Ksylitolipurkkaa jauhetaan turhaan?
Torstai 26.3.2015 klo 08.48
Tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan ksylitolin hampaita suojaavaa vaikutusta ei ole kovin hyvin osoitettu.
Ksylitolipurukumien hyödyistä ei ollut varmaa tutkimusnäyttöä.
Ksylitolipurukumien hyödyistä ei ollut varmaa tutkimusnäyttöä. (MOSTPHOTOS)
Varmaa tutkimusnäyttöä ksylitolin kyvystä suojella hampaita ei tänään julkistetun Cochrane-katsauksen mukaan ole tarpeeksi.
Ksylitolia on mainostettu aineena, joka kykenee lopettamaan ruokailun jälkeisen happohyökkäyksen hampaiden pinnoilla.
Tutkijat keräsivät tietoa kymmenestä ksylitolia koskevasta tutkimuksesta, joissa tutkittavina oli yhteensä lähes 6 000 ihmistä. Tutkijoiden mukaan näissä tutkimuksissa käytetyt menetelmät poikkesivat toisistaan niin suuresti, että oli hyvin vaikeaa tehdä niiden perusteella yhteenvetoa ksylitolin todellisista vaikutuksista.
Esimerkiksi Costa Ricassa tutkittiin sitä, millainen vaikutus lasten hampaisiin on erilaisten ksylitolia sisältävien tuotteiden käytöstä. Niillä ei näyttänyt olevan juuri mitään merkitystä hampaiden kuntoon.
Tutkijatkin hämmästyivät
Tutkimuksen johtaja Philip Riley the School of Dentistry at the University of Manchesteristä myöntää tutkijoiden itsensäkin hämmästyneen sitä, ettei ksylitolipurukumien hyödystä löytynyt kylliksi näyttöä.
Cochrane-katsauksessa todetaan, että ksylitolin haittavaikutuksista ei mainittu juuri mitään tehdyissä tutkimuksissa. Tiedetään kuitenkin, että ksylitoli voi aiheuttaa joillekin muun muassa ripulia.
Cochrane on kansainvälinen tutkijaverkosto, joka tuottaa, päivittää ja välittää näyttöön perustuvaa ja tiivistettyä tietoa terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta. Ksylitolikatsauksesta kertoi Wiley Science Newsroom.
Suomessa virallisissa lähteissä ksylitolia edelleen suositellaan.
Toisille enemmän hyötyä
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) internetsivuilla todetaan, että ksylitoli pysäyttää happohyökkäyksen. Ksylitolin todetaan estävän kariesta muun muassa lisäämällä syljeneritystä ja vähentämällä kariesbakteereiden määrää.
Asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausen kertoo Iltalehdelle, että myös Suomessa karieksen hallinnan Käypä hoito -työryhmä on todennut, että ksylitolin vaikuttavuudesta kertovat tutkimukset eivät ole parasta A-tasoa, vaan B-tasoa.
Asiantuntijoiden laatimassa Käypä hoito -suosituksessa todetaan kuitenkin, että päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö vähentää hampaiden reikiintymistä. Vaikutus on ilmeisesti suurin, jos ksylitolia käytetään hampaiden puhkeamisen aikaan tai sitä ennen. Suositus on päivitetty viime syksynä.
Hausenin mukaan toiset ihmiset voivat hyötyä ksylitolipurukumin pureskelusta enemmän kuin toiset.
Mikäli ihminen syö ruoka-aikoina, välttää napostelua ruoka-aikojen välillä, juo janojuomaksi vettä ja käyttää aamuin illoin fluoripitoista hammastahnaa hampaiden harjaukseen, ksylitolipurukumista ei hänelle ole juurikaan hyötyä.
Sen sijaan hampaistaan huonompaa huolta pitävä voi Hausenin mukaan saada ksylitolipurukumin pureskelusta hyötyä.
Torstai 26.3.2015 klo 08.48
Tuoreen tutkimuskatsauksen mukaan ksylitolin hampaita suojaavaa vaikutusta ei ole kovin hyvin osoitettu.
Ksylitolipurukumien hyödyistä ei ollut varmaa tutkimusnäyttöä.
Ksylitolipurukumien hyödyistä ei ollut varmaa tutkimusnäyttöä. (MOSTPHOTOS)
Varmaa tutkimusnäyttöä ksylitolin kyvystä suojella hampaita ei tänään julkistetun Cochrane-katsauksen mukaan ole tarpeeksi.
Ksylitolia on mainostettu aineena, joka kykenee lopettamaan ruokailun jälkeisen happohyökkäyksen hampaiden pinnoilla.
Tutkijat keräsivät tietoa kymmenestä ksylitolia koskevasta tutkimuksesta, joissa tutkittavina oli yhteensä lähes 6 000 ihmistä. Tutkijoiden mukaan näissä tutkimuksissa käytetyt menetelmät poikkesivat toisistaan niin suuresti, että oli hyvin vaikeaa tehdä niiden perusteella yhteenvetoa ksylitolin todellisista vaikutuksista.
Esimerkiksi Costa Ricassa tutkittiin sitä, millainen vaikutus lasten hampaisiin on erilaisten ksylitolia sisältävien tuotteiden käytöstä. Niillä ei näyttänyt olevan juuri mitään merkitystä hampaiden kuntoon.
Tutkijatkin hämmästyivät
Tutkimuksen johtaja Philip Riley the School of Dentistry at the University of Manchesteristä myöntää tutkijoiden itsensäkin hämmästyneen sitä, ettei ksylitolipurukumien hyödystä löytynyt kylliksi näyttöä.
Cochrane-katsauksessa todetaan, että ksylitolin haittavaikutuksista ei mainittu juuri mitään tehdyissä tutkimuksissa. Tiedetään kuitenkin, että ksylitoli voi aiheuttaa joillekin muun muassa ripulia.
Cochrane on kansainvälinen tutkijaverkosto, joka tuottaa, päivittää ja välittää näyttöön perustuvaa ja tiivistettyä tietoa terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuudesta. Ksylitolikatsauksesta kertoi Wiley Science Newsroom.
Suomessa virallisissa lähteissä ksylitolia edelleen suositellaan.
Toisille enemmän hyötyä
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) internetsivuilla todetaan, että ksylitoli pysäyttää happohyökkäyksen. Ksylitolin todetaan estävän kariesta muun muassa lisäämällä syljeneritystä ja vähentämällä kariesbakteereiden määrää.
Asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausen kertoo Iltalehdelle, että myös Suomessa karieksen hallinnan Käypä hoito -työryhmä on todennut, että ksylitolin vaikuttavuudesta kertovat tutkimukset eivät ole parasta A-tasoa, vaan B-tasoa.
Asiantuntijoiden laatimassa Käypä hoito -suosituksessa todetaan kuitenkin, että päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillien käyttö vähentää hampaiden reikiintymistä. Vaikutus on ilmeisesti suurin, jos ksylitolia käytetään hampaiden puhkeamisen aikaan tai sitä ennen. Suositus on päivitetty viime syksynä.
Hausenin mukaan toiset ihmiset voivat hyötyä ksylitolipurukumin pureskelusta enemmän kuin toiset.
Mikäli ihminen syö ruoka-aikoina, välttää napostelua ruoka-aikojen välillä, juo janojuomaksi vettä ja käyttää aamuin illoin fluoripitoista hammastahnaa hampaiden harjaukseen, ksylitolipurukumista ei hänelle ole juurikaan hyötyä.
Sen sijaan hampaistaan huonompaa huolta pitävä voi Hausenin mukaan saada ksylitolipurukumin pureskelusta hyötyä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.