Miksi työnantajan pitää maksaa sairauslomat? Tätä asiaa kun miettii, niin ei oikein järkevää vastausta siihen heti löydä? Miksei sitä voitaisi hoitaa esim. vakuutusrahastoilla tms.
Eihän me yksityishenkilöinäkään suostuta maksamaan siitä mitä ei saada? Ei me makseta putkimiehelle siitä että se nyt sattui olemaan sovittuna työnteon hetkenä sairaana, -> vessa tulvii ja putkimies on sairaana, mutta pitäisi silti maksa putkimiehelle palkkaa? Kuulostaako järjenvastaiselta? Mutta jos olisi esim. sairausvakuutuskassa, putkimieskin voisi saada jonkinlaisen korvauksen sairastuessaan.
Onko järjestelmämme kieroutunut ja luo itse itseään ruokkivaa / vahingoittavaa kierrettä, joka kannustaa vastuunpakoiluun (politikoista lähtien) ja ilmenee jo jopa työnteon moralin heikkenemisenä.
Järjestelmää pitäisi kehittää siten, että työnantaja maksaa vain tehdystä työstä ja muut ns. sosiaaliset ja yhteiskunnalliset velvoitteet siirrettäisiin esim. vakuutusrahastoille jne. Työn tuottavuudelle saataisiin näin jo lähtökohtaisesti paremmat edellytykset vastata globaalisiin haasteisiin. Yritykset ja työnantajat voisivat suunnata resurssinsa oleellisimpiin asioihin, eikä olla osana sosiaalista tai yhteiskunnallista rakennetta. Siis jokainen taho keskittyisi ”täysillä” omaan tekemiseensä ja tuottaisi näin yhteiskunnalle kansantaloudellista hyötyä tehokkaammin.
Erityisesti nykyinen tehottomuutta kannustava järjestelmä vahingoittaa meitä kansalaisia, veronmaksajia. Julkinen sektori vähät välittää siitä, miten paljon etuja voi veronmaksajilta ulosmitata, koska piikki on aina auki. Julkisella sektorilla sekä politikoilla on oma käsi samassa kupissa ammentamassa ehtymättömän kaivon etuja, kunnes kaivo ihan oikeasti ehtyy.
Seuraus tästä on
=> Julkinen sektori paisuu ja sen pitäminen tyytyväisenä takaa politikoille ääniä ja uudelleen valinnan mahdollisuudet (helpot äänet). Suomessa on menty itseään ruokkivaan poliittiseen, vastuuttomuuden ja päättämättömyyden loukkuun, kuten esim. Kreikassa. Tätä vallitsevaa järjestelmää voisi verrata melkein kleptokratiaksi. Poliitikot ostavat / lahjovat/ ruokkivat mielellään julkista sektoria lupauksilla saaden heidän ääniä, ja vähät välittävät meistä veronmaksajista.
Esimerkki sairausajan palkan leikkauksesta eli säästöistä:
Sairaanhoitaja on saikulla keksimäärin vuodessa 26,5 päivää http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Sairauspoissaolot.aspx
Oletetaan että ”Sari Sairaanhoitaja” on vuoden aikana viidesti sairaana, eli n. viikon aina kerrallaan, siis yhteensä yli viisi viikkoa. Tilastojen mukaan keskipalkka on 3.000 euroa/kk. Sos. kulujen kanssa n. 4.000 e/kk. Eli päivää kohden palkkakulut on minimissään n. 185 e. (Todelliset kulut sairauspäivästä ovat tilastollisesti n. 350 e/pv)
Ruotsalaisen mallin mukaan säästöjä tulisi karenssista 5 * 185 ja maksettavasta sairausajan palkasta 21,5 pv *80 %, eli säästö tulisi 20 % 5 karenssipäivää => 1.720,50 e
Julkisella sektorilla työskentelee kaikkiaan noin 700.000 ihmistä, keskimääräinen sairauspoissaolot koko julkisella sektorilla on 18 pv / vuosi. Jos oletetaan lakennallisesti, että poissa ollaan esim. viikko kerrallaan, niin karenssipäiviä olisi 4 pv ja lopuista 14 pv olisi 80 % sairausajan palkalla. Tarkoittaa tämä säästön määränä 4*185 14*37 e/pv * 700.000 = 880.600.000,00 euroa eli noin MILJARDI.
Lisäksi kun huomioidaan että julkisella sektorilla on huomattavan pitkät vuosilomat (jopa 11 vko), niin terveydenhoitoalalla tuskin saavutetaan edes keskimäärin 10 kk (9,11) / vuosi työpanosta. Poissaoloja tulee keskimäärin sairauslomista 5,3 vko ja vuosilomista 7,2 vko = 12,5 vko / vuosi.
Ei tarvitse ihmetellä miksi suomen mm. sairaudenhoito on niin kallista ja tehotonta, jos todellinen työpanos vuodessa on 9 kk/vuosi mutta vuosiansiot samat kuin yksityissektorilla ”insinöörillä”. Yleensä ja niin mielellään (populistisesti) vedotaan lääkäreiden palkkoihin jne. mutta jos oikeasti lasketaan kustannuksia/annettu työpanos, lääkärien kustannukset eivät kai sitten nousekaan kynnyskysymykseksi kokonaiskuvassa (kuntasektorin henkilöstöstä lääkärien osuus v. 2013 oli 5,2 %)
Ja tilastot vääristävät: Taitaa ns. naisen eurokin mennä edelle miehen eurosta kun vertaus tehdään annettuun työpankokseen => vuosiansio/tehty työtunti (naisvaltainen ala, 91 % on naisia).
Lainaus työehtosopimuksesta
”6. Siltä osin, kun lomaoikeus on tämän pykälän mukaisesti 30 päivää tai enemmän, lisätään loman pituutta kuudella päivällä. Siltä osin kuin lomaoikeus on tämän pykälän mukaisesti 25 - 29 päivää, lisätään loman pituutta 3 päivällä.”
MUUTOKSIA TARVITAAN:
Pitäisikö meidän veronmaksajien/kansalaisten tehdä oma lakialoite (kuten homolaistakin aikanaan tehtiin) ja vaatia suomeen lakia sairausvakuutuskassasta, vastaavasta järjestelmästä kuten esim. Ruotsissa on. Kun poliitikot ovat ”lahjottuja” (tarkoitan äänestäjien menettämisen pelkoa)/ halvaantuneita / kykenemättömiä päättämään tämän kaltaisista yhteiskuntamme rakenteellisista muutoksista. Voisivatko jo pelkästään PK-yrittäjät
Eihän me yksityishenkilöinäkään suostuta maksamaan siitä mitä ei saada? Ei me makseta putkimiehelle siitä että se nyt sattui olemaan sovittuna työnteon hetkenä sairaana, -> vessa tulvii ja putkimies on sairaana, mutta pitäisi silti maksa putkimiehelle palkkaa? Kuulostaako järjenvastaiselta? Mutta jos olisi esim. sairausvakuutuskassa, putkimieskin voisi saada jonkinlaisen korvauksen sairastuessaan.
Onko järjestelmämme kieroutunut ja luo itse itseään ruokkivaa / vahingoittavaa kierrettä, joka kannustaa vastuunpakoiluun (politikoista lähtien) ja ilmenee jo jopa työnteon moralin heikkenemisenä.
Järjestelmää pitäisi kehittää siten, että työnantaja maksaa vain tehdystä työstä ja muut ns. sosiaaliset ja yhteiskunnalliset velvoitteet siirrettäisiin esim. vakuutusrahastoille jne. Työn tuottavuudelle saataisiin näin jo lähtökohtaisesti paremmat edellytykset vastata globaalisiin haasteisiin. Yritykset ja työnantajat voisivat suunnata resurssinsa oleellisimpiin asioihin, eikä olla osana sosiaalista tai yhteiskunnallista rakennetta. Siis jokainen taho keskittyisi ”täysillä” omaan tekemiseensä ja tuottaisi näin yhteiskunnalle kansantaloudellista hyötyä tehokkaammin.
Erityisesti nykyinen tehottomuutta kannustava järjestelmä vahingoittaa meitä kansalaisia, veronmaksajia. Julkinen sektori vähät välittää siitä, miten paljon etuja voi veronmaksajilta ulosmitata, koska piikki on aina auki. Julkisella sektorilla sekä politikoilla on oma käsi samassa kupissa ammentamassa ehtymättömän kaivon etuja, kunnes kaivo ihan oikeasti ehtyy.
Seuraus tästä on
=> Julkinen sektori paisuu ja sen pitäminen tyytyväisenä takaa politikoille ääniä ja uudelleen valinnan mahdollisuudet (helpot äänet). Suomessa on menty itseään ruokkivaan poliittiseen, vastuuttomuuden ja päättämättömyyden loukkuun, kuten esim. Kreikassa. Tätä vallitsevaa järjestelmää voisi verrata melkein kleptokratiaksi. Poliitikot ostavat / lahjovat/ ruokkivat mielellään julkista sektoria lupauksilla saaden heidän ääniä, ja vähät välittävät meistä veronmaksajista.
Esimerkki sairausajan palkan leikkauksesta eli säästöistä:
Sairaanhoitaja on saikulla keksimäärin vuodessa 26,5 päivää http://www.ttl.fi/fi/uutiset/Sivut/Sairauspoissaolot.aspx
Oletetaan että ”Sari Sairaanhoitaja” on vuoden aikana viidesti sairaana, eli n. viikon aina kerrallaan, siis yhteensä yli viisi viikkoa. Tilastojen mukaan keskipalkka on 3.000 euroa/kk. Sos. kulujen kanssa n. 4.000 e/kk. Eli päivää kohden palkkakulut on minimissään n. 185 e. (Todelliset kulut sairauspäivästä ovat tilastollisesti n. 350 e/pv)
Ruotsalaisen mallin mukaan säästöjä tulisi karenssista 5 * 185 ja maksettavasta sairausajan palkasta 21,5 pv *80 %, eli säästö tulisi 20 % 5 karenssipäivää => 1.720,50 e
Julkisella sektorilla työskentelee kaikkiaan noin 700.000 ihmistä, keskimääräinen sairauspoissaolot koko julkisella sektorilla on 18 pv / vuosi. Jos oletetaan lakennallisesti, että poissa ollaan esim. viikko kerrallaan, niin karenssipäiviä olisi 4 pv ja lopuista 14 pv olisi 80 % sairausajan palkalla. Tarkoittaa tämä säästön määränä 4*185 14*37 e/pv * 700.000 = 880.600.000,00 euroa eli noin MILJARDI.
Lisäksi kun huomioidaan että julkisella sektorilla on huomattavan pitkät vuosilomat (jopa 11 vko), niin terveydenhoitoalalla tuskin saavutetaan edes keskimäärin 10 kk (9,11) / vuosi työpanosta. Poissaoloja tulee keskimäärin sairauslomista 5,3 vko ja vuosilomista 7,2 vko = 12,5 vko / vuosi.
Ei tarvitse ihmetellä miksi suomen mm. sairaudenhoito on niin kallista ja tehotonta, jos todellinen työpanos vuodessa on 9 kk/vuosi mutta vuosiansiot samat kuin yksityissektorilla ”insinöörillä”. Yleensä ja niin mielellään (populistisesti) vedotaan lääkäreiden palkkoihin jne. mutta jos oikeasti lasketaan kustannuksia/annettu työpanos, lääkärien kustannukset eivät kai sitten nousekaan kynnyskysymykseksi kokonaiskuvassa (kuntasektorin henkilöstöstä lääkärien osuus v. 2013 oli 5,2 %)
Ja tilastot vääristävät: Taitaa ns. naisen eurokin mennä edelle miehen eurosta kun vertaus tehdään annettuun työpankokseen => vuosiansio/tehty työtunti (naisvaltainen ala, 91 % on naisia).
Lainaus työehtosopimuksesta
”6. Siltä osin, kun lomaoikeus on tämän pykälän mukaisesti 30 päivää tai enemmän, lisätään loman pituutta kuudella päivällä. Siltä osin kuin lomaoikeus on tämän pykälän mukaisesti 25 - 29 päivää, lisätään loman pituutta 3 päivällä.”
MUUTOKSIA TARVITAAN:
Pitäisikö meidän veronmaksajien/kansalaisten tehdä oma lakialoite (kuten homolaistakin aikanaan tehtiin) ja vaatia suomeen lakia sairausvakuutuskassasta, vastaavasta järjestelmästä kuten esim. Ruotsissa on. Kun poliitikot ovat ”lahjottuja” (tarkoitan äänestäjien menettämisen pelkoa)/ halvaantuneita / kykenemättömiä päättämään tämän kaltaisista yhteiskuntamme rakenteellisista muutoksista. Voisivatko jo pelkästään PK-yrittäjät
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.