Nyt lakkoilee eliitti ja antaen vielä eliitimälle lakkoilla "tukea".
Onko näillä yhteyksiä? Voisiko vasemmisto uudelleen nousta kansaansa vastaan, asein ? Vai riittääkö kiihkosimmille, kun laitetaan Suomen ulkomaan vienti/tuonti kiinni?
-mikä sen jälkeen tyydyttää heitä?
.
Pakko palata Suomen alkuaikoihin 6.12.1917, ja sisällissotaan 1918.
Kun tietää SDP:n ajat v 1917, ei ihme jos vastustivatkin Suomen itsenäisyyttä. Eduskunta äänesti asiasta voittaen itsenäisyyden
100 - 88.
.
Kullervo Achilles Manner oli suomalainen toimittaja ja poliitikko. Hän oli eduskunnan puhemies 1917, Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja 1917–1918, punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja 1918 sekä Suomen kommunistisen puolueen perustajajäsen 1918 ja puheenjohtaja 1920–1935.
Valmistuttuaan ylioppilaaksi 1900 Kullervo Manner työskenteli toimittajana porvoolaissa porvarillisessa Uusimaa-lehdessä 1900–1905 ja toimitussihteerinä 1905–1906, mutta liittyi suurlakon 1905 jälkeen sosialidemokraatteihin.
Manner lukeutui SDP:n siltasaarelaisiin, ja hänet valittiin puolueen Helsingin kunnallisjärjestön ja Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtajaksi. Manner oli SDP:n kansanedustaja Uudenmaan läänin vaalipiiristä vuosina 1910–1914 ja 1917 sekä kuului puoluetoimikuntaan 1911–1913.
Keväällä 1917 eduskunnan – jossa SDP:llä oli nyt yksinään enemmistö – kokoonnuttua usean vuoden tauon jälkeen Manner valittiin sen puhemieheksi. Hänestä oli aiemmin samana vuonna tullut myös puolueensa puheenjohtaja Matti Paasivuoren jälkeen.
Kun SDP menetti vaaleissa enemmistönsä, väittivät sosiaalidemokraatit Mannerin eduskuntaa edelleen ainoaksi lailliseksi eduskunnaksi, minkä perusteella vallankaappauksen suunnittelu alkoi tuntua oikeutetulta. Mannerkin siirtyi nyt laillisuuden puolustamisesta kumouslinjalle.
Toiminta sisällissodan aikana
Suomen sisällissodan alettua Manner nimitettiin 28. tammikuuta 1918 kansanvaltuuskunnan eli punaisen hallituksen puheenjohtajaksi. Saman vuoden huhtikuun 10. päivänä punaiset uudistivat koko hallintonsa ja Manner nimettiin punaisen Suomen johtajaksi ja punakaartin ylipäällikköksi diktaattorin valtuuksin.
Käytännössä hänellä ei sen enempää punaisen Suomen pääministerinä kuin sotilasdiktaattorinakaan ollut kovin suurta valtaa, sillä ote joukkoihin puuttui. Kansanvaltuuskunta hallitsi lähinnä julistuksin, jotka usein jäivät paperille. Tappion häämöttäessä Manner pakeni muiden kansanvaltuutettujen kanssa Neuvosto-Venäjälle 25. huhtikuuta.
Neuvostoliitossa
Manner oli mukana Suomen Kommunistisen Puolueen perustamiskokouksessa Moskovassa elokuussa 1918, ja hänestä tuli puolueen toinen puheenjohtaja Yrjö Sirolan jälkeen vuonna 1920 ja Kominternin toimeenpanevan komitean jäsen.
Manneriin henkilöityivät SKP:n puoluejohdon tiukan puhdasoppiset linjaukset ja määräykset, joita Suomessa toimivat kommunistit pitivät usein mahdottomina ja epäkäytännöllisinä. Hän oli paennut Venäjälle vaimonsa Olga Mannerin kanssa.
mm. Otto Wille Kuusinen oli SDP:n puheenjohtajana 1911 - 1913.
Yhdenkauden.
Onko näillä yhteyksiä? Voisiko vasemmisto uudelleen nousta kansaansa vastaan, asein ? Vai riittääkö kiihkosimmille, kun laitetaan Suomen ulkomaan vienti/tuonti kiinni?
-mikä sen jälkeen tyydyttää heitä?
.
Pakko palata Suomen alkuaikoihin 6.12.1917, ja sisällissotaan 1918.
Kun tietää SDP:n ajat v 1917, ei ihme jos vastustivatkin Suomen itsenäisyyttä. Eduskunta äänesti asiasta voittaen itsenäisyyden
100 - 88.
.
Kullervo Achilles Manner oli suomalainen toimittaja ja poliitikko. Hän oli eduskunnan puhemies 1917, Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja 1917–1918, punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja 1918 sekä Suomen kommunistisen puolueen perustajajäsen 1918 ja puheenjohtaja 1920–1935.
Valmistuttuaan ylioppilaaksi 1900 Kullervo Manner työskenteli toimittajana porvoolaissa porvarillisessa Uusimaa-lehdessä 1900–1905 ja toimitussihteerinä 1905–1906, mutta liittyi suurlakon 1905 jälkeen sosialidemokraatteihin.
Manner lukeutui SDP:n siltasaarelaisiin, ja hänet valittiin puolueen Helsingin kunnallisjärjestön ja Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtajaksi. Manner oli SDP:n kansanedustaja Uudenmaan läänin vaalipiiristä vuosina 1910–1914 ja 1917 sekä kuului puoluetoimikuntaan 1911–1913.
Keväällä 1917 eduskunnan – jossa SDP:llä oli nyt yksinään enemmistö – kokoonnuttua usean vuoden tauon jälkeen Manner valittiin sen puhemieheksi. Hänestä oli aiemmin samana vuonna tullut myös puolueensa puheenjohtaja Matti Paasivuoren jälkeen.
Kun SDP menetti vaaleissa enemmistönsä, väittivät sosiaalidemokraatit Mannerin eduskuntaa edelleen ainoaksi lailliseksi eduskunnaksi, minkä perusteella vallankaappauksen suunnittelu alkoi tuntua oikeutetulta. Mannerkin siirtyi nyt laillisuuden puolustamisesta kumouslinjalle.
Toiminta sisällissodan aikana
Suomen sisällissodan alettua Manner nimitettiin 28. tammikuuta 1918 kansanvaltuuskunnan eli punaisen hallituksen puheenjohtajaksi. Saman vuoden huhtikuun 10. päivänä punaiset uudistivat koko hallintonsa ja Manner nimettiin punaisen Suomen johtajaksi ja punakaartin ylipäällikköksi diktaattorin valtuuksin.
Käytännössä hänellä ei sen enempää punaisen Suomen pääministerinä kuin sotilasdiktaattorinakaan ollut kovin suurta valtaa, sillä ote joukkoihin puuttui. Kansanvaltuuskunta hallitsi lähinnä julistuksin, jotka usein jäivät paperille. Tappion häämöttäessä Manner pakeni muiden kansanvaltuutettujen kanssa Neuvosto-Venäjälle 25. huhtikuuta.
Neuvostoliitossa
Manner oli mukana Suomen Kommunistisen Puolueen perustamiskokouksessa Moskovassa elokuussa 1918, ja hänestä tuli puolueen toinen puheenjohtaja Yrjö Sirolan jälkeen vuonna 1920 ja Kominternin toimeenpanevan komitean jäsen.
Manneriin henkilöityivät SKP:n puoluejohdon tiukan puhdasoppiset linjaukset ja määräykset, joita Suomessa toimivat kommunistit pitivät usein mahdottomina ja epäkäytännöllisinä. Hän oli paennut Venäjälle vaimonsa Olga Mannerin kanssa.
mm. Otto Wille Kuusinen oli SDP:n puheenjohtajana 1911 - 1913.
Yhdenkauden.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Eestiläinen Norwegianin lentäjä tienaa n. 70 000 euroa vuodessa.
Norjalainen Norwegianin lentäjä tienaa yli 100 000 euroa.
Vanhempi lentäjä yli 10 000 € /kk lisiä.
Näistäkin Suomessa lakkoillaan, ihan tukilakkoina.
Jäänmurtajalakko päättyy, ja kiirastorstaiksi kaavaillut tukitoimet peruuntuvat eli laivaliikenne toimii normaalisti. Valtakunnansovittelija Minna Helle kertoi Twitterissä iltapäivällä viiden jälkeen, että sovinto on syntynyt.
Maa tarvitsee vientiä ei lakkoja.
Lakkoja sitten poimitaan syssymmällä soilta.
Taisi tulla kalliiksi merimiehille. Kaikki sympatiat hävisivät heidän uhkailullaan. Käy kuin paperimiehille.
Demarit pelkäsivät äänien menetystä vaaleissa. Saas nähdä mitä lässytystä sieltä tulee selitykseksi. Mutta kansan muisti on pitkä.