaikella R.H. Oittisen työllä ja sivistysvaliokuntaan asti ehtineellä esityöllä ei ollut enää merkitystä. Edellä olevan on kertonut opetusneuvos Asseri Joutsimäki, joka oli mukana asiantuntijana peruskoululakia sorvattaessa.

Kansanedustaja Jutta Zilliacus (Rkp) kertoi Radio Vegasssa 27.2.2012, että Jan-Magnus Jansson kiristi pakkoruotsin peruskoululakiin. Zilliacus piti tehtyä pahana virheenä. Pääministeri Mauno Koivisto (sd) piti pakkoruotsin ottoa lakiin perin ongelmallisena ja epäili, että nyt oltiin sotkemassa puoluepolitiikkaa pedagogiikkaan. Kyseessä oli puhdas puolue-ja valtapoliittinen, ei kielipoliittinen, päätös. Virolaiselle mahdollinen Janssonin kiristys oli mieluinen kiristys.

Opetusneuvos Asseri Joutsimäki kertoi Ilta-Sanomissa vielä näin: " Poliittisen korruption seurauksena on meillä ollut tuon puoluepoliittisen päätöksen silloin tehneiden puolueiden virkamiesvasallien jatkumo 40 vuoden ajan ja asiasta ei ole saanut puhua ääneen. Siihenhän oli totuttu myös toisessa asiassa, josta piti vaieta ’yleisen edun vuoksi’."


Huhtikuussa eduskuntaan tulee kansalaisaloite ruotsin kielen muuttamiseksi valinnaiseksi kaikilla opintojen tasoilla. Se on seuraava merkittävä askel kohti valinnaisuutta kieltenopiskelussa Suomen koululaitoksessa.

Kepu on petänyt suomalaisia ihan tarpeeksi. ÄLÄ SIIS ÄÄNESTÄ KEPUA MISSÄÄN VAALEISSA.

Tuleeko Sipilä korjaamaan Virolaisen virheen?

Sipilä on valehtelijaksi todettu.