Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Gustav Hägglund ei ole yllättynyt Venäjän suurista sotaharjoituksista tai uhittelusta.
Iltalehti tapasi Hägglundin Jyväskylän kirjamessuilla sunnuntaina. Hän osallistui turvallisuuspolitiikkaa käsitelleeseen paneelikeskusteluun ja puhui viime syksynä ilmestyneestä kirjastaan "Rauhan utopia".
Sotaharjoitukset jakavat mielipiteet - kenelle Venäjä pullistelee?
Karjala-aktiivit kommentoivat Venäjän syytöksiä - "tulkitsee suomalaista keskustelua aivan väärin"
Hägglundin mukaan Venäjän nykyisen toiminnat juuret johtavat 1990-luvulle.
- Jeltsinin aikaan Venäjällä oli alennustila. Siellä yritettiin demokratiaa, josta seurasi taloudellinen alamäki, nälänhätä ja täysi sekasorto. Putinin aikana on saatu aikaan aika paljon parannusta esimerkiksi taloudessa. Yksi kuitenkin puuttuu ja se on entinen suurvalta-asema, ja tämä ottaa siellä vähän pannuun.
Hägglund vertaa Venäjän tilannetta Englantiin ja Ranskaan, jotka eivät pystyneet enää olemaan globaaleja suurvaltoja toisen maailmansodan jälkeen.
- Venäjä on alueellinen suurvalta, mutta se ei ole enää mikään maailmanlaajuinen suurvalta. Nyt siihen kuitenkin yritetään palata tilanteessa, jossa EU on heikko ja heikoilla on myös USA:n presidentti. Tässä tilanteessa Venäjän on aika turvallista pullistella, kun ei ole vastapainoa.
Suomi ei kohde
Hägglundin mielestä suomalaisten kannattaa ylläpitää bisnesajattelua Venäjää kohtaan. Venäläisiä ei tarvitse Hägglundin mukaan rakastaa, mutta ei myöskään vihata.
- Historian takia meidän takaraivossamme on mahdollisuus, että ne hyökkäävät tänne. Ne ovat tehneet sen itsenäisyytemme aikana kahdesti, mutta heidät torjuttiin ja se on varmaan heidän muistissaan. Sen takia en usko, että Suomi olisi ensimmäisenä tai edes kymmenentenä kohteena jollekin Venäjän hyökkäykselle. Täällä on tullut ennenkin turpiin ja on paljon helpompia paikkoja, jonne voi hyökätä.
Suomella ja Venäjällä on Hägglundin mukaan paljon yhteisiä hyötyjä, joita venäläiset eivät halua sotkea. Venäläiset saavat vietyä Suomeen esimerkiksi kaasua sekä öljyä ja saavat tilalle hyviä teollisuustuotteita. Hägglundin mielestä Venäjää ei uhkaa mikään Suomesta.
- Ei ole edes teennäistä uhkaa kuten Nato, jota he pitävät vihollisena. Ei Nato mihinkään hyökkää, ja kun me emme ole Natossa, niin eivät he edes voisi väittää, että täältä kohdistuisi uhkaa.
Nato ei innosta
Suomen Nato-jäsenyys oli Hägglundin ajatuksissa vielä kymmenen vuotta sitten, mutta sen jälkeen mieli on muuttunut.
- Kaikki vuoden 2004 jälkeen Natoon liittyneet maat ovat ajaneet alas puolustuksensa radikaalisti. Esimerkiksi Liettuassa puolustusmenot ovat tippuneet kymmenessä vuodessa kolmasosaan tavoitteesta.
Hägglund näyttäisi Nato-jäsenyydelle vihreää valoa, jos voitaisiin edelleen ylläpitää yleistä asevelvollisuutta sekä alueellista puolustusta.
- Silloin sanoisin jäsenyydelle kyllä, mutta minä pelkään, että meillä olisi sama kehitys kuin monissa maissa. Meitä ei painostettaisi, mutta vähän ajan päästä jouduttaisiin tekemään ratkaisuja, pitäisikö hoitaa vanhuksia vai ostaa tankkeja.
Hägglund pitää äärimmäisen arvokkaana sitä, että suomalaiset ovat itse valmiita puolustamaan maataan lähes ainoina Euroopassa.
Naton sijaan Hägglund kannattaa Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä.
- Siitä olisi meille hyötyä. Me hoitaisimme maa- ja Ruotsi meripuolustuksen. Siten turvattaisiin meidän kauppayhteytemme, kun heillä on sukellusveneitä ja meitä enemmän merivoimia. Ilmavoimat voitaisiin yhdistää. Olisihan se suurempi kynnysarvo, kun olisi 200 konetta sadan koneen sijaan.
MIKA RINNE
Iltalehti tapasi Hägglundin Jyväskylän kirjamessuilla sunnuntaina. Hän osallistui turvallisuuspolitiikkaa käsitelleeseen paneelikeskusteluun ja puhui viime syksynä ilmestyneestä kirjastaan "Rauhan utopia".
Sotaharjoitukset jakavat mielipiteet - kenelle Venäjä pullistelee?
Karjala-aktiivit kommentoivat Venäjän syytöksiä - "tulkitsee suomalaista keskustelua aivan väärin"
Hägglundin mukaan Venäjän nykyisen toiminnat juuret johtavat 1990-luvulle.
- Jeltsinin aikaan Venäjällä oli alennustila. Siellä yritettiin demokratiaa, josta seurasi taloudellinen alamäki, nälänhätä ja täysi sekasorto. Putinin aikana on saatu aikaan aika paljon parannusta esimerkiksi taloudessa. Yksi kuitenkin puuttuu ja se on entinen suurvalta-asema, ja tämä ottaa siellä vähän pannuun.
Hägglund vertaa Venäjän tilannetta Englantiin ja Ranskaan, jotka eivät pystyneet enää olemaan globaaleja suurvaltoja toisen maailmansodan jälkeen.
- Venäjä on alueellinen suurvalta, mutta se ei ole enää mikään maailmanlaajuinen suurvalta. Nyt siihen kuitenkin yritetään palata tilanteessa, jossa EU on heikko ja heikoilla on myös USA:n presidentti. Tässä tilanteessa Venäjän on aika turvallista pullistella, kun ei ole vastapainoa.
Suomi ei kohde
Hägglundin mielestä suomalaisten kannattaa ylläpitää bisnesajattelua Venäjää kohtaan. Venäläisiä ei tarvitse Hägglundin mukaan rakastaa, mutta ei myöskään vihata.
- Historian takia meidän takaraivossamme on mahdollisuus, että ne hyökkäävät tänne. Ne ovat tehneet sen itsenäisyytemme aikana kahdesti, mutta heidät torjuttiin ja se on varmaan heidän muistissaan. Sen takia en usko, että Suomi olisi ensimmäisenä tai edes kymmenentenä kohteena jollekin Venäjän hyökkäykselle. Täällä on tullut ennenkin turpiin ja on paljon helpompia paikkoja, jonne voi hyökätä.
Suomella ja Venäjällä on Hägglundin mukaan paljon yhteisiä hyötyjä, joita venäläiset eivät halua sotkea. Venäläiset saavat vietyä Suomeen esimerkiksi kaasua sekä öljyä ja saavat tilalle hyviä teollisuustuotteita. Hägglundin mielestä Venäjää ei uhkaa mikään Suomesta.
- Ei ole edes teennäistä uhkaa kuten Nato, jota he pitävät vihollisena. Ei Nato mihinkään hyökkää, ja kun me emme ole Natossa, niin eivät he edes voisi väittää, että täältä kohdistuisi uhkaa.
Nato ei innosta
Suomen Nato-jäsenyys oli Hägglundin ajatuksissa vielä kymmenen vuotta sitten, mutta sen jälkeen mieli on muuttunut.
- Kaikki vuoden 2004 jälkeen Natoon liittyneet maat ovat ajaneet alas puolustuksensa radikaalisti. Esimerkiksi Liettuassa puolustusmenot ovat tippuneet kymmenessä vuodessa kolmasosaan tavoitteesta.
Hägglund näyttäisi Nato-jäsenyydelle vihreää valoa, jos voitaisiin edelleen ylläpitää yleistä asevelvollisuutta sekä alueellista puolustusta.
- Silloin sanoisin jäsenyydelle kyllä, mutta minä pelkään, että meillä olisi sama kehitys kuin monissa maissa. Meitä ei painostettaisi, mutta vähän ajan päästä jouduttaisiin tekemään ratkaisuja, pitäisikö hoitaa vanhuksia vai ostaa tankkeja.
Hägglund pitää äärimmäisen arvokkaana sitä, että suomalaiset ovat itse valmiita puolustamaan maataan lähes ainoina Euroopassa.
Naton sijaan Hägglund kannattaa Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä puolustusyhteistyötä.
- Siitä olisi meille hyötyä. Me hoitaisimme maa- ja Ruotsi meripuolustuksen. Siten turvattaisiin meidän kauppayhteytemme, kun heillä on sukellusveneitä ja meitä enemmän merivoimia. Ilmavoimat voitaisiin yhdistää. Olisihan se suurempi kynnysarvo, kun olisi 200 konetta sadan koneen sijaan.
MIKA RINNE
Vastaukset 5
Vanhimmat
"- Historian takia meidän takaraivossamme on mahdollisuus, että ne hyökkäävät tänne. Ne ovat tehneet sen itsenäisyytemme aikana kahdesti, mutta heidät torjuttiin ja se on varmaan heidän muistissaan. Sen takia en usko, että Suomi olisi ensimmäisenä tai edes kymmenentenä kohteena jollekin Venäjän hyökkäykselle. Täällä on tullut ennenkin turpiin ja on paljon helpompia paikkoja, jonne voi hyökätä."
Juuri noin se on. Suomi ei ole helppo kohde, kaikkea muuta. Jos Putin tahtoo sotaista mainetta on paljon helpompia kohteita, esim. Georgia tai koko itä-Ukraina. Suomeen ei tulla kuten Krimille.
Hägglund ei kannata Natoa.
Sotilaat sen tietävät, että Natossa USA:n armeijan kenraalit ottavat vallan ja vievät Nato-joukot häviöstä toiseen.
Hägglund kannattaa Natoa.
Suhtautuu epäillen jäsenyyden tuomiin vaikutuksiin Suomen omaan puolustukseen.
"Hägglund näyttäisi Nato-jäsenyydelle vihreää valoa, jos voitaisiin edelleen ylläpitää yleistä asevelvollisuutta sekä alueellista puolustusta."
Ettekö te Nato vouhottajat ymmärrä sitä tosiasiaa että Suomi ei koskaan liity Natoon.
Että Suomi voisi edes jättää jäsenhakemuksen edellyttäisi seuraavaa - Eduskunnassa olisi äänestettävä siitä että jätetäänkö hakemus. Että Nato jäsenhakemus voitaisiin jättää edellyttäisi sitä että kansanedustajista vähintään 2/3 osa kannattaisi jäsenhakemuksen jättämistä.
Ymmärrättekö että tuota 2/3 osa kannattaja enemmistöä ei koskaan tule eduskunnassa olemaan?
Vaikka järjestettäisiin kansanäänestys ja siellä 99% kannattaisi Natoon liittymistä, niin sillä äänestyksellä ei olisi mitään merkitystä, koska eduskunta päättää haetaanko jäsenyyttä vai ei ja eduskunnassa tarvitaan tuo 2/3 osa enemmistö.
Ei Hägglund Natoa vastusta. Suomen jäsenyys sen sijaan mietityttää.