Olkaa tarkkana äänestäjät

Suomessa tarvitaan oikeudenmukaista, veronmaksukykyyn perustuvaa verotusta, jotta verokertymä riittää hyvinvointipalveluihin. Erilaiset verotuet lienevät noin 18 miljardia vuodessa, joten verotukiviidakko tulisi päivittää oikeudenmukaiseksi. Pääomatulojen, myyntivoittojen ja osinkotulojen verotus tulee asettaa samalle viivalle palkkatulon ja eläketulon kanssa.

Maataloustuet tulee tarkistaa ja saattaa saman verokohtelun piiriin kuin muiden pienten ja keskisuurten yritysten tuet. Yritysten miljarditukiaiset pitää päivittää siten, etteivät tuet estä kilpailua ja edistä kartellisoitumista. Kuntien kilpailutussäännöt pitää uudistaa suosimaan suomalaista yrittäjyyttä laatukriteerit uudistamalla.

Kuntien rakennemuutos olisi tehtävä mahdollisimman pian. On verorahojen tuhlausta, että Suomessa on vielä yli 300 kuntaa. Joka kunnassa iso valtuusto, kunnanhallitus, lukuisia lautakuntia, työryhmiä ja ohjausryhmiä, kun päätökset yleensä tehdään virkamiesten esittelyn perusteella. Monissa kunnissa henkilöstö- ja hallintokulut ovat kasvaneet lähes yhtää suuriksi kuin kunnan verokertymä, joten valtiolta huudetaan valtionapuja vuosi vuodelta yhä enemmän.

Jos kuntaliitoksissa säilytetään viranhaltijoiden viiden vuoden irtisanomissuoja, kuntaliitosten hyöty jää vähäiseksi. Uusissa kuntaliitoksissa syntyy päällekkäisiä työtehtäviä ja uudenlainen seurustelukulttuuri töiden loppuessa, mutta virkojen säilyessä. Viiden vuoden irtisanomissuoja on erittäin epäoikeudenmukainen, koskiessaan vain osaa kuntien työntekijöistä ja kun lisäksi viisi vuotta kertautuu aina uuden kunnan liittyessä.

Henkilöstö ja hallintokulujen sijaan kuntien on huolehdittava paremmin palveluistaan. Esimerkiksi vanhuspalvelut työllistävät kuntien omia työttömiä, ellei niitä ulkoisteta monikansallisille voittojen maksimointiin perustetuille hoivayrityksille.
Byrokratiatalkoita pitäisi jatkaa. Virkailijat valittavat kokouksia ja kiireitään ja siirtävät vastuusta virkamieheltä toiselta, kun olisi pitänyt tehdä kenttätyötä ja syventyä esimerkiksi pienen tytön hengen pelstamiseen. Vanhuspalveluissa kunnat ovat sirpaloineet hoivan lukuisiin pieniin osatehtäviin, eikä kukaan ota vastuuta kokonaishoidosta. Yksi avustaja kuljettaa ruuan, toinen syöttää sen (jos ehtii), kolma pesee pyykin, neljäs siivoaa, viides ulkoiluttaa.... Luottamuksellista, molemmin puolin antoisaa hoitosuhdetta ei synny, vaikka eläkkeillä maksetaan palvelut, eikä peruseläke edes riitä.

Suomesta on tullut rikkaiden, verokikkailijoiden yhteiskunta, jotka kyllä käyttävät yhteiskunnan palveluita mutta verosuunnittelevat mahdollisimman pienet verot. Tasaverotut pääomatulot ovat rikkaiden käyttämä keino, kun progressiivista veroa ei haluta maksaa. Yksityisestä sairaanhoidosta saa kelakorvaukset, lapsilisät ovat samat miljonäärille ja leipäjonolaiselle.
Varallisuusvero on jo poistettu, työnantajien kela-korvaukset poistettu (miljardin euron lovi sosiaaliturvaan) ja nyt pitäisi poistaa perintöverokin (toinen miljardin lovi).
Mutta yritystuista ja maataloustuista ei tingitä, sen sijaan vähäistä sosiaaliturvaa pitäisi joidenkin puolueiden mukaan leikata ja välillisiä veroja kiristää, mikä kasvattaisi leipäjonoja entisestään. Mietipä siis, ketä äänestät tulevissa vaaleissa.

Rikkaat eläkeläiset pakenevat Espanjaan ja Portugaliin,missä ei tarvitse maksaa veroja. Kuitenkin he ovat Suomen sosiaaliturvan Kelan piirissä. Päättäjät ovat rikkaiden puolella, koska eivät tätä epäkohtaa ole korjanneet vaikka ovat varmasti tienneet.