Videolta näemme, kuinka oli täpärärällä yhteenajo kentällä.
-kohdasta 0.30 > .
http://www.lemonde.fr/societe/video/2014/07/07/une-collision-aerienne-evitee-de-peu-a-barcelone_4452115_3224.html
.
Bonne journée
-kohdasta 0.30 > .
http://www.lemonde.fr/societe/video/2014/07/07/une-collision-aerienne-evitee-de-peu-a-barcelone_4452115_3224.html
.
Bonne journée
Vastaukset 4
Vanhimmat
On lentoliikenne sentään turvallisempaa kuin autoliikenne. uosina 2010–2013 länsimaisilla suihkukoneilla tapahtui keskimäärin yksi kuolemaan johtanut onnettomuus viittä miljoonaa lentoa kohti.
Autoilua turvallisempaa lentäminen on myös kuolinuhrien määrässä, vaikka lento-onnettomuuksissa niitä syntyykin kerralla paljon. Vuosina 2000–2009 yksi kuoli 4,8 miljoonaa ja 1990-luvulla 2,5 miljoonaa matkustajaa kohti.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/227674-onko-lentaminen-maailmalla-turvallista-katso-tilastoluvut
Jos kone olisi jatkanut laskua, olisi juuri osunut poikittain menevään.
Näytti maassa oleva kone, ettei oikein tiennyt mihin pitäisi mennä.
Se sitä itteään, eli "kommunikointi ei toimi".
Erikieliset voi käsittää väärinkin toisensa.
Varmaan hamassa tulevaisuudessa yleiskieli on valtaava maailmalla.
Näitä paikkalisia kieliä puhutaan vähemmän, ja vain paikkalisesti.
Kuten suomenkin eräillä pienillä alueilla pääkielenä ruotsi.
.
Nykyisen Suomen valtion alue kuului Ruotsin valtakuntaan 1100–1300-luvuilta vuoteen 1809 asti. Valtion hallintokielenä toimi yleensä ruotsi.
Vuonna 1850 annettiin kieliasetus, jossa kiellettiin muun kuin uskonnollisen ja taloudellisen kirjallisuuden julkaisemisen suomeksi. Lain tarkoituksena oli estää aikakauden eurooppalaisten vallankumouksellisten ajatusten leviäminen kansan keskuuteen
Suomen suuriruhtinaskunnassa ruotsi säilyi sekä virka- että hallintokielenä.
Venäjän hallitsijat kuitenkin puolsivat suomen kielen asemaa, koska katsoivat aseman vahvistamisen maassa heikentävän maan siteitä entiseen emämaahansa ruotsiin.
Vuoden 1919 hallitusmuodon säännös, jossa suomi ja ruotsi todetaan maan kahdeksi kansalliskieleksi, oli kompromissi, johon päädyttiin pitkien neuvotteluiden päätteeksi. Aikaisemmissa esityksissä termiä kansalliskieli ei esiintynyt, mutta niidenkin mukaan sekä suomen- että ruotsinkielisillä olisi ollut oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan omaa kieltään.
Ruotsin kielen asemaa Suomessa on perusteltu historiallisilla syillä, koska ruotsia on puhuttu Suomessa satoja vuosia.
Ruotsinkielen asemaa käsitellään esimerkiksi parissa Wikipedian artikkelissa osoitteissa http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Pakkoruotsi.
http://www.lemonde.fr/societe/video/2014/07/07/une-collision-aerienne-evitee-de-peu-a-barcelone_4452115_3224.html
.
...ei pysy sähkötupakka huulilla...
https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=7P9OAng32F0
...ei pysy sähkötupakka huulilla...