Vaalit 2015

Suomessa, kuten kaikkialla muuallakin läntisessä maailmassa, näytellään poliittista teatteria. Demokratia sinne ja tänne on aivan yleinen vaatimus kansakunnissamme, jonka varjolla aloitetaan sotiakin, jos muuta naamiota niiden todellisille syille ei jakseta keksiä.

Suomen monipuoluejärjestelmässä, kuten myös USA:n kaksipuoluejärjestelmässä, sekä itä-naapurissa harjoitetussa Putinismissa, on rakenteellisia vikoja. Mietitäänpä milloin viimeksi olisi eduskunta saanut aikaan merkittävän muutoksen. Eikö tule mitään mieleen? Ei mikään ihme, sillä niitä ei yksinkertaisesti ole. Kaikki puolueet ajavat nimittäin samoja asioita, riippumatta siitä, kuinka työväen- tai porvaripuolueiksi ne profiloituvat. Tietysti meille on jo koulussa opetettu, että äänestäminen ja yhteiskuntaan vaikuttaminen (miten se parlamentarismin avulla tapahtuisikaan?), ovat tärkeitä asioita, sillä keskusta haluaa maanviljelijät valtaan, vasemmistoliitto työläiset ja kokoomus yrittäjät. Jotta illusio toimivasta demokratiasta olisi täydellinen, täytyy olla myös muutamia protestipuolueita, kuten persut, vihreät tai jokin kommunistien ihmeellinen liitto. Nämä menevät eduskuntaan, jonne ainakin muutamia heistä pääsee, sillä onhan ääni ”vapaa”, hymistelemään ja laukomaan näennäisen kriittisiä kommentteja pääpuolueiden agendaa mahdollisesti jopa tahtomattaan ajaessaan ja tukiessaan. Itseasiassa he seisovat siis muutoksen esteenä.

Koko järjestelmä on suurella vaivalla rakennettu, ettei minkäänlaista muutosta vain pääsisi valtaa pitävien harmiksi milloinkaan syntymään ja tavallinen kansa taas uskoisi sen olevan mahdollista. Muutoksia toki 1940 sotien jälkeen muodostettujen hallinntojen toimesta tapahtuu, kuten taannoinen liittyminen EU:hun osaksi suurempaa kansainvälistä hallitusta, mutta tämäkin oli valmiiksi käsikirjoitettu heti Kekkoslovakian päättymisen jälkeen. Muutokset tapahtuvat vain siis valtaa pitävien toivomaan suuntaan. Jos joku toivoo jonkin kansallistamista, on hän automaattisesti juntti patriootti, joka ei vain tajua mistään mitään, vaikka asia olisi juuri päinvastoin. Kaikki tämä vain vahvistaa yleistä mielikuvaa toimivasta demokratiasta, joka todellisuudessa on oligarkiaa eli harvainvaltaa.
Oikeudenmukaisuus on kallis periaate.