Suomen nykyisen perustuslain 17 §:n mukaan suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Samassa perustuslain pykälässä taataan myös saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneille ja muille ryhmille oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Perustuslaissa on säädetty myös, että eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä. Hallituksen esitykset eduskunnalle on annettava sekä suomeksi että ruotsiksi, samoin eduskunnan vastaukset sekä valiokuntien mietinnöt ja lausunnot.
Samassa perustuslain pykälässä taataan myös saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneille ja muille ryhmille oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.
Perustuslaissa on säädetty myös, että eduskuntatyössä käytetään suomen tai ruotsin kieltä. Hallituksen esitykset eduskunnalle on annettava sekä suomeksi että ruotsiksi, samoin eduskunnan vastaukset sekä valiokuntien mietinnöt ja lausunnot.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Laki pakkoruotsista ei voi kannatella (perustus)lakia 'kaksikielisyydestä' eikä päinvastoin.
Kehäpäätelmä ei toimi lain perusteena. Lait ovat itsenäisiä ja ne ovat laadittu jonkun aiheellisen asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä tai toistensa takia, vaan niille pitää olla aiheellinen perustelu.
Laki kaksikielisyydestä ja laki pakkoruotsista eivät voi olla kannattelemassa toinen toisiaan. Poistamalla toisen murenee toisenkin merkitys.
Väite että Suomi on kaksikielinen ja siksi meillä on pakkoruotsi, on tyypillinen kehäpäätelmä joka tunnetusti ei kestä loogista kritiikkiä.
Kaksikielisyys tarkoittaa että Suomessa saa olla yksikielinen ummikko joko suomeksi tai ruotsiksi ja silti tulee saada palvelua äidinkielellään. Kaksikielisyys toimii nimenomaan pakkoruotsia vastaan.
Lain tarkoittama kaksikielisyys ei siis tarkoita pakkoruotsia missään muodossa. Pakkoruotsi on opetuslaissa jota on helppo muuttaa.
Pakkoruotsittajat ovat kynsin ja hampain pitäneet pakkoruotsista kiinni. Kun pakkoruotsi-laki poistuu huomaamme keinotekoisen kaksikielisyyden myös roikkuneen tyhjän päällä.
Ei voida puhua vapaasta demokraattisesta EU maasta tai sivistyksestä ennenkuin pakkoruotsi on poissa. Koulukiusaaminen on laissa kielletty. Pakkoruotsi on valtion harjoittamaa koulukiusaamista- Se on myös puuttumista suomenkielisen identiteettiin. Tämä on kansainvälisin sopimuksin täysin kiellettyä.
Suomenkielisten on taisteltava oman kulttuurinsa ja identiteettinsä puolesta.
Perustuslakimme EI vaadi koulujen pakkoruotsia, ei pakkovirkaruotsia, ei kielikiintiöitä, ei (alhaisia) kuntien kaksikielisyysrajoja. Se vaatii vain omakielisen peruspalvelun tarjoamista suruille. Perustuslaki ei neuvo tai vaadi, miten tuo kielipalvelu hoidetaan.
Kaikki kohtuuttomuudet tulevat kielilaista ja muiden tavallisten lakien kielipykälistä. Ja tavallisia lakeja on helppo muuttaa yksinkertaisella enemmistöpäätöksellä. Niitä on aina muutettu ja päivitetty.
Aprillia aprillia!!
Nettisveko yrittää ontuvan vitsin avulla kuitata faktan, joka on liian hankala svekoille.
Äänestämällä "oikein" kaikki korjaantuu mutta harkitse tarkkaan oman ehdokkaasi luotettavuutta!