oon seurustellu nyt noin vuoden ja enkä koskaan oo suudellessani poikaystävää leijaillut niin sanotusti pilvissä!! siis ku suudellaan siinä ei niinku oo mitään sähköä hän kyllä tuntee sähköä mut minä en!! ystäväni sanovat että kun he suutelevat p.ystäviänsä se on aivan mahtavaa ja he eivät sillon ajattele mitään jne. minä taas monesti ajattelen et mitähän kello on ja vaikka säätä samalla kun suutelen poikaystävääni!! onhan se ihan kivaa mut koska toisten mielestä se on niin mahtavaa niin miks en minä tunne samoin?? enkö ole tarpeeksi rakastunut vai??
miltä pitäisi tuntua??
nimetön
52038
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kylä se on niin kun suudellaan ja kaikki on kohdallaan nii silloin kyllä leijutaan ja kaikki unohdetaan!
Ei sitä leiju tai saa säväreitä suudellessa, mutta hyvältä se tuntuu eikä koskaan saa tarpeekseen.
Onhan se pussailu ihanaa, ainakin välistä.. en voi silti väittää, ettenkö minäkin joskus välistä ajattele muitakin asioita suuteloinnin lomassa. Mutta kun asiaan oikein paneutuu, niin kyllä siinä muut ajatukset päästä kaikkoaa.
ihanaa se minustakin on, mutta kaikkein eniten inhottaa on se, että se suutelu ei tunnu niin hyvältä poikaystäväni kanssa kuin entiseni. Rakastan poikaystävääni ja toivon että hänestä tulisi lapsieni isä, mutta suutelussa ei ole semmoista tunnetta kuin entiseni kanssa.
Sulla pitää olla suudelmassa mukana tunnetta. Ei sitä varmaan saa ajattelemalla säätä tai kelloa, vaan itse sitä tilannetta. Sitä, miten ihanalta joku voi tuntua.
Siitä se lähtee ;)