vastaisuudessakaan. Suomessa on noin 500 000 työtöntä todellisuudessa (tilastopaska valehtelee jotain muuta). Kokoomus, kepu ja rkp yrittäjillä on sen sijaan halpatyövoimapula ja pimeän työvoiman pula.
Suomessa ei ole työvoimapulaa eikä tule olemaan
bvcx
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jättityöttömyydestä huolimatta Persut kaipaa Suomeen lisää siirtolaisia:
http://yle.fi/uutiset/soini_yle_newsille_suomessa_ei_ole_liikaa_siirtolaisia/7842659
Luulisi, että suomalaisista työttömistä riittäisi työvoimaa, jos avoimia työpaikkoja tulee lisää.
PS kannattaa TYÖperäistä maahanmuuttoa TES:in mukaisiin työsuhteisiin mutta ei lisää sossumamuja maahamme.
voitko vielä tarkentaa mikä hallituspuolue vastustaa eun liittovaltio kehitystä ja ulkolaista halpatyövoimaa?
Ainakin eräät marginaalipuolueet, joita ei valitettavasti juuri kukaan äänestä. Ja vaikka äänestäisikin, niin äänet siirtyvät joka tapauksessa kepulle tai kokoomukselle.
Onko maahanmuutto hyvä bisnes?
Suomessa otsikoitiin viime viikolla näkyvästi OECD:n tutkimus, jonka mukaan maahanmuutto on ollut Suomen taloudelle hyödyksi. Asiaan tarttuivat lähes kaikki isoimmat mediat.
On sinänsä hyvä, että maahanmuuttoa tutkitaan, sillä tätä perussuomalaiset ja allekirjoittanut ovat peräänkuuluttaneet kaiken aikaa. Uutisointi kuitenkin veti tapansa mukaan mutkia suoraksi. Kun satoja sivuja pitkään tutkimukseen tutustuu tarkemmin, voi havaita monta seikkaa, jotka on huomioitava objektiivisen käsityksen luomiseksi.
Kuten tutkimuksessa itsessään todetaan, ei maahanmuuton eri tyyppejä (humanitaarinen/työperäinen) ole laskelmassa eroteltu. Koko maahanmuuttoa käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Samoin käy ilmi, että maahanmuuton hyötyjen laskemisessa on olemassa erilaisia kansantaloudellisia menetelmiä.
Tutkimuksen sivulla 159 todetaan, että jos kaikki julkiset kulut (maanpuolustus pois lukien) jaetaan myös maahanmuuttajien kesken, on maahanmuuton vaikutus Suomelle itse asiassa -0,13 prosenttia negatiivinen. Tällä tarkoitetaan negatiivista vaikutusta julkiselle sektorille summalla, joka vastaa 0,13 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Suomen BKT tutkimusvuonna 2011 oli arviolta 189,5 mrd euroa, eli 0,13 prosenttia tuosta summasta olisi noin 246 miljoonaa euroa.
Samoin tutkimuksessa nostetaan esiin Australia, joka erittelee kustannuksensa erittäin tarkkaan. Sen osalta käy ilmi, että humanitaarisen maahanmuuttajan vaikutus yhteiskuntaan on ensimmäiset 10-15 vuotta negatiivinen (s.134). Mielenkiintoista on myös havaita sivun 149 taulukosta, että sellaiset suhteellisen niukasti humanitaarista maahanmuuttoa maat kuten Luxemburg, Sveitsi ja Islanti ovat erityisen suuria hyötyjiä. Viimeaikaisten mellakoiden takia otsikoissa ollut Ruotsi on tilastojen keskitasoa. Jo pitkään runsaasti maahanmuuttajia vastaanottaneet Saksa ja Ranska häviävät taloudellisesti maahanmuutosta.
Olisikin mielenkiintoista pohtia erilaisten maahanmuuttopoliittisten linjausten korrelaatiota saatavaan hyötyyn. Lienee selvää, että työperäistä maahanmuuttoa suosivat maat hyötyvät politiikastaan. Tanskassa vuonna 2011 julkaistun raportin mukaan Tanskalle on kertynyt kymmenen vuoden ajanjaksolla noin 6,7 miljardin euron säästöt kiristyneen maahanmuuttopolitiikkansa ansiosta.
OECD-raportin Suomea käsittelevässä osuudessa käy lisäksi ilmi, että maahanmuuttajien työllisyysaste on huonommalla tolalla kuin kantaväestön. Tilannetta tasoittaa toistaiseksi se, että maahanmuuttajien parissa työikäisiä on suhteellisesti enemmän kuin kantaväestön. Tästä voidaan päätellä, että maahanmuuttajien ikärakenteen muuttuessa vähitellen kantaväestön suuntaan, maahanmuuton hyödyt vähenevät entisestään. Myös maahanmuuttajat tulevat aikanaan tarvitsemaan hoivapalveluja.
Valitettavasti maahanmuuton kustannuksia Suomessa on oltu haluttomia selvittämään. Astrid Thors totesi maahanmuuttoministerinä vuonna 2010, ettei perheenyhdistämiskustannusten selvittelyyn ole resursseja, vaikka valiokunta tällaista selvitystä peräsi. Mielestäni myös OECD-raportti herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Vähintäänkin tulee jälleen kerran näytetyksi, ettei maahanmuuttoa ole järkevää käsitellä yhtenä kokonaisuutena.
Poliittisesti tärkeintä olisi ymmärtää, ettei maahanmuutto ole itseisarvo, joka automaattisesti tekee yhteiskunnan paremmaksi saatika kohentaisi taloutta. Maahanmuutto on ilmiö, jota jokainen valtio omilla lainsäädäntötoimenpiteillään muokkaa kansainvälisten sopimusten rajoissa. Käytännöissä on eroja ja tämä näkyy myös kustannuksissa.
sampo terho
Hyvä aloitus.