Tässä lainaus. http://www.tulva.fi/blogi2.php?aid=116081&k=115992
Feministi, kuka sä oot?
Meidän on aika uudistua (ja murskata patriarkaatti).
Feminismi on liike, eikä maailmankaikkeudessa mikään lopulta pysy paikallaan.
Millä on siilitukka, ei meikkiä eikä ainakaan rintaliivejä? Minkä kainalokarvat tursuavat valkoisen hihattoman topin alta ja jatkuvana valitusvirtenä on "naisen-euro-on-kahekskyt-senttii"? Mikä vihaa miehiä ja hengaa vain kaltaisensa seurassa suunnitellen patriarkaatin murskaamista? Kenestä on kyse?
Telaketjufeministin arkkityypin tunnistanee jokainen. "Feministi" on sana, jonka jotkut sanovat nenäänsä nyrpistäen, toiset ylpeydestä rintaansa röyhistäen. Se, onko joku feministi, ei kuitenkaan näy ulospäin. Feministejä on kaikissa kulttuureissa, etnisissä ryhmissä, maailmankatsomuksissa, yhteiskuntaluokissa – ja sukupuolissa.
Takana ovat ne ajat, jolloin naisasialiikkeen asiaa ajoivat vain naiset. Onneksi.
Viimeisimmän Tulvan (3/2013) kansikuva on herättänyt joissain piireissä närää. Kuvassa transmies nousee uimasta, paljastaen rintojenpoistoleikkauksen arpeuttaman ylävartalonsa. Kannessa lukee suurin kirjaimin: miehet, miehet, miehet.
Eikö Tulvan pitänyt olla feministilehti? NAISasialiiton lehti? Mistä tämä kiinnostus miehiin?
Kaksivuotiaani löysi lehden tuoreeltaan keittiömme pöydältä. Lapsi pysähtyi, vakavoitui ja jäi katsomaan kansikuvaa sanoen "oho". Hän tutki kuvaa kauan ja hartaasti samalla kun itse valmistauduin selittämään jotain sukupuolen moninaisuudesta. Kun lapsi vihdoin kommentoi, kuului hänen arvionsa kannesta: "Ihminen maauimalassa. Hyppää tornista, fiuuu. Vau!"
Ihminen. Paljaana. Lapsi ei tee eroa, ihmettele, kategorisoi. Lapsi on vielä vapaa, malttaa olla olettamatta ja arvottamatta. Mistä tuollaista ajatusten tuoreutta saisi itsellekin?
Tällä hetkellä Naisasialiitto Unioniin otetaan jäseniksi vain juridisia naisia – henkilöitä, joilla on naisen sosiaaliturvatunnus. Linja on ollut historiassa varmasti perusteltu, mutta ajat muuttuvat. Tuoreutta ajatteluun ja uutta näkökulmaa feminismiin on ollut osaltaan luomassa myös Tulvan toimituskollektiivi. Pitkälti kollektiivin aloitteesta Naisasialiitto Unionissa äänestetään jäsenyyden avaamisesta myös muille kuin naisille yhdistyksen jäsenkokouksessa 24.11.2013.
Miksi naisasiaa ajamaan pitäisi hyväksyä muitakin kuin juridiselta sukupuoleltaan naisia? Mitä feminismi 2010-luvulla tarkoittaa? Tarvitaanko naiserityistä liikettä tänä aikana enää mihinkään?
Feminismi on liike, eikä maailmankaikkeudessa mikään lopulta pysy paikallaan. Kaikki on jatkuvassa liikkeessä, muutoksessa vailla selvää päämäärää. Varmaa on vain liike. Tämä lainalaisuus ei päde pelkästään fyysisiin objekteihin vaan myös aatteisiin. Muutoksen pelko halvaannuttaa ja jäykistää. Liikettä ja muutosta ei voi kuitenkaan pysäyttää, sitä voi ainoastaan hidastaa. Ollakseen elinvoimainen ja ajassaan kiinni, jokaisen aatteen täytyy kyetä uudistumaan. Mikäli aate ei kykene uudistumaan aikaansa vastaavaksi, se kuihtuu pois. Hyvä niin.
Feminismissä pyritään näkemykseni mukaan sukupuolten tasa-arvoon. Kaikkien sukupuolten, sillä sukupuolia on paljon enemmän kuin kaksi. Vaikka feminismi onkin naiserityinen liike, on meidän tänä aikana ymmärrettävä avartaa näkemystämme siitä, keiden kaikkien asiaa me feministit ajamme. Ansaitseeko transnainen vähemmän tukea kuin sinä, sisko? Entä henkilö, joka on syntynyt naisen ruumiiseen, muttei koe oloaan oikeaksi ja korjaa sukupuolensa mieheksi? Ansaitseeko sukupuolten tasa-arvoa ajava mies jäädä liikkeen ulkopuolelle vain sosiaaliturvatunnuksensa takia?
Tasa-arvo on siitä jännä asia, ettei sitä voi olla joillain enemmän kuin toisilla. Sitä joko on tai ei ole. Jos pyrimme tasa-arvoon, meidän on pyrittävä siihen suhteessa kaikkiin. Koska sortoa on niin monella eri rintamalla, tarvitaan eri näkökulmiin keskittyviä liikkeitä. Feminismiä tarvitaan ajamaan sorrettujen sukupuolten asemaa. Ja taisteluun sitä sortoa vastaan me tarvitsemme jokaisen innokkaan parin käsiä, niiden karvaisuudesta tai sotusta riippumatta.
Odotan innolla sitä päivää, jolloin feminismille ei ole tarvetta. Päivää, jolloin katsomme toisiamme kaksivuotiaan silmin ja näemme vain ihmisen. Niin kauan, kuin ihmisten välillä vallitsee epätasa-arvo mistä tahansa syystä, tarvitaan vastavoimaa. Se vastavoima olemme me. Ja meidän on aika uudistua (ja murskata patriarkaatti).
Suvi Auvinen
Tulva 11.11.2013
Feministi, kuka sä oot?
Meidän on aika uudistua (ja murskata patriarkaatti).
Feminismi on liike, eikä maailmankaikkeudessa mikään lopulta pysy paikallaan.
Millä on siilitukka, ei meikkiä eikä ainakaan rintaliivejä? Minkä kainalokarvat tursuavat valkoisen hihattoman topin alta ja jatkuvana valitusvirtenä on "naisen-euro-on-kahekskyt-senttii"? Mikä vihaa miehiä ja hengaa vain kaltaisensa seurassa suunnitellen patriarkaatin murskaamista? Kenestä on kyse?
Telaketjufeministin arkkityypin tunnistanee jokainen. "Feministi" on sana, jonka jotkut sanovat nenäänsä nyrpistäen, toiset ylpeydestä rintaansa röyhistäen. Se, onko joku feministi, ei kuitenkaan näy ulospäin. Feministejä on kaikissa kulttuureissa, etnisissä ryhmissä, maailmankatsomuksissa, yhteiskuntaluokissa – ja sukupuolissa.
Takana ovat ne ajat, jolloin naisasialiikkeen asiaa ajoivat vain naiset. Onneksi.
Viimeisimmän Tulvan (3/2013) kansikuva on herättänyt joissain piireissä närää. Kuvassa transmies nousee uimasta, paljastaen rintojenpoistoleikkauksen arpeuttaman ylävartalonsa. Kannessa lukee suurin kirjaimin: miehet, miehet, miehet.
Eikö Tulvan pitänyt olla feministilehti? NAISasialiiton lehti? Mistä tämä kiinnostus miehiin?
Kaksivuotiaani löysi lehden tuoreeltaan keittiömme pöydältä. Lapsi pysähtyi, vakavoitui ja jäi katsomaan kansikuvaa sanoen "oho". Hän tutki kuvaa kauan ja hartaasti samalla kun itse valmistauduin selittämään jotain sukupuolen moninaisuudesta. Kun lapsi vihdoin kommentoi, kuului hänen arvionsa kannesta: "Ihminen maauimalassa. Hyppää tornista, fiuuu. Vau!"
Ihminen. Paljaana. Lapsi ei tee eroa, ihmettele, kategorisoi. Lapsi on vielä vapaa, malttaa olla olettamatta ja arvottamatta. Mistä tuollaista ajatusten tuoreutta saisi itsellekin?
Tällä hetkellä Naisasialiitto Unioniin otetaan jäseniksi vain juridisia naisia – henkilöitä, joilla on naisen sosiaaliturvatunnus. Linja on ollut historiassa varmasti perusteltu, mutta ajat muuttuvat. Tuoreutta ajatteluun ja uutta näkökulmaa feminismiin on ollut osaltaan luomassa myös Tulvan toimituskollektiivi. Pitkälti kollektiivin aloitteesta Naisasialiitto Unionissa äänestetään jäsenyyden avaamisesta myös muille kuin naisille yhdistyksen jäsenkokouksessa 24.11.2013.
Miksi naisasiaa ajamaan pitäisi hyväksyä muitakin kuin juridiselta sukupuoleltaan naisia? Mitä feminismi 2010-luvulla tarkoittaa? Tarvitaanko naiserityistä liikettä tänä aikana enää mihinkään?
Feminismi on liike, eikä maailmankaikkeudessa mikään lopulta pysy paikallaan. Kaikki on jatkuvassa liikkeessä, muutoksessa vailla selvää päämäärää. Varmaa on vain liike. Tämä lainalaisuus ei päde pelkästään fyysisiin objekteihin vaan myös aatteisiin. Muutoksen pelko halvaannuttaa ja jäykistää. Liikettä ja muutosta ei voi kuitenkaan pysäyttää, sitä voi ainoastaan hidastaa. Ollakseen elinvoimainen ja ajassaan kiinni, jokaisen aatteen täytyy kyetä uudistumaan. Mikäli aate ei kykene uudistumaan aikaansa vastaavaksi, se kuihtuu pois. Hyvä niin.
Feminismissä pyritään näkemykseni mukaan sukupuolten tasa-arvoon. Kaikkien sukupuolten, sillä sukupuolia on paljon enemmän kuin kaksi. Vaikka feminismi onkin naiserityinen liike, on meidän tänä aikana ymmärrettävä avartaa näkemystämme siitä, keiden kaikkien asiaa me feministit ajamme. Ansaitseeko transnainen vähemmän tukea kuin sinä, sisko? Entä henkilö, joka on syntynyt naisen ruumiiseen, muttei koe oloaan oikeaksi ja korjaa sukupuolensa mieheksi? Ansaitseeko sukupuolten tasa-arvoa ajava mies jäädä liikkeen ulkopuolelle vain sosiaaliturvatunnuksensa takia?
Tasa-arvo on siitä jännä asia, ettei sitä voi olla joillain enemmän kuin toisilla. Sitä joko on tai ei ole. Jos pyrimme tasa-arvoon, meidän on pyrittävä siihen suhteessa kaikkiin. Koska sortoa on niin monella eri rintamalla, tarvitaan eri näkökulmiin keskittyviä liikkeitä. Feminismiä tarvitaan ajamaan sorrettujen sukupuolten asemaa. Ja taisteluun sitä sortoa vastaan me tarvitsemme jokaisen innokkaan parin käsiä, niiden karvaisuudesta tai sotusta riippumatta.
Odotan innolla sitä päivää, jolloin feminismille ei ole tarvetta. Päivää, jolloin katsomme toisiamme kaksivuotiaan silmin ja näemme vain ihmisen. Niin kauan, kuin ihmisten välillä vallitsee epätasa-arvo mistä tahansa syystä, tarvitaan vastavoimaa. Se vastavoima olemme me. Ja meidän on aika uudistua (ja murskata patriarkaatti).
Suvi Auvinen
Tulva 11.11.2013
Vastaukset 1
Vanhimmat
Otsikkoa ajatellen olisi voinut määritellä patriarkaatin ja mitä vastustetaan, jos ei "miestä". Muuten loppulauseesta jää kuitenkin päällimmäiseksi muisto, että kyllä, kirjoittajalla ja Unionilla todella on erinäisiä ongelmia suhteessaan heteromieheen.
Ilahduttavaa, jos Suomen tasa-arvo-organisaatoit niin yksityisellä, kuin valtiollisella tasolla alkavat avata osallistumisen kaikille sukupuoleen ja pärstäkertoimeen katsomatta. Feminisminkin kannattaa uudistua tasa-arvon suuntaan, muuten tuki asialle uhkaa loppua.