Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaan perehtynyt Aleksanteri-instituutin professori Markku Kivinen esitti näkemyksensä Punaisella torilla kaikuneista iskulauseista, joissa vaadittiin Suomen valtaamista Venäjälle.
- Olé! Olé-olé-olé! Krim on meidän! Antakaa meille seuraavaksi Puola ja Suomi! raikui Punaisella torilla keskiviikkona.
"Haluamme seuraavaksi Suomen!" - tuhannet venäläiset hurrasivat Putinille
Krimin Venäjään liittämisen vuosipäivää juhlittiin eilen näyttävästi Moskovassa Kremlin muurien vieressä. Juhlakonsertissa oli läsnä myös presidentti Vladimir Putin.
RBK-kanava raportoi ihmisten jopa huutaneen juhlatilaisuudessa, miten Venäjän pitäisi vallata seuraavaksi Puola ja Suomi.
- Olé! Olé-olé-olé! Krim on meidän! Antakaa meille seuraavaksi Puola ja Suomi! Haluamme Puolan ja Suomen! ihmisjoukosta huudeltiin.
Professori Kivisen korvaan iskulause kuulostaa hurjalta uholta, joka on kuitenkin sisällöltään "löysä heitto". Kivisen mukaan moiset julistukset kertovat lähinnä Venäjän kansallismielisyyden vahvistumisesta eikä siitä, että naapurimaa olisi vyörymässä tankkeineen rajan yli.
Professorilla on myös näkemys siitä, miksi iskulauseisiin valikoitui juuri Suomi ja Puola.
- Puola on Venäjän alkuajoista lähtien toiminut Venäjän haastajana ja perinteisesti vaikeana kapinallisena myös Venäjän imperiumissa. Suomi puolestaan oli keisarin lojaali alamainen ja yhteistyökumppani, joka sai jopa oman parlamentin, Kivinen vertaa.
Tyyli muuttui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen
Professori uskoo, että Krimin valtaaminen heijastuu venäläisiin siinä mielessä, että torilla ylipäätään uskalletaan huudella avoimesti muiden maiden valtaamisesta.
- Mutta täytyy muistaa, että Krim on täysin eri asia kuin Puola ja Suomi. Krimin kohdalla monet venäläiset kokivat mielipidemittauksenkin mukaan, että Krim todella täytyi liittää takaisin Venäjään. Eivätkä oppositiopoliitikotkaan ole juuri näyttäneet olleen hanketta vastaan. Tuskin kukaan ajattelee näin Suomesta tai Puolasta.
Kivisen mukaan Venäjän poliitista retoriikkaa leimaa jyrkkä propaganda, jossa on karnevalismia ja sen myötä myös absurdiutta.
Ongelma on kuitenkin se, että aina ei ole helppo erottaa, mitkä villit uhoamiset pitäisi tulkita vakavasti ja mitkä taas ei.
- Räväkät puheet ja villi retoriikka on tullut mukaan kuvioihin vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Neuvostoliitolle ominaisempaa oli konservatiivisuus, harmaus ja hirvittävän tylsät ja ylipitkät puheet, Kivinen naurahtaa.
Professori arvioi, että Venäjän harrastama raju retoriikka aiheuttaa ahdistusta lähinnä entisissä neuvostomaissa, joissa elää yhä suuri venäjänkielinen vähemmistö.
- Tällaisissa maissa puheille tulee varmasti vastakaikua, koska huolet Baltian maissa ovat todellisia. Suomi ja EU ovat yrittäneet saada viestiä näihin maihin läpi siitä, että venäjänkieliset tulisi integroida yhteiskuntaan paremmin.
JENNA HEINO
[email protected]
- Olé! Olé-olé-olé! Krim on meidän! Antakaa meille seuraavaksi Puola ja Suomi! raikui Punaisella torilla keskiviikkona.
"Haluamme seuraavaksi Suomen!" - tuhannet venäläiset hurrasivat Putinille
Krimin Venäjään liittämisen vuosipäivää juhlittiin eilen näyttävästi Moskovassa Kremlin muurien vieressä. Juhlakonsertissa oli läsnä myös presidentti Vladimir Putin.
RBK-kanava raportoi ihmisten jopa huutaneen juhlatilaisuudessa, miten Venäjän pitäisi vallata seuraavaksi Puola ja Suomi.
- Olé! Olé-olé-olé! Krim on meidän! Antakaa meille seuraavaksi Puola ja Suomi! Haluamme Puolan ja Suomen! ihmisjoukosta huudeltiin.
Professori Kivisen korvaan iskulause kuulostaa hurjalta uholta, joka on kuitenkin sisällöltään "löysä heitto". Kivisen mukaan moiset julistukset kertovat lähinnä Venäjän kansallismielisyyden vahvistumisesta eikä siitä, että naapurimaa olisi vyörymässä tankkeineen rajan yli.
Professorilla on myös näkemys siitä, miksi iskulauseisiin valikoitui juuri Suomi ja Puola.
- Puola on Venäjän alkuajoista lähtien toiminut Venäjän haastajana ja perinteisesti vaikeana kapinallisena myös Venäjän imperiumissa. Suomi puolestaan oli keisarin lojaali alamainen ja yhteistyökumppani, joka sai jopa oman parlamentin, Kivinen vertaa.
Tyyli muuttui Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen
Professori uskoo, että Krimin valtaaminen heijastuu venäläisiin siinä mielessä, että torilla ylipäätään uskalletaan huudella avoimesti muiden maiden valtaamisesta.
- Mutta täytyy muistaa, että Krim on täysin eri asia kuin Puola ja Suomi. Krimin kohdalla monet venäläiset kokivat mielipidemittauksenkin mukaan, että Krim todella täytyi liittää takaisin Venäjään. Eivätkä oppositiopoliitikotkaan ole juuri näyttäneet olleen hanketta vastaan. Tuskin kukaan ajattelee näin Suomesta tai Puolasta.
Kivisen mukaan Venäjän poliitista retoriikkaa leimaa jyrkkä propaganda, jossa on karnevalismia ja sen myötä myös absurdiutta.
Ongelma on kuitenkin se, että aina ei ole helppo erottaa, mitkä villit uhoamiset pitäisi tulkita vakavasti ja mitkä taas ei.
- Räväkät puheet ja villi retoriikka on tullut mukaan kuvioihin vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Neuvostoliitolle ominaisempaa oli konservatiivisuus, harmaus ja hirvittävän tylsät ja ylipitkät puheet, Kivinen naurahtaa.
Professori arvioi, että Venäjän harrastama raju retoriikka aiheuttaa ahdistusta lähinnä entisissä neuvostomaissa, joissa elää yhä suuri venäjänkielinen vähemmistö.
- Tällaisissa maissa puheille tulee varmasti vastakaikua, koska huolet Baltian maissa ovat todellisia. Suomi ja EU ovat yrittäneet saada viestiä näihin maihin läpi siitä, että venäjänkieliset tulisi integroida yhteiskuntaan paremmin.
JENNA HEINO
[email protected]
Vastaukset 4
Vanhimmat
Krimin valtauksesat on yhtä suuri kuin uho Punaisella torilla.
Nyt vain Suomen valtaus käyntiin. Täältä kyllä löytyy tervetulon toivottajia.
tervetuloa-toivotukset.
Tokihan Venäjän hyökkäys on haaveiden täyttymys?
edustus paikan päällä?
Kumma kun ei kuulu kannatusta Venäjän kansan tahdolle.
Koko ajanhan tiltut laulavat Venäjän ylistystä. Ei kai ole petturuus mielessä?
Kyllä tiltujen kuuluu iloita, kun Venäjällä vaaditaan hyökkäystä Suomeen.
Sitähän tiltut tukevat tälläkin palstalla kirjoittelullaan.