Osa 28. Tietoa on, mutta miten itselle saisi
Yleisesti ottaen mielestäni näkökulmia tulisi ottaa vastaan kentältä. Tiedustelutoiminta ja palautesysteemiä voidaan rakentaa suojatyöpaikoista käsin ja lisätä intelligenssin ja tiedon siirtoa kentältä eduskuntaan ja päinvastoin, mutta mielestäni tärkeää sihaus soppaan on silloin kun juuri suuri joukko edustajia on koolla. En tiedä milloin sellainen edustajien kokoontuminen tapahtuu, muualla kuin eduskuntasalissa? Eikä se ole keskusteluareena? Jakakaa vaikka kokeeksi 3 yleisöpuheenvuoroa joilla max. 1 minuutin kestoinen. Katsokaa miten meni. Kylä sen voi perua seuraavana päivän jos ei ollut hyvä. Eikä sen verran liikkumavaara tule olla että asiaa voi kokeilla, kirjoittamatta sitä perustuslakiin. Voihan olla että joissain tilanteissa keskustelu lähtee uudestaan hedelmällisesti liikkeelle jos ei veritulpat aivoissa oikein muuten liiku kun sama kaava vain toistuu ja toistuu. Lakiesitys. Anteeksi pyytelevä puheenvuoro. Perinteistä sabotointia ja keskeytystä puheeseen. Mitään ei jäänyt mieleen . Mihinkään puhe ie vaikuttanut ja seuraava kaveri pänttään. E ihme että sali on aivan tyhjä. Maailma on täynnä hyvää ajanvietettä miksi aina samassa tyhjässä salissa ennalta-arvattavia puheenvuoroja jonotellen?
Osa 29. Arjen riemuvoitto?
Goddamn boys! You are making history of Finland. And no-one is listening!What is this?
Eikä vaikka aimo anos tyhmyyttäkin olisi tervetullutta ja laittamaan hieman veret kiertämään.
Jos ei lehteriltä kerran saa puhua niin tokihan voinee vaihtaa tiuhaan vihreää ja punaista paitaa, joissa lukee "Samaa mieltä". "Eri mieltä" tms.? Sehän ei ole puhumista. Eikä se olisi samalla erinomainen esimerkki kansalaisen mitättömästä mahdollisuudesta auttaa eduskuntaa joka tunnustaa olevansa pulassa.Kornit ovat vaikutus mahdollisuudet.Miksi sen pitäisi olla niin?
Teillähän se nuija on.
Osa 30. Hauskanpidosta hakkuisiin
En ryhdy karsimaan ajatuksia tässä kirjeessä määrämuotoon,mutta asenne joka on nykyisen pieleen mennen työvoimapolitiikan taustalla on ensin murruttava. Suurin osa onkin tajunnut, että muutos koskee yhtälailla kansaedustuslaitosta ja holhouskulttiajossa on jotain vanhakantaista vuosisataisen kehityksen rippeitä hidastamassa ihmismielen vapautumista menneisyyden painolaitteista ja uhkakuvista.
Osa 31. Mieli murtumaan
En sano että nykyinen työvoimapoliitiikka on natsismia, mutta suuntamaalla asiat siihen suuntaa on helpompi ymmärtää kuinka vanhakantaista on ylipäätään nähdä asioita musta-valkoisesti norsuunlutornista käsin. Esim. sen, että ihmisten asioita tuli päättää heidän puolestaan. Tai vaikkapa kuvitella ihan vakavissaan, että ihmiset kuuluvat joihinkin osaryhmiin, joita voidaan menestyksellisesti johtaa takaapäin. Aikoinaan se virhe tehtiin ja satojentuhansien armeijat onnistuttiin huijaamaan kuolemaan venäjän pakkaseen Samin kuin miljoonat juutalaisiksi mainitut, jotka tuskin olisivat koskaan olleet kiinnostuneet edes tapaamana toisiaan. Minkä helvetin takia? Todennäköisesti siksi että lainsäätäjä onnistui toteutumaan oman mielihalut.
Riittävä esimerkki osoittaman, että massakultista on päästävä kokonaan irti ja nähtävä asiat reaalisena. Todellisena.
Osa 32. Uno on numero yksi
Ihminen on yksi yksikkö. Sellaisena kehdosta hautaan. Viiteryhmät ovat keinotekoisia ulkoatuotuja määritelmiä jotka sitovat yksilöitä erittäin heikosti ja huonosti yhteen. Ne antavat maksimissaan määritelmä tasontiedon ihmisestä. Samasta syystä massatieto ei kelpaa johtamisen välineeksi. Samasta syystä on mentävä kentälle itse, jos haluaa.
Osa 33. Elämä on arvokas, uutta ei voi ostaa
On alettava kunnioittaa elämää ja ihmistä ja lakattava puhumasta streotypiosta ja osaryhmistä, lokeroista. Kaikesta minkä luule helpottavan ja yksinkertaistavan elämää. Eli lokeroajattelun oikotie on todellisuudessa vankila. Ihmisyydelle. Elämälle. Meille kaikille. Potkikaa se virheellinen ajatus kansanedustuslaitoksessa (ei kaduilla) rikki ja olette tehneet hyvän työn.
Ette tule päättäjinä muutoin saaman mitään pysyvää aikaisesi kuvittelemalla, että voitte toimia elämää vastaan. Ihmisen mieli kuvastaa elämän voimaa ja iloa Murrettuna ei elämällä ole enää käyttää. Kuka haaveilisi sellaisesta maailmasta , joka olisi synkkä ja pelokas.
Osa 34. Mitä haluamme?
Me Suomalaiset emme kerta kaikkiaan kaipaa satojatuhansia ihmisiä jotka etsivät ja soittelevat valtion eli meidän kansalaisten maksamilla työnhakukursseilla että onko työtä ja me itse sanomme vastaan totuuden, että ei ole.
Emmehän halua vain leikkiä ja leikkiä samaa ikävää leikkiä samoilla säännöillä ja kannattaa siten elämänvastaista typeryyttä vaan haluamme olla menestyvä kansakunta. Olla ylpeitä itsestämme.
Osa 35. Mitä tarvitsemme?
Menestymine työvoimapolitiikassa on perusstrategian tajuamista. Tarvitsemme Suomen Kansalisin, jotka selviytyvät ja ansaitsevat oman toimeentulonsa. Se ei ole mahdollista soittelemalla työpaikkoihin, joissa ei ole kuitenkaan kaikille halukkaille riittävästi työpaikkoja tarjottavana. Tämän vuoksi puhelimella kilisyttäminen ei ole mikään strategiaa asian korjaamiseksi.
Osa 36. Mitä emme tarvitse?Sanosin, että häpeä Sinä, joka johdatat ihmistä harhaan ja tuhlaat valtion rahoja jakamalla niitä työvoimatoimistohin, joiden tulisi olla orjuuttajien sijaan kansalaisille yhteistyökumppaneita ja tasa-arvoisia ja hyödyllisiä neuvottelukumppanit.
Pakkotyöpäällikkö- kulttia edelleen kehittämällä on selvää ,mitä tulee tapahtumaan. Astumme jälleen ensin askeleen historiassa taaksepäin jotta osaamme sitten varmasti harpata oikein kertaheitolla eteenpäin kun ei tehty sitä silloin, kun sen olisi voinut tehdä ilman kriisiä.
Osa 37. Ei turhuuden vaan typeryyden typeryys? Joskus häpeän sitä, että olen ihminen. Kaikki on minulle tarjottu,mutta en halua kastoa eteenpäin vaan kaston vain omaan napaani. Kun näin teen loppuu leikki lyhyeen.
Osa 38. Itsensäpettäjän tie Jos annamme pettää itseämme ja otamme askeleen ajassa taaksepäin on seuraava askel eteen tarpeettoman kiivas. Juuri sen ehkäistäkseen, me kaikki haluamme sydämestämme työskennellä rauhassa ja järkevyydellä.
Osa 39. Päättäjän erityinen vastuu
Tunne Sinä Päättäjä erityinen vastuusi ja ajattele itsenäisesti sitä mitä tulee tapahtumaan maailmassa. Millaisia virtauksia siellä näyttää olevan? Älä anna pääsi kääntyä jokaisen tuuliviirin ja kriisipesäkkeen suuntaan liiaksi. Mutta mieti mitä ne Sinulle kertovat. On olemassa myös yleisiä kehityskulkuja jotka eivät katkea vaikka seuraavat 3 vuotta tuntuisivatkin olevan helpommin hahmoteltavissa.
Osa 40. Kuinka Jeesus puhuisi?Ihmisyys, koulutus, kasvatau, jatkuva oppiminen, yksilän voima ovat kaikesta huolimatta tehneet ja tekevät kasvua.Ponnista niiden persuteella päätäksiisi ja keskustele niistä avoimesti ja rehellisesti kansanedustajatoveriesi kanssa.
Osa 41. Miten välttää rikos?
Älä anna suurta merkittsä tutkimuksille, joita et ole itse olut valvomassa. Tee omia muistiinpanoja ja seuraa omien ajatuksiesi kehitystä. Jos annat huijata iteäsi annat huijata myäs niitä jotka Sinun kautta halusivat saada äänesi kuuluviin.
Osa 42. Diktaattorista kansanpalvelijaksi
Keskityn itse tässä paljolti tyävoimapolitiikkaan ja annankin näkemyksenisiitä millaine tyävoimapolitiikka voi pelastaa Suomen. Teen sen ILMAISEKSI.
Työvoimapolitiikan hallinnollisen sisääisen muutoksen läpiviejänä saat mielstäni olla diktaattori, jottasaat päätäkset ripeästi kaiken tyävoimahallinon ja tyävoimatoimistojen läpi eturivin asti.
Sisäinen murros ja uudistus tyävoimapolitiikan hallinnossa ja organisoinnissa.
A. Osa tyävoimatomistojen henkiläjen viroista lakkautetaan yllä mainitun strategian mukaisesti.
Toistetakoon , vielä perusteluna, että Suomi ei kaipaa sellaisia kansalaisia, joista eduskunta on sitä mieltä, että jonkun toisen vähäpalkkaisen kansalaisen on toista vahdittava. Se on lapsekasta ja tuottamatonta tyätä.
Myäs Kelaan tehtävän tyämarkkinatuen raportointia voidaan muuttaa sellaiseksi että saadaan irroitettua Kelasta henkiläkuntaa ja vastaavasti säästetyillä palkoilla palkataan tyävoimatoimstoon ja tyävoimahallintoon laadukkaampaa,ja koulutetumpaa henkiäkuntaa joilla on kyky auttaa yhetityälkumppanin perspektiivistä myäs pitkäaikaistyätäntäläytämään oma ura, ja ydinosaminen joka on aino amahdollisuu sihmislle pärjätä elämässä. Samsta syystä sen läytyminne on valtiolle yhtä vitaali kysmys, jos se kerran pitää tyällisyyttä vitaalina kysymyksenä.
B. Kaikki tyävoimatoimistojen suoramarkkinointi asiakkaileen kielletään. Tyävoimatoimisto ei tuputa eikä tyrkytä yhtä ainuttakaan kurssia kenelläkään Suomessa eikä tuhlaa rahoja trapeettomiin kurssine ja kirjeiden jakamisen ja suunnitteluun vaan toistaiseksi seuraavan 4 vuoden ajan KAIKKI yleisälle tioedottamine tapahtuu Yleisradion kautta televisio ja radiolähetyksien kautta, jonka perusteella tyänhakija voi rakentaa luottamusiteensä uudelleen tyävoimatoimiston kanssa. (ref. aiemmin osittan läpikäyty strategia) .
Myäskään tyävoimatoimistolal ie ole luonnolisesti enää lainsäätämää oikeutta katsoa olevansa oikeutettu tai edes omaavansa kompetenssia määrätääkseen ihmisiä erilaisille keinotekoisille kurseille tai sellaisiin tukitäihin, joiden plakkaus on arveluttava tai ei milään tavalla ole ratakisu henkilälle hänne koko elämänkaarensa kannalta.
En selittä tässä asiaa pitemmin, mutta asia perutuu sille että nyt asioita tarkastellaan liian lyhyenä aikajänteenä ja tyävoimatoimitossa on henkiläkuntaa joka osaa tarjota niitä 4-5 pakettia mitä joku on keksinyt ja siinä kaiki. Suomi ei tarvitse mitään tyänhakijoiden hampurilasiravintolaa, sill se ei johda kuin paniiinomaisin virherataksuihn , joidenm kustannukset ovat jälleen sirrety yli vaalien.Suomi ei tarvitse macdonaldsin ammattitaidolla varustetua robottia joka sysii ja tänii olettamaansa tyätäntä ressukkaa sinne ja tänne vain sen vuoksi, että tyättämyys on aina populistinen aihe kansanedustussalissa.
Osa 43. Päämajassa kuhisee
On toki ymmärrettävää mistä syystä nykyinne toiminta on käytännässä sähläilevää kentällä, kun seuraa johtoportaan ja päämäjan toimintaa eli eduskunnan tyäskentelyä kuten esim. itselläni oli tilaisuus siihen perehtyä.Erilaisten hokkuspokkustemppujen soveltaminen on ihmisen voimien ja koko persoonallisuuden hajoittamista ja sabotoimista, joka mielstäni tulisi kriminalisoida, jos ei asian moraali muuten selkeydy. Kaiken lisäksi lopputuloksen maksaa ei vain ykislä vaan koko yhteisä eli men paniikkipolitiikan vuoksi.Lakatkaa siis jankuttamasta ja nostamasta paniikia, ja olkaa käyttämättä väitteitä, jonka mukaan tyällisyys on valtion ensimmäinen tehtäävä.Kun se sitä ei ole.
Näettekä nyt mikä soppa kaikesta sähläilystä on syntynyt?
Osa 44. Voitto Kotiin
Työttömyyden hoitoon eli työnhakijoiden tukemiseen elämän yksilöllisellä tiellä ei ole olemassa projektiratkaisua. Se ei selviä yhdellä pikaisesti kyhätyllä hyökkäysjoukolla ja muutamalla lisänäkkileivän palalla repussa. Kyse on pitkästä taistelusta, jonka ensiaskel on ymmärtää että kyse on yksilän selviämisestä taistelukentälläjossa hän viime kädessä on aina yksin, joskin ei koskaan ilman tukikohtaaja apua, jos hän haluaa itse sitä pyytää.
Jotta sodan voi voittaa on voitetav monta taistelua. Fraasi,mutta vasrin totta, että jokainne taistelu joko voittan ja hävitään jo ennenkuin se on alkanutkaan. Hyvä suunnittelu on tältä osin tarpeen. Tiedustelutoimintaa ei asian osalta ole. Vaan päämajamme toimii pimennossa nähden kentällä 100 000 tai 150 000 tuhatta samanlaista tyätäntä kasvoa suurinpoiirtein samanlaisn tarpein.
Osa 45. Rip rap kentälle
Suosittelen, että ensin tutustutte johtamiinne joukkoihin paikanpäällä ja luotte luottamuksne siteen heihin.Osoiittaka, että olette sananne mittaisi aihmiä, jotka aidosti ja rehellisetis kerrtot aina todellisen tilanteen ettekä lupaa liikaa mutta ette myäs liian vähän, jos apua vodaan antaa.
Osa 46. Peli selväksi
Kohdelkaa heitä Suomen Kansalaisina ja työnhakijoina älkää työttöminä, sillä Suomen Kansalaisia ja työnhakijoita he juuri ovat. Heiltä ei puutu mitään. Paitsi työ.
Osa 47. Vaihtoehto on kunkin oma taival- ei Sinun taipaleesi
Työn ja uran ei tarvitse kaikkien osalta tapahtua perinteisessä palkkatyössä toisen palveluksessa, jos he ovat itse sitä mieltä. Mutta loput kuulettekin kultakin heiltä erikseen.
Työllisyydestä ja paremminkin sanoen Suomen Kansalaisten hyvinvoinnista huolenpito ei kaipaa mitään paniikkinappularatkaisuja vaan sitä että alamme auttaa ihmisiä, pitkäjänteisesti ollen yhdessä vakuuttuneita siitä, että apu johtaa asioita hyvään suuntaan.Emme yritä salata ja kaunistella työvoimatilastoja, vain sen vuoksi että Nikit pitäisi järjestellä hienoihin lähtöasemiin Suurten Puolueiden välisessä neljän vuoden välein tapahtuvassa kisassa, josta jää kamalan paha maku suuhun.
Suomi ei tarvitse sekatyömiehiä tai ihmisiä jotka lajittelevat vanhoja huonekaluja roskapönttöön (ellei se ole heidän oma ajatuksensa) vaan ihmisiä joilla on luja itsetunto ja hyvä ammattitaito, jotta pärjäävät elämässä.
Osa 48. Rehellisyys- elämän tae Mitä enemmän ihmisestä valehdellaan sen vääremmin perustein koko yhteisö toimii ja sitä huonompi toiminta meillä on kansakuntana. Nyt jo on nähtävillä moraalittomuutta esim. lakia toteuttavan koneiston osalta, joka itse ehdottaa omaa mitätöintiään arvaamatta mitkä seuraukset sillä on kansakunnan moraaliin.
Osa 49. Sankarien Sävel
Samaan pitkänaikavälin työllisyysohjelmaan sisältyy tiedottava ja tiedostava yleinen työvoimapolitiikka, joka tarkoittaa mm. Televisiouutiseen kautta viestitetystä työvoimatoimistojen politiikkamuutoksesta jonka on kerrottava siitä, että koko työnhakukulttuuri on muuttunut ja työvoimatoimistossa asiointi muuttuu nyt vapaaehtoiseksi.
Näin ihmiselle on mahdollisuus oppia huolehtimaan itse omista asiostaan.Hän joutuu itse arvioimaan oman tilanteensa ja miettimään pärjääkö elämässään lopun elämäänsä työmarkkinatuella.
Osa 50. Laiskuus -toisinaan hyve
Mikäli näin hän päättää, antakoon olla sillä siihen päätökseen on turha valtiovallan valvojakoneiston rahoja käyttää, koska jokaiselle on taattava joka tapauksessa siedettävä perustoimeentulo, joka puolestaan on kansantaloudellisestikin halvempaa monine kerrannaisvaikutuksinen kuin pyrkiä ihmettelemään selvä asiaa.
Osa 51. Koputtavalle avataan
Jos hän taas arvelee, että ei voi perustaa mielestään elämää pelkän vähimmäistoimeentulon muodossa hän työnantaja tahojen piiriin, jotka voivat työllistää hänet ja jos työvoimatoimisto on aidosti attraktiivinen hän saattaa päättää myös käyttää työvoimatoimistoa kokeiluluontoisesti yhteistyökumppania. Mikäli hän etuu työvoimatoimiston palvelusta joka on kuitenkin ilmaista hän kertoo siitä positiivisesti myös ystävilleen, josta syntyy positiivinen kierre työvoimatoimiston palveluja kohtaan, jotka ovat myös silloin terveellä tavalla oikeasti sellaisia mitkä hyödyttävät kansakuntaamme ja veljelle annettu jo työssäolevien maksama almu ei ole silloin huonosti sijoitettu, koska se maksaa silloin myös joskus itsensä takaisin, sen sijaan että nykyinen paniikinomainen toiminta aivan loogisesti tuottaa vaan lisää kuluja myös muille sektoreille, jonka tulisi olla ilmiselvää jokaiselle päättäjälle.
Osa 52. Terve mieli kohtelee toista terveenä
Antamalla ihmisille itselleen mahdollisuus valita yhteistyökummpaninsa on terve ja ainoa tapa auttaa nimenomaan myös pitkäaikaistyöttömiä, sillä heidän identiteetin ja voimiaan on eniten solvattu. Ny on aika alkaa maksaa takaisin ja korjata noita ei vain epäinhimillisiä vaan ennen kaikkea epätaloudellisia ja kannattamattomia käsitteitä, joita on hosuttu ilman minkäänlaista järjen hitusta.
Osa 53. Luottamus syntyy samalla tasolla
Nyt tarvitaankin ensin luja luottamussuhde UUDEN TYÖVOIMATOIMISTON (nimi voi olla vanha) ja työttömän välille. Ilman johtajan alaisen tai yhteistyökumppanien välistä luottamussuhdetta ei synny minkäänlaista hyvää tulosta. Jokainen joka on työelämässä ymmärtää tämän. Jostain hämmentävästä syystä samaa asiaa ei vaadita työnhakija ja työvoimatoimiston välille. Luottamus ei ikinä synny enää vanhan työvoimatoimisto-organisaation kanssa. Luottamus ei yksinkertaisesti synny sellaisesta ihmisyyden raiskauksesta ja välinpitämättömyydestä, jota työvoimatoimiston toiminta pahimmillaan voi aivan reaalisesti käytännössä olla.
Osa 54. Herääminen ihmisyyteen
Kun yksilölle synty valinnan mahdollisuus tapahtuu ihmismielle jotain hyvin tärkeää. Syntyy itsenäisyys. On oikeus ja velvollisuus ottaa itse selvää mitä tarvitsee. Se ei puolestaan synny jos samanaikaisesti menettää jotain jos ei tee jotain mitä toinen katsoo olevan tärkeää. Siksi itsemääräämisoikeus on oltava ehdoton. Kun ihminen itse oppii sopimaan aikansa ja itse pyytämään apua ja vain sen verran mitä itse uskoo tarvitsevansa hän oppii luottamaan itseensä.
Osa 55. Mitä on vahvuus?
Kenelle annamme työtehtävät tai toimeksiannon? Sellaiselle joka kumartelee ja niiaa kauniisti ja kyselee koko ajan lupaa, vai sille jonka arvelemme suoriutuvan tehtävästä itsenäisesti?
Osa 56. Mitä on heikkous?
Jos kioskini myy hyvää tavaraa sinne on jonoa. Jos se ei myy ei sen pidä olla olemassakaan. Asiaa tulee tarkastella terveistä lähtökohdista ja jos Työvoimatoimistoon syntyy positiivinen virta se on paikkansa ansainnut, jos taas niin ei käy niin voimme laittaa koko nykyisen työvoimatoimiston epäonnistuneena roskakoriin. Sillä se ei ole vain turhana kulunkierä vaan aiheuttaa toimillaan kerrannaiskuluja ollen moninkertaisesti vahingollinen valtiolle. Suomi ei toki tarvitse sellaista työvoimatoimistoa, joka aiheuttaa lisäkulua koko yhteisöllemme. Menestys ei perustu valheille ja keinotekoisille asioille vaan ainoa tapa menestyä on rakentaa asioita kestävälle ja todelliselle pohjalle. Yksilön persoonallisuus j kasvukyky ja ominaisuudet ovat se mistä voidaan alkaa rakennus. Ei mistään ulkoatuoduista pilipalipaketeista, jos ei sitä isot ihmiset ymmärrä.
Osa 57. Puheista päätöksiin
Miksi siis nykyisen työvoimatoimiston tulisi olla olemassa? Se ei ansaitse olemassaoloaan. Sen toiminta on meidän maamme ongelmien mittakaavassa epäonnistunut. Epäonnistujaa voidaan myös rangaista. Valmentaja on helpompi erottaa kuin pelaajat, joiden vika ei ole se jos he jäävät yhteiskunnan tuen ulkopuolelle, joka muuten antaisi heille edellytyksen nousta jaloilleen ja elämään mukaan omien tavoitteidensa mukaisesti. Tämä asia on nyt ymmärrettävä ja asetettava sille piste.Sillä nyt se on vielä lievässä muodossa, mutta jos sama peli jatkuu on tervaus ja sosiaalisektori entistä pahemmassa jamassa. Ja syyttää voipäättäjää joka ei anna mahdollisuutta nousta jaloilleen.
Osa 58. Niskalaukaus uudestaan syntyvälle Pedolle
Kysyn selvän yleiskysymyksen: Onko nykyinen mollissa soittava työvoimatoimisto vai eikä ole onnistunut tehtävässään vastata kansanedustajien eli kansan huoliin? Kyllä vai ei? Monta vastausta tähän ei voi olla.
Osa 59. Pelastava miina
Jokainen meistä tietää, että nyt tarvitaan myös selvä moraalinen sekä todellinen syntipukki ja pelaajat se ei voi olla valmennusylijohto tuskin ottaa liikaa syytä niskoilleen, joten suurin ja todellinen syypää on työvoimatoimisto ja siksi sen nykyinen organisaatio on romutettava välittömästi, jotta pelaajat saavat kunnon yhteistyökumppanin voidakseen saada valmennusta ja tukea josta on heille elämässään hyötyä eikä haittaa kuten nyt kiistatta myös todellisuudessa tilanne on.
Osa 60. Harhaanjohtavat termit
Syrjäytyminen aiheena on puolestaan usein sidoksissa työttömyysteemaan.
Jokainen meistä ymmärtää syrjäytymisen inhimilliset kustannukset mutta kun puhutaan työttömyydestä ja syrjäytymisestä ei pidä heti alkuun kuitenkaan yhdistä näitä asioista keskenään eikä myös muutenkaan nähdä vain muutamia kanavia, joilla voidaan antaa henkilölle itselleen mahdollisuus päästä alkuun uudella uralla.
Osa 61. Sidoksissa vanhaan - pelasta minut
Perinteinen palkka työ toisen palveluksessa ei ole oltava mikään ainoa vaihtoehto oman elämän turvaamisessa tai "syrjäytymisessä".Käsittääkseni alistettu pienipallkainen käsityöläinen voi "syrjäytyä" paljonpahemminkin elämässään kuin työtön, jolla menettämänsä ansionsa sijaan on ainakin mahdollisuus kuitenkin oppia uuttaa tietoa tavata ihmisiä kasvattaa laajempi maailmankuva, kuin ihmisellä joka on vaikkapa aamusta iltaan vittumaisen räätälin apulainen eikä juuri ketään muuta tapaa kuin neulan ja langan. Mielestäni sellaisen henkilön mielipiteet ovat vaarassa "syrjäytyä" ja vinoutua ja sitä myöden myös koko elämä.
Osa 62. Erinomainen pelkuri
Jos henkilön itsensä valitsema suuntaus ei osoittaudu kokonaan kannattamattomaksi tai esim. rikolliseksi, mielestäni tulee nähdä mahdollisuus osallistua syrjäytymisen uhalla myös (mikäli jälleen itse sitä toivoo) muuhun kuin perinteiseen palkkatyöhän toisen palveluksessa tai yrittäjänä.
Osa 63. Maailma on vapaa
On olemassa myös vapaaehtois työtä, jotka ovat tarpeellisia ja säästävät yhteiskunnan kustannuksia, ja joihin siirtymäperiodien puitteissa voidaan aivan hyvin antaa myös tukea jos se on perustellusti liitoksissa ihmisen itsensä löytämään ydinosaamisensa, josta hän on luonnollisesti vastuussa ja raportointivelvollinen siihen sijoittavalle yhteiskunnalle ja ei ole erityisen painavasta syystä olettaa että oma suunnittelema elämänkaari ei olisi yhtenevä ja ei tukisi ihmisen ydinosaamista ja selviytymistä myöhemmin. Näin voidaan asettaa myös tavoiteura ja tukea edistymistä siinä ja antaa arviointiapua, jotta henkilö voi itse arvioida päätöstään reaalisessa valossa. Tavoiteuralle voi edetä vaikeasta tilanteesta myös välietapein, olennaista on kuitenkin että uudesta työvoimatoimistosta tai sitten vallan muusta toimistosta löytyy henkilötöä , jolla on persoonallisuutta ja kykyä toimia tutorina, mentorina tai henkilön kummisetänä, jotta löytyy raportointi,- ja suositusverkosto joka antaa tukensa tai tarpeen vaatiessa myös voi kritisoida (joskaan ei päättää toisen puolesta)henkilön urasuunnitelmassa edistymistä.
Osa 64. Hyvässä järjestyksessä
Näin joltain taholta valtionhallinnosta löytyy tietokanta, johon työnhakija velvollisuutenaan sitoutuu luovuttamaan tietonsa urasuunnitelmastaan ja suostuu siihen että uran kehitystä seurataan, sillä saahan työnhakija puolestaan yhteiskunnallista tukea ja apua vaikeaan tilanteeseensa. Silti tuki ei saa kadota tai pienentyä vaan henkilön on löydettävä oma personalisuus ja omat ydinalueet itse ja tehtävä itse päätöksensä. Siten kyseessä on tietynlainen hyvä vanhemmuus periaate kansalaista kohtaan, joka ei ole millään tavalla ikään sidottu. Sen sijaan on luontevaa, että jonkinlaisia aikamääräilyä on ehkä tultava ei perustuen,mutta oikeutukseen ilmaisen avunsaannin suhteen. Prosessi ei kuitenkaan voi olla mikään hätäpaska tai tuloksena on samanlainen kakkiminen potilaan osalta. Koska pyrimme todella ratkaisemaan pitkäaikaistyöttömyyttä ja työttömyyttä yleensä.
Osa 65. Rairuoho antaa eri sadon kuin tammi.
Arvioisin että esim.. 5 vuotta on vähintään tuo periodi, jonka ihminen voi käyttää ilmaiseen kummi ja menot, yms. ammatinvalintaneuvojien ohjaukseen, joka voi sisältää IHMISEN ITSENSÄ PÄÄTTÄMÄNÄ sitten työtä, jos sitä itse saa hankittua, suojatyötä jos sitä toivoo, tai tavanomaista koulutusta tai sitten suojatyöpoliittista koulutusta jos katsoo sen tyyppisestä olevan aluksi hyötyä. työvoimapoliittinen koulutus tulee työterminä tuhota totaalisesti ja laittaa historiaan muiden julmuuksien ja kidutuslaitteiden rinnalle. Jos 5 vuoden aikana ei suunniteltu ura ota kantaakseen, ohjautuu jossain vaiheessa takasin lähtöruutuun, jolloin ei ehkä saa enää kaikkea samalla tapaa vaan voi valita sitten toisin ja esim. jäädä peruselatuksen listoille pohdiskelemaan tai sitten halutessaan käydä esim. suojatyöputkea läpi jne.
Osa 66. Välittäminen on seksikästä
Olennaista on kuitenkin että on lopputulos elämässä mikä tahansa on tehtävä selväksi, että pelisäännöt ovat turvalliset ja pysyvät ja tukea saa ja saa myös täydellisen toimintavapauden, josta on joka tapauksessa enemmän valtiontaloudelle hyötyä kuin haittaa. Nekin jotka eivät pääse ehkä jonkin vamman takia aivan tavoittelemaansa ykäuran kimppuun hyötyvät moninkertaisesti itsemäärämis oikeudesta ja ovat toiminnallisempia ja siten halvempia että onnellisempia kansalaisia kuin pakkoyhteiskunnan holhottavat.
Osa 67. Selvä asia on kristallinkirkas
Olennaista työmoraalin ja kansalaisten onnellisuuden kannalta olisi rakentaa yksinkertainen ja luotettava yhteiskunta jossa perustoimentuloon liittyvään tukeen voi riittävässä määrin luotaa ja samalla pohjaosa on yhteneväinen kaikille sekä silloin sille on oma termi esim. PTA tai perustoimeentuloapu, jonka saa joka kadunkulmasta samannimisenä, eikä tarvitse mennä eri virastoon kysymään yhtä tyhmältä suojatyöläiseltä että minkä nimistä tukea tähän tilanteeseen. Olen aivan varma, että säästökohteita löytyy kun tukiviidakko muodostetaan yhteneväksi ja yhteneväksi termistöltään.
Mitä kirkkaampi ja selkeämpi ja turvallisempi on ihmisen miltei sen enemmän virtaa voimia joita voi käyttää ansaitakseen oman ansionsa.
Mitä vähemmän monimutkaisia sääntöjä sen vähemmän petoksia ja lakimiehiä ja kusettavia ja nuoria ja kokemattomia hyväksikäyttäviä työnantajia. Selkeä, rehti, suoraselkäinen, turvallinen yhteiskunta.
Osa 68. Viikkorahojen vatkausta
Sivuseikkana tulee mieleen vastustamattomasti myös se, että on omituista kuinka nihkeästi esim. yrittäjyyteen annetaan mahdollisuuksia.En käsitä millään tavalla mitä järkeä on puhua starttirahasta erikseen ja erikseen työmarkkinatuesta. JO kahden termin olemassaolo laittaa kriittisemmät tuotekarsinnassa innostuneet liipaisinherkkien ihmisten kädet syyhyämään. On aivan selvää että byrokratiaviidakko on täynnä rationalisointikohteita ja kaiken maailma Kelan ja Työvoimatoimiston tukiviidakko järkeistämällä saadaan varmasti annettua mittava määrä potkuja täysin rationaalisesti tarpeettomille ihmisille, jotka tosin voidaan puolestaan ottaa takaisin täihin muista syistä ,muta ne ovat sitten oltava humaaneja,
Osa 69. Rehellisyys maan perii
Sillä kenelläkään ei kannata liiaksi valehdella omaa merkitystään tai elämässä selviämiskeinot jälleen heikkenevät jos syntyy käsitys että valtio tarvitsee jotain henkilöä joka pyritä periaatteessa turhan takia.Se ie ole pahasti tarkoitettu vaan siksi ett opittaisiin arvostamana itse tienattuja markkoja eikä roikkumaan valtiovallan kaulassa.
Osa 70. Hiustenhalkojat himskattiin
Oma näkemykseni on että esim. työvoimatoimiston suhtautumine jossa starttirahaa ei voida antaa kuin 6 kk pätkä on täysin säälittävä ajatus. Usein asiasta päättää vielä jokin opistotasoinen henkilö joka ei ole eläissään yrittänyt tai edes suvussaan nähnyt yhtään yrittäjää.
Starttiraha tulee antaa 12 kuukauden jaksosi. Kaiken lisäksi siihen ei pitäisi tuhlata kovinkaan paljon byrokratian tunteja koska se on täsmälleen samansuuruinen kuin työmarkkinatuki, josta päästäisiin siihen että paljon järkevämpää olisi antaa niin monen kuin vain haluavat toimia yrittäjänä työmarkkinatuella, koska se on huomattavasti järkevämpää kuin työhönosoituksen ja paapomisen odottaminen Työvoimatoimiston suunnalta.
Osa 71. Rahat tuottavaan työhän - ei henkisen vankilan ylläpitokuluihin
Tälläine rahasumma kuin työmarkkinatuki. Sen ylläpitorganisointiin ei saisi kulu valtava määrää ihmisiä a lomakkeiden ihmettelyä valtionhallinnossa. Olen 100% varma että sieltä saataisi napsattua iso määrä tarpeettomia ihmisiä työnhakukurssille joka yrittäjyyttä opiskelemaan jos käytettäisiin samaa asenneta mitä nyt työttömiin käytetään.
Osa 72. Taistelutahto
Jo nämä asiat kuulostavat jotenkin liian karekilta ja ikävästi sanotuilta niin mielestäni silloin lukija on täysin kyvytön rehellisesti ja avoimesti ratkaisemaan vaikeita ongelmia elämässä ja elämässä on aina vaikeita ongelmia.
Osa 73. Keskitytään parantamaan asioita käytännössä
Siten lopettakaa jauhamine työttömyydestä. Alkaakseen sijaan heti käydä keskustelua mitä kaikki a pieniä ja suuri askeleita kuten esim. em asioita kyette ja millä siirtymäkaudella voitte niitä toteuttaa.
T: Suomen työttömyysongelman ratkaisija (mikä totta onkin)
Osa 74. Kiitoksenkin saa antaa
Mikäli joskus valtiovalta haluaa pystyttää kiitokseiksi patsaan asialle toivon, et siinä kuvattaisiin yleisinhimillistä aihetta jossa kuvataan yksilön ja ihmisyyden voittoa vanhakantaisesta ja pelokkaasta, salailevasta valtiokulttuurista, joka siinä vaiheessa onkin jo yhtälailla historiaa. Pelokkaalla valtiokulttuurilla tarkoitan juuri sitä mitä se on ja jonka maneereja oli nähtävillä vielä esim. käsittelyssä 133. aikana mm. edustajien puheenvuorojen kautta. Kansahan on kuitenkin valinnut juuri Kansanedustajat. jos he eivät koe voivansa ottaa kantaa niin kuka sitten?) Pitääkö se jättää taiteilijoille? Oma viestin taas on että pelätä ei tarvitse avoimuudella ja rehellisyydellä vain voittaa ei häviä, koskaan
-------------------------
**Osat 75-125 jäivät väliin kiireen vuoksi palataan niihin ehkä myöhemmin. Esimerkkiä korostaakseeni loppuosa tästä kirjeestä on heijastus kansanedustajien 133. istunnossa tapahtuneista puheista se on siis täynnä tautologiaa, muistikatkoksia, ja saman jaarittaamista edestakaisin. Siis valitkaa minut ensi eduskuntaan niin saatte ammattitaitoisen puhujan joka ei liiaksi muista erotu.
126. Kansanedustajat eivät ole pahiksia
Hämmentävää 133. istunnon aikana olikin havaita kuinka jokainen kansanedustaja puhui termeistä "oikeudenmukaisuus" ja "tasa-arvo".Itse asiassa olen äärimmäisen iloinen ja liki liikuttunut vaistotessani ihmisyyden ja tietoisuuden tason,mikä kaikilla oli kuitenkin ainakin periaatteelisesti käytetävissä.
127. Sana Sepon kuvaa
Kiinnitän huomion ihmistä tarkkaillessa hänen sanavalintoihin,sillä mielestäni sana voi joskus olla portti sieluun ja sielunhoitajan on toki nähtävä kuinka myrkylliset käärmeet siellä toisinaan luikertavat. Olin yleensä ottaen myyty ja hyvin iloinen siitä että kansaedustajillamme oli hyvä moraali. Tai sitten he osasivat todellakin suojella pimeämpää puoltaan taidokkaasti.
Eipä vain, kyllä turvallinen ja luotettava olo tuli heitä kuunnellessa. He todellakin tuntuivat kokevan meidän monen puolesta asioita.
128. Aggressiivisuudella tasa-painoa
Itse asiassa tälläistä näkökulmaa vasten tuntuikin, että se mitä itse olisin mielelläni tuonut keskusteluun olisi ehkä välittömästi ollut tämän asian huomiointi ja ajatus siitä että ehkä liiallinen pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon johtaa siihen että yksittäisiä asioita ei pystytä saaman selkeällä tavalla käsiteltyä. Monessa puheenvuorossa tuntui tulevan niin paljon aiheita: osaryhmiä, eläkeläiset, opiskelijat,. Että tokihan kaikki ymmärtävät, että kun yhdelle rintamalinjalle isketään ei samana aikaan voida käyttää resursseja yhtäaikaa jokaiseen paikkaa siten tuleekin näin jälkikäteen mielen miksikähän poliitikot puhuvat hyvin yleisluotoisia asioita myös keskustellessaan keskenään aivan kuin silloinkin pitäisi muistaa kaikkia äänestäjiä. Vai voiko olla niin hullu juttu, että he kokevat edelleenkin olevansa ääniä kalastamassa. Mietin että minäkin paitaressuna yllytinkö jotakuta yltymään sosiaalidemokraattiveljien vetoomukseen.
Mistäpä sen tietää mikä impulssi kenenkin päässä muuntaa inspiraationpuheeksi. puhetta.
Toinen huomio, mikä kiinnittyi oli tapa jolla todettiin, että niin ja niin olisi tehtävä jotta edes runko tästä hyvinvointivaltiosta voittaisin säilyttää.Vilpittömästi en ymmärrä miksi on paineita purkaa hyvinvointivaltiota, jos samaa aikaaan bruttokansantuote ja ihmisten hyvinvointi lisääntyy.
Uhkaavatko jotkut miljonäärit tosiaan valtiovaltaa? Millä tavalla tämä uhkailu on vähemmän ikävää kuin työttömän vaatimukset saada elää?
Mitä helvettiä me sellaisilla " Suomalaisilla" teemme jotka istuvat laiskoina sohvissaan ja siirtävät lanttejansa suuressa mittakaavassa minne milloinkin? Onko se kasvavan ja älykkään kansakunnan mittapuu maata sohvalla?
Ihan oikeasti en tajua tätä puhetta hyvinvointivaltion purkamispaineesta.
129. Huoli vaikeassa tilanteessa olevien selviytymisestä on jollei ekonomistista niin taloudellisesti järkevää.
Itselleni on jotenkin päivänselvää, että perusturvallisuutta ei tarvitsi perustella niinkään oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo näkökulmasta kuin lähetä ensi peruskivestä joka on materiaalinen. Näin syntyisi oikea kuva siitä, että ideaalit ja arvot eivät ole AINOITA syitä miksi perusturvan on säilyttävä.
Hyvä yhteiskuntarauha on kuin herran siunaus kaikelle kehitykselle. Pieni rikollisuusaste onnistuu vain jos ei ole tarvetta varastaa omenia torilta henkensä pitimiksi. Käsiä ei tarvitse katkoa ja syyttämiä syyllistää, kun asiat käydään perusteellisesti ja kirkkain mielin läpi niin ettei kenellekään jää asiasta epäselvää.
130. Asioiden oikeat nimet auttavat löytämään rehellisyyden ja kestävät ratkaisut
Jotenkin vierasta tuota sanaa tasa-arvo, koska mielestäni se on valtavan keinotekoinen. Oikeudenmukaisuus on mielestäni myös aivan mahdoton lähtökohta reaalimaailmassa, sen sijana ehkä puhumme samastat asiasta ,muta itse käyttäisin sanaa "kannattavuus". Mielestäni perusturvallisuus voidaan asettaa hyvälle tasolle pelkästään sen vuoksi , että se puhtaasti on kannattavaa rationaalista tulonsiirtoa, sillä on 100% varmaa että se lisää kaiken tulonsiiron kotimaiseen kysyntään. Tätä ei tarvitse edes kahta kertaa miettiä. Se on jokaiselle selvä.Toisekseen se miksi näin tehdään saavutetaan turvallinen yhteiskunta sillä rikollisuuden kustannus on valtava kaikkine kerrannaisivaikutuksineen. Edelleen perusasioita kuten perusturvallisuutta tuli nostaa tai ainakin tehdä kannattavuus laskelmia siitä,minkä verran. Lisäksi nämä tiedot tuli tuoda mielekkäällä tavalla kansalisille teoksi ja kertoa mistä kansalaine saa tietoa omista asiosta. Näin eduskuonalle myös syntyisi tuo informaatio järjestelmä ja ei enää tarvitsi seistä neuvottomana tuloveroasteikkoa päätettäessä ja samalla sen kuitenkin joku nuijii valmiiksi. Kun kannattavuus on varmisteltu on huomattevasti helpompi puhua humaanisuudesta ja perusturvallisuus on humaani
131 . Erinäisiä huomioita 133. istunnosta
Minulla oli onnea kun satuin saapumana juuri silloin kun jo entuudestaan yleisöllekin hyvin tuttu henkilö ryhtyi puhumaan. Hän Oli Osmo Soininvaara.
Otaksuin sen johtuvan siitä, että Osmo Soininvaraa tuntuu olevan hyvin vastuuntuntoine ihminen sekä lisäksi hänellä saattaa olla ajoittain lievää takeltelua, joka tosin oman ajatukseni mukana voi olla yhteydessä juuri tuohon vastuullisuuteen ja humaanisuuteen.
En ole vihreitä äänestänyt pitkään aikaan ja itse asiassa en äänestä puolueen vaan toivoisin voivani äänestää asioiden mukaan.Siksi mietin kuinka joidenkin kansanedustajien puheissa toistui esim. sanat jotka itselleni olivat tarpeettomana ja oudon kuuloisia kuten " me sosiaalidemokraatit tai me viheriät, tai me keskustassa, kokoomuksessa.
Itse asiassa en vilpittömästi ymmärrä koko puolueajattelua ollenkana. Mielestäni tulisi aina toimia luontevasti oikein asioiden ja kokonaisuuden ja totuuden puolesta ja samalla suojellen niitä, jotka ilman suojelua joutuisivat lian alttiiksi niille ihmisille joilta puutuu ymmärrystä siitä. Vaikka ymmärrän että keskustelu usein avautuu vastaa dialogina kumppanin kanssa en tajua tuota puolenperinnettä.
Kansalaisen tulikin oppia tuntemaan politiikkaa niin paljon, että osaisi rankkeerata mielessään jo selvästi ennen vaaleja sen kuka on tehnyt tyytyä ja millaista työtä ja onko todellakin jollain puolueella ollut minkälainen merkitys ja tuki asiassa vai tuleeko äänestää henkilöä.
En esimerkiksi usko, että kokoomuksessa pyritän hyökkäämään rikkaiden puolesta tietäen että vasemmalla kuitenkin köyhiä puolustetaan, joten vastuu itseltä pois.
Jos tämä on politiikan logiikka niin onpa vastuutonta aja hullua sekamelskaa. Siinä mielessä puolueita hieman karsastan. Eikä tulisi pyrkiä ottamana vastuuta kaikesta eikä kuvitella että opponentti sitten hieman hioo pahimpia särmiä pois?
Onko tämä nykyisen eduskunnan muoto muuten ainoa mahdollinen tapa hoitaa mahdollisimman menestyksekkäästi Suomi Oy Ab:ta, johon kuuluu ei vain yritykset ja miljonäärit vaan reilu 5 miljoonaa kansalaista?
Jos on parempia metodeja niin miksi ei muuttaa asioita rauhanomaisessa järjestyksessä?
Mitä mieltä ylipäätään ollaan koko lakiesittelyjen nuijimisesta. Paljonko jää aikaa väliin, jotta voi opponoida ja tukia asiaa?
Jos ei jää aikaa väliin, niin miten vastaavasti päätöksiä tulisi jo hallituksessa tehdä?
Hallitustyöskentelyä ei ilmeisesti pääse seuramaan, jotta pääsisi aivan asioiden alkulähteille?
Osa 131 b
Oli joka tapauksessa hyvin tunteellista seurata asioiden kulkua ja samalla itse koin, että on outoa että niin harva tavallista kansalista on seuraamassa omien asioidemme päätöksentekoa, yhtälailla tuntui oudolta seurata liki tyhjälle salille puhuvien edustajien puheenvuoroja. Tuli mieleen, että mikä mahtoi olla noiden selvästi valmisteltujen e suinkaan spontaanin vuoropuhelun merkitys päätöksenteossa.
Olen kohtalaisen ujo,mutta toisaalta jos ymmärrän ja koen jonkin asian tärkeäksi tartun siihen ripeästi ja empimättä. Sain kuulla, että lehteriltä ei voi nostaa kättä ylös ja tarjota eism. lyhyttä vaikkapa minuutin ketoista puheenvuoroa maksimissaan.
Syntyi kokonaisvaikutelmana että myös edustajat olivat neuvottomia. Tuolloin olisi tehnyt mieli tulla apuun ja tarjota esim. jokin spontaani ajatus, josko se olisi vaikka saanut aikaan jonkin vastavuoroisen idean ja impulssin ja keskustelun aikaiseksi kansanedustajien kesken.
Kokien, että asiat jotka oivat niin käsinkosketeltavissa, olivat kuitenkin kuin lasiseinän takaa olisi katsonut, Ehkä jokin kohtuullinen ajatus joihin tautologisilta tuntuviin termeihin olisi voinut tuoda eloa ja siten myös parantaa idean kierrätysvaikutuksen kautta kansakunatmme ja yhteisöämme asioita, mutta sen sijaan kun tätä ei voinut tehdä tuli hyvin pelokas ja masentunut olo. Toki vain tuoksi tuokioksi.
Puheenjohtaja koputteli nuijalla, tavalla joka kertoi tilanteen arvokkuudesta ja korosti asioiden virallisuutta ja arvovaltaa mutta mielestäni yhtälailla sitä humaania puolta joka jäi omasta mielestä ikään kuin huomioimatta.
"Laki hyväksyttäneen". Jäin aprikoimaan mitä se tarkoitti. Oliko se sitä että kaikkien kansanedustajien puheet jäivät huomioimatta joka tapauksessa ja niillä oli vain muodollinen merkitys. Kuin teloitettavan viimeisillä sanoilla. Oliko puheenvuoroilla mitään merkitystä?
Arvelin, että puheenvuorot varmanakin nykyään ainakin nauhoitetaan sillä olisi vaikea ymmärtää, miksi joku valmistelisi puheen jos sillä ei ole mitään merkitystä.
Osa 131 c
Jos olsiin kansaedustaja niin en myöskään puhuisi puheessani montaa eri asiaa yhtäaikaa, jolloin on usein hyvin vaikea seurata mitä pointteja nyt käsitellään ja missä mennään. Kun tein kokeeksi mieleeni muistiinpanoja niin huomasin eräänkin kansanedustajan puheessa olevan jo 5 erilaista aihetta, miu oli rehellisesti sanottuna vaikea ymmärtää mikä oli hänen sanomansa.
Jos istuisimme business tilanteessa käsittääkseni käsittelisi vain yhtä asiaa kullakin kokoontumisella tai puheella, kunne asia olisi selvitetty. Nyt kun kansanedustajathan pitävät puheenvuoroja joissa on monenlaisia aiheita on hirvittävän vaikea ymmärtää mitä hän lopulta tarkoittaa ja minkä asian hän haluasi painottuvan.
Lisäksi oli monen puhujan koska monenmoista sattuvaa sanapartta ja fraasikieltä, joka hieman jopa latisti puhujan arvokkuutta. Ei niin etteikö varmaankin kansanedustuslaitoksessa pitkien puheenvuorojen vuoksi varmaankin helposti takerruta toiste puheisiin,mutta tuntui tällä kohdin jopa hieman surkuhupaisalta kun erittäin moni kansanedustaja käytti puheessa redundanssiviestintää, kertoen mm. minkä laatuinen oli jonkin edellisen ehdokkaan puhe referoidessaan sitä esim. "Tässä hyvin maltillisessa ja rauhallisessa..sen ja sen esityksessä."Asia oli varmanakin maltillinen ja rauhallinen mutta vieläkään en ymmärtänyt mitä ihmeen asiaa toisella kansaedustajalla on arvioida toisen puheen suoritusta eikä tuli keksittyä vain objektiivisesti kommentoimaan omaa asiaansa ja jättäisi muiden tehtäväksi arvottaa ja arvioida toisen puheenvuoro. Samalla olisi helpompi myös pysyä asiassa ja puheenvuorot lyhenisivät, jota voi jopa esittää populistisen huomin siitä että ehkäpä jopa päivätyö takaa kevenisi ja useammat edustajat olisivat paikalla päättämässä asioita kun valtiomme asioita päätetään.
Ihan ensimmäiseksi tein huomioin että edustajien puhetta sabotoitiin. Käyttäisin mielelläni tälläistä mukama humoristista ja vanhakantaista sanontaa sillä mielestäni parempaa ilmaisua ei sille toiminnalle minun verbaliikassani ole. Näin erityisesti oli Osmo Soinivaaran kohdalla. Muutamat välikommentit sosiaalisuuden ja huumorin nimissä on toki sallittava mutta mielestäni eduskunnan tulisi vetää selvä raja ja täytyisi myös pystyä tukkimana jonkun turpa, joka ei ymmärrä itse vaieta silloin kun irallinen puhe tapahtuu puhujatynnyristä. Itse en olisi kansanedustajana sietänyt siinä määrin kesytyksiä ja näin ei myöskään koksaan tapahtuisi jos voisi pitää siitä itse huolen.
Tällä myös johdatan ajatuksia siihen suuntaan, että mielestäni kansanedustajat voisivat aivan hyvin ottaa aggresiivisemmin kantaa asioista. Emootioiden mukaantuonti puheisiin on joskus ihan hyvästä, ja tästä syytä vaikka arvostankin kohteliaisuutta eritäin paljon näin että tasapinottuine tässä suhteessa kaipasikin ei enemmän anteeksipyyntelyä hera puheenjohtajaa ja hallitusta kohtaan vaan enemmänkin rohkeutta tuoda julki mielipiteensä.
Demokratian kanalta on tärkeää että on olemassa myös demokraattisesti hedelmälisä riitoja jota voisivat olla räväkämpiäkin. Ei niitä tarvis pyydellä anteeksi kylä asiat sitten aina lopulta selvitytyvät.Nyt kansanedustaja esim. vesitti omaa painoarvoaan ja sanomaansa uskottavauutta toteamalla esim. " että jos hallituksen esityksestä ei saisi arvostella niin siitä tulis voida ainakin keskustella".
Kylläpä kuulosti rajulta tokaisulta. Hallitus varmaan laski jo housuihinsa. Ei ihme jos lakialoitteet menevät kuin tyhjää läpi. Opposition mielestäni tulee olla sellainen että se hioo ja teroittaa esittäjän asioita siinä määrin että markat tulevat viimisen päälle tingityksi silloin kun aikaa suunnittelussa on ja aikaa on jos suunnitellaan riittävän ajoissa. Kaikki on järjestelyasiota.Se on hallituksen etu ja koko yhteisön etu mitä kovemmalle oppositio laittaa hallituksen. Se ei tarkoita mitään ristiriita jota tulisi pelätä. Totuus on että tiukat johtajat ja hyvät suoritukset ovat kautta ihmiskunnan historian syntyneet olosuhteissa joissa henkilöä tai yritys on saanut kova kritiikkiä, sillä ihimsellä on aina halu voittaa este mikäli jousta ei vai jännitetä liikaa niin että se tulisi mahdottomaksi voittaa ,muta sitä ei kyllä näiden lässytyspuheiden perusteella tarvitse vielä tässä vaiheessa pelätä.
Rohkeutta puheisiin. Ei tarkoita että puheiden tulisi olla tietoisesti asosiaalisia, epäkohteliaita ja karkeita, kukaan ei sellaista jaksa kuunnella. Sen sijaan hyvin perusteltuja kannanottoja ja älyn säilää ei tarvitse säästellä. Se vain teroittaa vastustajan sekä kehkeytyneessä keskustelussa myös itsensä ajatteluaan myös hyvin. Hyvä keskustelu syntyy usein tiukkasanaisen kaverin vastatessa yhtä sukkelaan. Lopputuloksena on usein miltei valmis suunnitelma ja paljon sisäistä omanarvontunnetta "taistelun" molemmille osapuolille, sillä kumpikaan ei säästellyt ja pelännyt asettaa itseään likoon. Taistelunhalu ja käydyt kokemukset antavat halua suoriutua seuraavaksi aina vaativammista ja vaativammista tehtävistä. Opponenteille ei tarvitse henkilökohtaisesti lähetellä ruusukimppuja, mutta yleensä juuri nämä kokemukset ovat nostaneet ihmisen ylöspäin ellei niitä tule sitten vaan kerta kaikkiaan liikaa. Elämässä ristituleen joutuneita ei nouse vastuuvirkoihin. Ihminen kuoloo jos taas paahtaa liikaa ja yhtäaikaa joka suunnalta. Kohtuus mukana on hyvä.
osa 131 d Realismi=totuus=realismi=kestävä kehitys
Ulkopuoliselta tuntuu kuin olisitte kovin eksyksissä. Se olikin hyvä, että satuin juuri silloin paikalle, sillä varmaankaan ette ole aina eksyksissä, mutta toisinaan kuitenkin? Kuten me kaikki? Eikä vain?
Toisinaan on aihealueita, joista on vaikea päättää?
Mitä tuolloin puuttuu?
Tietoa kenties?
Mikä tieto olisi silloin oikeellista?
Asiantuntijoien määrä ei varmaankaan ole ongelma, kun mainitsette että useat ekonomistit olivat olleet jopa toista mieltä. Näin ollen vieläkin valtasampi joukko ekonomisteja (ilmeisesti kallispalkkaisia ja usein vähän tietäviä teoreetikkoja)oli ollut siten samaa mieltä.
Vastaus kuitenkin teidän tarpeeseenne helppo. Totuus on oikeellista tietoa.
Sitten onkin enää selvitettävä mikä on totta.
Tässä jo aluksi, mutta edetään teoriassa vielä niin pitkälle että kerrotaan että myöhemmin kun olette selvittäneet sen mikä on totta voitte jo huokaista osin helpotuksesta, sillä loppu on jo helpohkoa. Totuus on se mikä on reaalista. Totuus on siten kestävää. Sen päälle voi rakentaa.
Nyt on vain napattava totuutta hihasta.
Jos et saa kiinni, niin asian hoksaaminen laittaa liikkeelle seuraavia hyviä kysymyksiä, kuten esim. että kuinka voin selvittää sen mikä on totta ja mikä epätotta?
On varmaan monta tapaa.
Yksi ylitse muiden.
Kun joku sanoo, että nuo puistonpenkit maalattiin eilen. Maksaa maltaita. Anna rahaa poliitikko. Käy silloin itse koputtamassa maalia, ja jos on pehmeää niin hoksaat. Äijä muuten jauhat paskaa. Saa rahaa enää ikinä.
Oma apu on paras apu.
Ehkä olettekin työllistäneet niin itsenne tämänpäiväisillä asioilla, että tuntuu kuin ei Teillä olisi enää voimia tarkastella asioita ja omaa toimintaanne ja sen seurauksia objektiivisesti.
Käyttäkää tätä valoa vapaasti hyväksenne. Se sisältää kirjoitusja loogisuus virheitä sekä erittäin heikon word-kirjoitusvirheiden poistoon trakoitetun ohjelman koekäytön, vaan pääasia, että se napsahtaisi nähtäville ennekuin arjessa on muutakin puuhattavaa kun maan pelastaminen.
Ehkä kaikille tekisi hyvä muistella että kun pyritään kohti realismia ja kestäviä päätäksiä, on realismi = totuus.On siis hyvin terve ominaisuus olla rehellinen ja reilu. Pelokasta ja kyynistä kansanedustajatkaan ei kansa tarvitse ollenkaan
Jos pääsisin kansanedustajaksi puhuisin yhdestä selkeästi ymmärrettävästä ja rajatusta asiasta kerrallaan. En ihan oikeasti hoksaa että kuinka voi samaan aikaan huolehtia sekä opiskelijoiden, eläkeläisten ja lapsiperheiden eduista, sillä harva asia kuitenkaan koskettelee yhtä suuressa määrin kaikkia ikäluokkia.
Mielestäni tulisi puhua yksinkertaisemmista asioista ja asia kerrallaan alusta loppuun.
Ensimmäisenä vaatisinkin, että lehtereiltä poistetaan vanha harmaa kokolattiamatto (muuta ei pidä tehdä), sillä se tekee ainakin astmaatikkojen ja allergisten olon tukalaksi seuratessa eduskunnan istuntoja ja tietysti jos koko lattiamatto on myös alhaalla eduskuntasalissa on se myös sieltä poistettava sillä tokihan haluamme että edustajamme ovat terveitä ja voivat virkeästi pähkäillessään kansalaisten tarpeita. On tietysti selvää, että koko lattiamatonvaihtorahat on poissa terveiden ei-allergisten lapsiperheiden asioista, mutta en menisi välttämättä tätä sanomaan ääneen, sillä silloin vastavuoroisesti olisi lueteltava myös kaikki ne jotka kuolevat sairaaloihimme tai sen edustalle kun tuhannet siirtyvät teatterintukiaisiin, joiden näytännöt ovat niin surkeita, etteivät myy.
Osa. 132
Laitetaan loppuun vielä jatkoksi palanne suuntaaviivaa tuosta 133. täysistunnon herättämästä puhujien arvioinnista.
On epäoikeudenmukaista muita kansanedustajia kohtaan mainita joku erityisesti, sillä varmasti kaikki olivat valmistelleet hyvän ja omasta mielestään parhaimmalla tavalla asioihin vaikuttavan puheen, mutta kieltämättä Mikko Alatalon puhetta oli helpoin seurata. Liekö tämä johtunut siitä, että Mikko osasi edetä asioissa harjoitettua ilmaisutaitoaan luontevasti käyttäen ja piti puheessaan taukoja ja painotuksia niin kuin musiikissakin on tapana. Ilmaisutaidosta ja kuulijan huomioonottamisesta ei varmastikaan ole kansanedustajalle haittaa, joskin jokainen olkoon oma persoonansa. Tärkeintä on toki yhteisistä asioista huolta pitäminen. (Alatalon kehumisen johdosta, huolimatta en ole keskustapuolueen äänestäjä. )
Osa. 133
Kiitokset kaikille,
Kyllä se siitä kun vain iskee hampaat kiinni
Yleisesti ottaen mielestäni näkökulmia tulisi ottaa vastaan kentältä. Tiedustelutoiminta ja palautesysteemiä voidaan rakentaa suojatyöpaikoista käsin ja lisätä intelligenssin ja tiedon siirtoa kentältä eduskuntaan ja päinvastoin, mutta mielestäni tärkeää sihaus soppaan on silloin kun juuri suuri joukko edustajia on koolla. En tiedä milloin sellainen edustajien kokoontuminen tapahtuu, muualla kuin eduskuntasalissa? Eikä se ole keskusteluareena? Jakakaa vaikka kokeeksi 3 yleisöpuheenvuoroa joilla max. 1 minuutin kestoinen. Katsokaa miten meni. Kylä sen voi perua seuraavana päivän jos ei ollut hyvä. Eikä sen verran liikkumavaara tule olla että asiaa voi kokeilla, kirjoittamatta sitä perustuslakiin. Voihan olla että joissain tilanteissa keskustelu lähtee uudestaan hedelmällisesti liikkeelle jos ei veritulpat aivoissa oikein muuten liiku kun sama kaava vain toistuu ja toistuu. Lakiesitys. Anteeksi pyytelevä puheenvuoro. Perinteistä sabotointia ja keskeytystä puheeseen. Mitään ei jäänyt mieleen . Mihinkään puhe ie vaikuttanut ja seuraava kaveri pänttään. E ihme että sali on aivan tyhjä. Maailma on täynnä hyvää ajanvietettä miksi aina samassa tyhjässä salissa ennalta-arvattavia puheenvuoroja jonotellen?
Osa 29. Arjen riemuvoitto?
Goddamn boys! You are making history of Finland. And no-one is listening!What is this?
Eikä vaikka aimo anos tyhmyyttäkin olisi tervetullutta ja laittamaan hieman veret kiertämään.
Jos ei lehteriltä kerran saa puhua niin tokihan voinee vaihtaa tiuhaan vihreää ja punaista paitaa, joissa lukee "Samaa mieltä". "Eri mieltä" tms.? Sehän ei ole puhumista. Eikä se olisi samalla erinomainen esimerkki kansalaisen mitättömästä mahdollisuudesta auttaa eduskuntaa joka tunnustaa olevansa pulassa.Kornit ovat vaikutus mahdollisuudet.Miksi sen pitäisi olla niin?
Teillähän se nuija on.
Osa 30. Hauskanpidosta hakkuisiin
En ryhdy karsimaan ajatuksia tässä kirjeessä määrämuotoon,mutta asenne joka on nykyisen pieleen mennen työvoimapolitiikan taustalla on ensin murruttava. Suurin osa onkin tajunnut, että muutos koskee yhtälailla kansaedustuslaitosta ja holhouskulttiajossa on jotain vanhakantaista vuosisataisen kehityksen rippeitä hidastamassa ihmismielen vapautumista menneisyyden painolaitteista ja uhkakuvista.
Osa 31. Mieli murtumaan
En sano että nykyinen työvoimapoliitiikka on natsismia, mutta suuntamaalla asiat siihen suuntaa on helpompi ymmärtää kuinka vanhakantaista on ylipäätään nähdä asioita musta-valkoisesti norsuunlutornista käsin. Esim. sen, että ihmisten asioita tuli päättää heidän puolestaan. Tai vaikkapa kuvitella ihan vakavissaan, että ihmiset kuuluvat joihinkin osaryhmiin, joita voidaan menestyksellisesti johtaa takaapäin. Aikoinaan se virhe tehtiin ja satojentuhansien armeijat onnistuttiin huijaamaan kuolemaan venäjän pakkaseen Samin kuin miljoonat juutalaisiksi mainitut, jotka tuskin olisivat koskaan olleet kiinnostuneet edes tapaamana toisiaan. Minkä helvetin takia? Todennäköisesti siksi että lainsäätäjä onnistui toteutumaan oman mielihalut.
Riittävä esimerkki osoittaman, että massakultista on päästävä kokonaan irti ja nähtävä asiat reaalisena. Todellisena.
Osa 32. Uno on numero yksi
Ihminen on yksi yksikkö. Sellaisena kehdosta hautaan. Viiteryhmät ovat keinotekoisia ulkoatuotuja määritelmiä jotka sitovat yksilöitä erittäin heikosti ja huonosti yhteen. Ne antavat maksimissaan määritelmä tasontiedon ihmisestä. Samasta syystä massatieto ei kelpaa johtamisen välineeksi. Samasta syystä on mentävä kentälle itse, jos haluaa.
Osa 33. Elämä on arvokas, uutta ei voi ostaa
On alettava kunnioittaa elämää ja ihmistä ja lakattava puhumasta streotypiosta ja osaryhmistä, lokeroista. Kaikesta minkä luule helpottavan ja yksinkertaistavan elämää. Eli lokeroajattelun oikotie on todellisuudessa vankila. Ihmisyydelle. Elämälle. Meille kaikille. Potkikaa se virheellinen ajatus kansanedustuslaitoksessa (ei kaduilla) rikki ja olette tehneet hyvän työn.
Ette tule päättäjinä muutoin saaman mitään pysyvää aikaisesi kuvittelemalla, että voitte toimia elämää vastaan. Ihmisen mieli kuvastaa elämän voimaa ja iloa Murrettuna ei elämällä ole enää käyttää. Kuka haaveilisi sellaisesta maailmasta , joka olisi synkkä ja pelokas.
Osa 34. Mitä haluamme?
Me Suomalaiset emme kerta kaikkiaan kaipaa satojatuhansia ihmisiä jotka etsivät ja soittelevat valtion eli meidän kansalaisten maksamilla työnhakukursseilla että onko työtä ja me itse sanomme vastaan totuuden, että ei ole.
Emmehän halua vain leikkiä ja leikkiä samaa ikävää leikkiä samoilla säännöillä ja kannattaa siten elämänvastaista typeryyttä vaan haluamme olla menestyvä kansakunta. Olla ylpeitä itsestämme.
Osa 35. Mitä tarvitsemme?
Menestymine työvoimapolitiikassa on perusstrategian tajuamista. Tarvitsemme Suomen Kansalisin, jotka selviytyvät ja ansaitsevat oman toimeentulonsa. Se ei ole mahdollista soittelemalla työpaikkoihin, joissa ei ole kuitenkaan kaikille halukkaille riittävästi työpaikkoja tarjottavana. Tämän vuoksi puhelimella kilisyttäminen ei ole mikään strategiaa asian korjaamiseksi.
Osa 36. Mitä emme tarvitse?Sanosin, että häpeä Sinä, joka johdatat ihmistä harhaan ja tuhlaat valtion rahoja jakamalla niitä työvoimatoimistohin, joiden tulisi olla orjuuttajien sijaan kansalaisille yhteistyökumppaneita ja tasa-arvoisia ja hyödyllisiä neuvottelukumppanit.
Pakkotyöpäällikkö- kulttia edelleen kehittämällä on selvää ,mitä tulee tapahtumaan. Astumme jälleen ensin askeleen historiassa taaksepäin jotta osaamme sitten varmasti harpata oikein kertaheitolla eteenpäin kun ei tehty sitä silloin, kun sen olisi voinut tehdä ilman kriisiä.
Osa 37. Ei turhuuden vaan typeryyden typeryys? Joskus häpeän sitä, että olen ihminen. Kaikki on minulle tarjottu,mutta en halua kastoa eteenpäin vaan kaston vain omaan napaani. Kun näin teen loppuu leikki lyhyeen.
Osa 38. Itsensäpettäjän tie Jos annamme pettää itseämme ja otamme askeleen ajassa taaksepäin on seuraava askel eteen tarpeettoman kiivas. Juuri sen ehkäistäkseen, me kaikki haluamme sydämestämme työskennellä rauhassa ja järkevyydellä.
Osa 39. Päättäjän erityinen vastuu
Tunne Sinä Päättäjä erityinen vastuusi ja ajattele itsenäisesti sitä mitä tulee tapahtumaan maailmassa. Millaisia virtauksia siellä näyttää olevan? Älä anna pääsi kääntyä jokaisen tuuliviirin ja kriisipesäkkeen suuntaan liiaksi. Mutta mieti mitä ne Sinulle kertovat. On olemassa myös yleisiä kehityskulkuja jotka eivät katkea vaikka seuraavat 3 vuotta tuntuisivatkin olevan helpommin hahmoteltavissa.
Osa 40. Kuinka Jeesus puhuisi?Ihmisyys, koulutus, kasvatau, jatkuva oppiminen, yksilän voima ovat kaikesta huolimatta tehneet ja tekevät kasvua.Ponnista niiden persuteella päätäksiisi ja keskustele niistä avoimesti ja rehellisesti kansanedustajatoveriesi kanssa.
Osa 41. Miten välttää rikos?
Älä anna suurta merkittsä tutkimuksille, joita et ole itse olut valvomassa. Tee omia muistiinpanoja ja seuraa omien ajatuksiesi kehitystä. Jos annat huijata iteäsi annat huijata myäs niitä jotka Sinun kautta halusivat saada äänesi kuuluviin.
Osa 42. Diktaattorista kansanpalvelijaksi
Keskityn itse tässä paljolti tyävoimapolitiikkaan ja annankin näkemyksenisiitä millaine tyävoimapolitiikka voi pelastaa Suomen. Teen sen ILMAISEKSI.
Työvoimapolitiikan hallinnollisen sisääisen muutoksen läpiviejänä saat mielstäni olla diktaattori, jottasaat päätäkset ripeästi kaiken tyävoimahallinon ja tyävoimatoimistojen läpi eturivin asti.
Sisäinen murros ja uudistus tyävoimapolitiikan hallinnossa ja organisoinnissa.
A. Osa tyävoimatomistojen henkiläjen viroista lakkautetaan yllä mainitun strategian mukaisesti.
Toistetakoon , vielä perusteluna, että Suomi ei kaipaa sellaisia kansalaisia, joista eduskunta on sitä mieltä, että jonkun toisen vähäpalkkaisen kansalaisen on toista vahdittava. Se on lapsekasta ja tuottamatonta tyätä.
Myäs Kelaan tehtävän tyämarkkinatuen raportointia voidaan muuttaa sellaiseksi että saadaan irroitettua Kelasta henkiläkuntaa ja vastaavasti säästetyillä palkoilla palkataan tyävoimatoimstoon ja tyävoimahallintoon laadukkaampaa,ja koulutetumpaa henkiäkuntaa joilla on kyky auttaa yhetityälkumppanin perspektiivistä myäs pitkäaikaistyätäntäläytämään oma ura, ja ydinosaminen joka on aino amahdollisuu sihmislle pärjätä elämässä. Samsta syystä sen läytyminne on valtiolle yhtä vitaali kysmys, jos se kerran pitää tyällisyyttä vitaalina kysymyksenä.
B. Kaikki tyävoimatoimistojen suoramarkkinointi asiakkaileen kielletään. Tyävoimatoimisto ei tuputa eikä tyrkytä yhtä ainuttakaan kurssia kenelläkään Suomessa eikä tuhlaa rahoja trapeettomiin kurssine ja kirjeiden jakamisen ja suunnitteluun vaan toistaiseksi seuraavan 4 vuoden ajan KAIKKI yleisälle tioedottamine tapahtuu Yleisradion kautta televisio ja radiolähetyksien kautta, jonka perusteella tyänhakija voi rakentaa luottamusiteensä uudelleen tyävoimatoimiston kanssa. (ref. aiemmin osittan läpikäyty strategia) .
Myäskään tyävoimatoimistolal ie ole luonnolisesti enää lainsäätämää oikeutta katsoa olevansa oikeutettu tai edes omaavansa kompetenssia määrätääkseen ihmisiä erilaisille keinotekoisille kurseille tai sellaisiin tukitäihin, joiden plakkaus on arveluttava tai ei milään tavalla ole ratakisu henkilälle hänne koko elämänkaarensa kannalta.
En selittä tässä asiaa pitemmin, mutta asia perutuu sille että nyt asioita tarkastellaan liian lyhyenä aikajänteenä ja tyävoimatoimitossa on henkiläkuntaa joka osaa tarjota niitä 4-5 pakettia mitä joku on keksinyt ja siinä kaiki. Suomi ei tarvitse mitään tyänhakijoiden hampurilasiravintolaa, sill se ei johda kuin paniiinomaisin virherataksuihn , joidenm kustannukset ovat jälleen sirrety yli vaalien.Suomi ei tarvitse macdonaldsin ammattitaidolla varustetua robottia joka sysii ja tänii olettamaansa tyätäntä ressukkaa sinne ja tänne vain sen vuoksi, että tyättämyys on aina populistinen aihe kansanedustussalissa.
Osa 43. Päämajassa kuhisee
On toki ymmärrettävää mistä syystä nykyinne toiminta on käytännässä sähläilevää kentällä, kun seuraa johtoportaan ja päämäjan toimintaa eli eduskunnan tyäskentelyä kuten esim. itselläni oli tilaisuus siihen perehtyä.Erilaisten hokkuspokkustemppujen soveltaminen on ihmisen voimien ja koko persoonallisuuden hajoittamista ja sabotoimista, joka mielstäni tulisi kriminalisoida, jos ei asian moraali muuten selkeydy. Kaiken lisäksi lopputuloksen maksaa ei vain ykislä vaan koko yhteisä eli men paniikkipolitiikan vuoksi.Lakatkaa siis jankuttamasta ja nostamasta paniikia, ja olkaa käyttämättä väitteitä, jonka mukaan tyällisyys on valtion ensimmäinen tehtäävä.Kun se sitä ei ole.
Näettekä nyt mikä soppa kaikesta sähläilystä on syntynyt?
Osa 44. Voitto Kotiin
Työttömyyden hoitoon eli työnhakijoiden tukemiseen elämän yksilöllisellä tiellä ei ole olemassa projektiratkaisua. Se ei selviä yhdellä pikaisesti kyhätyllä hyökkäysjoukolla ja muutamalla lisänäkkileivän palalla repussa. Kyse on pitkästä taistelusta, jonka ensiaskel on ymmärtää että kyse on yksilän selviämisestä taistelukentälläjossa hän viime kädessä on aina yksin, joskin ei koskaan ilman tukikohtaaja apua, jos hän haluaa itse sitä pyytää.
Jotta sodan voi voittaa on voitetav monta taistelua. Fraasi,mutta vasrin totta, että jokainne taistelu joko voittan ja hävitään jo ennenkuin se on alkanutkaan. Hyvä suunnittelu on tältä osin tarpeen. Tiedustelutoimintaa ei asian osalta ole. Vaan päämajamme toimii pimennossa nähden kentällä 100 000 tai 150 000 tuhatta samanlaista tyätäntä kasvoa suurinpoiirtein samanlaisn tarpein.
Osa 45. Rip rap kentälle
Suosittelen, että ensin tutustutte johtamiinne joukkoihin paikanpäällä ja luotte luottamuksne siteen heihin.Osoiittaka, että olette sananne mittaisi aihmiä, jotka aidosti ja rehellisetis kerrtot aina todellisen tilanteen ettekä lupaa liikaa mutta ette myäs liian vähän, jos apua vodaan antaa.
Osa 46. Peli selväksi
Kohdelkaa heitä Suomen Kansalaisina ja työnhakijoina älkää työttöminä, sillä Suomen Kansalaisia ja työnhakijoita he juuri ovat. Heiltä ei puutu mitään. Paitsi työ.
Osa 47. Vaihtoehto on kunkin oma taival- ei Sinun taipaleesi
Työn ja uran ei tarvitse kaikkien osalta tapahtua perinteisessä palkkatyössä toisen palveluksessa, jos he ovat itse sitä mieltä. Mutta loput kuulettekin kultakin heiltä erikseen.
Työllisyydestä ja paremminkin sanoen Suomen Kansalaisten hyvinvoinnista huolenpito ei kaipaa mitään paniikkinappularatkaisuja vaan sitä että alamme auttaa ihmisiä, pitkäjänteisesti ollen yhdessä vakuuttuneita siitä, että apu johtaa asioita hyvään suuntaan.Emme yritä salata ja kaunistella työvoimatilastoja, vain sen vuoksi että Nikit pitäisi järjestellä hienoihin lähtöasemiin Suurten Puolueiden välisessä neljän vuoden välein tapahtuvassa kisassa, josta jää kamalan paha maku suuhun.
Suomi ei tarvitse sekatyömiehiä tai ihmisiä jotka lajittelevat vanhoja huonekaluja roskapönttöön (ellei se ole heidän oma ajatuksensa) vaan ihmisiä joilla on luja itsetunto ja hyvä ammattitaito, jotta pärjäävät elämässä.
Osa 48. Rehellisyys- elämän tae Mitä enemmän ihmisestä valehdellaan sen vääremmin perustein koko yhteisö toimii ja sitä huonompi toiminta meillä on kansakuntana. Nyt jo on nähtävillä moraalittomuutta esim. lakia toteuttavan koneiston osalta, joka itse ehdottaa omaa mitätöintiään arvaamatta mitkä seuraukset sillä on kansakunnan moraaliin.
Osa 49. Sankarien Sävel
Samaan pitkänaikavälin työllisyysohjelmaan sisältyy tiedottava ja tiedostava yleinen työvoimapolitiikka, joka tarkoittaa mm. Televisiouutiseen kautta viestitetystä työvoimatoimistojen politiikkamuutoksesta jonka on kerrottava siitä, että koko työnhakukulttuuri on muuttunut ja työvoimatoimistossa asiointi muuttuu nyt vapaaehtoiseksi.
Näin ihmiselle on mahdollisuus oppia huolehtimaan itse omista asiostaan.Hän joutuu itse arvioimaan oman tilanteensa ja miettimään pärjääkö elämässään lopun elämäänsä työmarkkinatuella.
Osa 50. Laiskuus -toisinaan hyve
Mikäli näin hän päättää, antakoon olla sillä siihen päätökseen on turha valtiovallan valvojakoneiston rahoja käyttää, koska jokaiselle on taattava joka tapauksessa siedettävä perustoimeentulo, joka puolestaan on kansantaloudellisestikin halvempaa monine kerrannaisvaikutuksinen kuin pyrkiä ihmettelemään selvä asiaa.
Osa 51. Koputtavalle avataan
Jos hän taas arvelee, että ei voi perustaa mielestään elämää pelkän vähimmäistoimeentulon muodossa hän työnantaja tahojen piiriin, jotka voivat työllistää hänet ja jos työvoimatoimisto on aidosti attraktiivinen hän saattaa päättää myös käyttää työvoimatoimistoa kokeiluluontoisesti yhteistyökumppania. Mikäli hän etuu työvoimatoimiston palvelusta joka on kuitenkin ilmaista hän kertoo siitä positiivisesti myös ystävilleen, josta syntyy positiivinen kierre työvoimatoimiston palveluja kohtaan, jotka ovat myös silloin terveellä tavalla oikeasti sellaisia mitkä hyödyttävät kansakuntaamme ja veljelle annettu jo työssäolevien maksama almu ei ole silloin huonosti sijoitettu, koska se maksaa silloin myös joskus itsensä takaisin, sen sijaan että nykyinen paniikinomainen toiminta aivan loogisesti tuottaa vaan lisää kuluja myös muille sektoreille, jonka tulisi olla ilmiselvää jokaiselle päättäjälle.
Osa 52. Terve mieli kohtelee toista terveenä
Antamalla ihmisille itselleen mahdollisuus valita yhteistyökummpaninsa on terve ja ainoa tapa auttaa nimenomaan myös pitkäaikaistyöttömiä, sillä heidän identiteetin ja voimiaan on eniten solvattu. Ny on aika alkaa maksaa takaisin ja korjata noita ei vain epäinhimillisiä vaan ennen kaikkea epätaloudellisia ja kannattamattomia käsitteitä, joita on hosuttu ilman minkäänlaista järjen hitusta.
Osa 53. Luottamus syntyy samalla tasolla
Nyt tarvitaankin ensin luja luottamussuhde UUDEN TYÖVOIMATOIMISTON (nimi voi olla vanha) ja työttömän välille. Ilman johtajan alaisen tai yhteistyökumppanien välistä luottamussuhdetta ei synny minkäänlaista hyvää tulosta. Jokainen joka on työelämässä ymmärtää tämän. Jostain hämmentävästä syystä samaa asiaa ei vaadita työnhakija ja työvoimatoimiston välille. Luottamus ei ikinä synny enää vanhan työvoimatoimisto-organisaation kanssa. Luottamus ei yksinkertaisesti synny sellaisesta ihmisyyden raiskauksesta ja välinpitämättömyydestä, jota työvoimatoimiston toiminta pahimmillaan voi aivan reaalisesti käytännössä olla.
Osa 54. Herääminen ihmisyyteen
Kun yksilölle synty valinnan mahdollisuus tapahtuu ihmismielle jotain hyvin tärkeää. Syntyy itsenäisyys. On oikeus ja velvollisuus ottaa itse selvää mitä tarvitsee. Se ei puolestaan synny jos samanaikaisesti menettää jotain jos ei tee jotain mitä toinen katsoo olevan tärkeää. Siksi itsemääräämisoikeus on oltava ehdoton. Kun ihminen itse oppii sopimaan aikansa ja itse pyytämään apua ja vain sen verran mitä itse uskoo tarvitsevansa hän oppii luottamaan itseensä.
Osa 55. Mitä on vahvuus?
Kenelle annamme työtehtävät tai toimeksiannon? Sellaiselle joka kumartelee ja niiaa kauniisti ja kyselee koko ajan lupaa, vai sille jonka arvelemme suoriutuvan tehtävästä itsenäisesti?
Osa 56. Mitä on heikkous?
Jos kioskini myy hyvää tavaraa sinne on jonoa. Jos se ei myy ei sen pidä olla olemassakaan. Asiaa tulee tarkastella terveistä lähtökohdista ja jos Työvoimatoimistoon syntyy positiivinen virta se on paikkansa ansainnut, jos taas niin ei käy niin voimme laittaa koko nykyisen työvoimatoimiston epäonnistuneena roskakoriin. Sillä se ei ole vain turhana kulunkierä vaan aiheuttaa toimillaan kerrannaiskuluja ollen moninkertaisesti vahingollinen valtiolle. Suomi ei toki tarvitse sellaista työvoimatoimistoa, joka aiheuttaa lisäkulua koko yhteisöllemme. Menestys ei perustu valheille ja keinotekoisille asioille vaan ainoa tapa menestyä on rakentaa asioita kestävälle ja todelliselle pohjalle. Yksilön persoonallisuus j kasvukyky ja ominaisuudet ovat se mistä voidaan alkaa rakennus. Ei mistään ulkoatuoduista pilipalipaketeista, jos ei sitä isot ihmiset ymmärrä.
Osa 57. Puheista päätöksiin
Miksi siis nykyisen työvoimatoimiston tulisi olla olemassa? Se ei ansaitse olemassaoloaan. Sen toiminta on meidän maamme ongelmien mittakaavassa epäonnistunut. Epäonnistujaa voidaan myös rangaista. Valmentaja on helpompi erottaa kuin pelaajat, joiden vika ei ole se jos he jäävät yhteiskunnan tuen ulkopuolelle, joka muuten antaisi heille edellytyksen nousta jaloilleen ja elämään mukaan omien tavoitteidensa mukaisesti. Tämä asia on nyt ymmärrettävä ja asetettava sille piste.Sillä nyt se on vielä lievässä muodossa, mutta jos sama peli jatkuu on tervaus ja sosiaalisektori entistä pahemmassa jamassa. Ja syyttää voipäättäjää joka ei anna mahdollisuutta nousta jaloilleen.
Osa 58. Niskalaukaus uudestaan syntyvälle Pedolle
Kysyn selvän yleiskysymyksen: Onko nykyinen mollissa soittava työvoimatoimisto vai eikä ole onnistunut tehtävässään vastata kansanedustajien eli kansan huoliin? Kyllä vai ei? Monta vastausta tähän ei voi olla.
Osa 59. Pelastava miina
Jokainen meistä tietää, että nyt tarvitaan myös selvä moraalinen sekä todellinen syntipukki ja pelaajat se ei voi olla valmennusylijohto tuskin ottaa liikaa syytä niskoilleen, joten suurin ja todellinen syypää on työvoimatoimisto ja siksi sen nykyinen organisaatio on romutettava välittömästi, jotta pelaajat saavat kunnon yhteistyökumppanin voidakseen saada valmennusta ja tukea josta on heille elämässään hyötyä eikä haittaa kuten nyt kiistatta myös todellisuudessa tilanne on.
Osa 60. Harhaanjohtavat termit
Syrjäytyminen aiheena on puolestaan usein sidoksissa työttömyysteemaan.
Jokainen meistä ymmärtää syrjäytymisen inhimilliset kustannukset mutta kun puhutaan työttömyydestä ja syrjäytymisestä ei pidä heti alkuun kuitenkaan yhdistä näitä asioista keskenään eikä myös muutenkaan nähdä vain muutamia kanavia, joilla voidaan antaa henkilölle itselleen mahdollisuus päästä alkuun uudella uralla.
Osa 61. Sidoksissa vanhaan - pelasta minut
Perinteinen palkka työ toisen palveluksessa ei ole oltava mikään ainoa vaihtoehto oman elämän turvaamisessa tai "syrjäytymisessä".Käsittääkseni alistettu pienipallkainen käsityöläinen voi "syrjäytyä" paljonpahemminkin elämässään kuin työtön, jolla menettämänsä ansionsa sijaan on ainakin mahdollisuus kuitenkin oppia uuttaa tietoa tavata ihmisiä kasvattaa laajempi maailmankuva, kuin ihmisellä joka on vaikkapa aamusta iltaan vittumaisen räätälin apulainen eikä juuri ketään muuta tapaa kuin neulan ja langan. Mielestäni sellaisen henkilön mielipiteet ovat vaarassa "syrjäytyä" ja vinoutua ja sitä myöden myös koko elämä.
Osa 62. Erinomainen pelkuri
Jos henkilön itsensä valitsema suuntaus ei osoittaudu kokonaan kannattamattomaksi tai esim. rikolliseksi, mielestäni tulee nähdä mahdollisuus osallistua syrjäytymisen uhalla myös (mikäli jälleen itse sitä toivoo) muuhun kuin perinteiseen palkkatyöhän toisen palveluksessa tai yrittäjänä.
Osa 63. Maailma on vapaa
On olemassa myös vapaaehtois työtä, jotka ovat tarpeellisia ja säästävät yhteiskunnan kustannuksia, ja joihin siirtymäperiodien puitteissa voidaan aivan hyvin antaa myös tukea jos se on perustellusti liitoksissa ihmisen itsensä löytämään ydinosaamisensa, josta hän on luonnollisesti vastuussa ja raportointivelvollinen siihen sijoittavalle yhteiskunnalle ja ei ole erityisen painavasta syystä olettaa että oma suunnittelema elämänkaari ei olisi yhtenevä ja ei tukisi ihmisen ydinosaamista ja selviytymistä myöhemmin. Näin voidaan asettaa myös tavoiteura ja tukea edistymistä siinä ja antaa arviointiapua, jotta henkilö voi itse arvioida päätöstään reaalisessa valossa. Tavoiteuralle voi edetä vaikeasta tilanteesta myös välietapein, olennaista on kuitenkin että uudesta työvoimatoimistosta tai sitten vallan muusta toimistosta löytyy henkilötöä , jolla on persoonallisuutta ja kykyä toimia tutorina, mentorina tai henkilön kummisetänä, jotta löytyy raportointi,- ja suositusverkosto joka antaa tukensa tai tarpeen vaatiessa myös voi kritisoida (joskaan ei päättää toisen puolesta)henkilön urasuunnitelmassa edistymistä.
Osa 64. Hyvässä järjestyksessä
Näin joltain taholta valtionhallinnosta löytyy tietokanta, johon työnhakija velvollisuutenaan sitoutuu luovuttamaan tietonsa urasuunnitelmastaan ja suostuu siihen että uran kehitystä seurataan, sillä saahan työnhakija puolestaan yhteiskunnallista tukea ja apua vaikeaan tilanteeseensa. Silti tuki ei saa kadota tai pienentyä vaan henkilön on löydettävä oma personalisuus ja omat ydinalueet itse ja tehtävä itse päätöksensä. Siten kyseessä on tietynlainen hyvä vanhemmuus periaate kansalaista kohtaan, joka ei ole millään tavalla ikään sidottu. Sen sijaan on luontevaa, että jonkinlaisia aikamääräilyä on ehkä tultava ei perustuen,mutta oikeutukseen ilmaisen avunsaannin suhteen. Prosessi ei kuitenkaan voi olla mikään hätäpaska tai tuloksena on samanlainen kakkiminen potilaan osalta. Koska pyrimme todella ratkaisemaan pitkäaikaistyöttömyyttä ja työttömyyttä yleensä.
Osa 65. Rairuoho antaa eri sadon kuin tammi.
Arvioisin että esim.. 5 vuotta on vähintään tuo periodi, jonka ihminen voi käyttää ilmaiseen kummi ja menot, yms. ammatinvalintaneuvojien ohjaukseen, joka voi sisältää IHMISEN ITSENSÄ PÄÄTTÄMÄNÄ sitten työtä, jos sitä itse saa hankittua, suojatyötä jos sitä toivoo, tai tavanomaista koulutusta tai sitten suojatyöpoliittista koulutusta jos katsoo sen tyyppisestä olevan aluksi hyötyä. työvoimapoliittinen koulutus tulee työterminä tuhota totaalisesti ja laittaa historiaan muiden julmuuksien ja kidutuslaitteiden rinnalle. Jos 5 vuoden aikana ei suunniteltu ura ota kantaakseen, ohjautuu jossain vaiheessa takasin lähtöruutuun, jolloin ei ehkä saa enää kaikkea samalla tapaa vaan voi valita sitten toisin ja esim. jäädä peruselatuksen listoille pohdiskelemaan tai sitten halutessaan käydä esim. suojatyöputkea läpi jne.
Osa 66. Välittäminen on seksikästä
Olennaista on kuitenkin että on lopputulos elämässä mikä tahansa on tehtävä selväksi, että pelisäännöt ovat turvalliset ja pysyvät ja tukea saa ja saa myös täydellisen toimintavapauden, josta on joka tapauksessa enemmän valtiontaloudelle hyötyä kuin haittaa. Nekin jotka eivät pääse ehkä jonkin vamman takia aivan tavoittelemaansa ykäuran kimppuun hyötyvät moninkertaisesti itsemäärämis oikeudesta ja ovat toiminnallisempia ja siten halvempia että onnellisempia kansalaisia kuin pakkoyhteiskunnan holhottavat.
Osa 67. Selvä asia on kristallinkirkas
Olennaista työmoraalin ja kansalaisten onnellisuuden kannalta olisi rakentaa yksinkertainen ja luotettava yhteiskunta jossa perustoimentuloon liittyvään tukeen voi riittävässä määrin luotaa ja samalla pohjaosa on yhteneväinen kaikille sekä silloin sille on oma termi esim. PTA tai perustoimeentuloapu, jonka saa joka kadunkulmasta samannimisenä, eikä tarvitse mennä eri virastoon kysymään yhtä tyhmältä suojatyöläiseltä että minkä nimistä tukea tähän tilanteeseen. Olen aivan varma, että säästökohteita löytyy kun tukiviidakko muodostetaan yhteneväksi ja yhteneväksi termistöltään.
Mitä kirkkaampi ja selkeämpi ja turvallisempi on ihmisen miltei sen enemmän virtaa voimia joita voi käyttää ansaitakseen oman ansionsa.
Mitä vähemmän monimutkaisia sääntöjä sen vähemmän petoksia ja lakimiehiä ja kusettavia ja nuoria ja kokemattomia hyväksikäyttäviä työnantajia. Selkeä, rehti, suoraselkäinen, turvallinen yhteiskunta.
Osa 68. Viikkorahojen vatkausta
Sivuseikkana tulee mieleen vastustamattomasti myös se, että on omituista kuinka nihkeästi esim. yrittäjyyteen annetaan mahdollisuuksia.En käsitä millään tavalla mitä järkeä on puhua starttirahasta erikseen ja erikseen työmarkkinatuesta. JO kahden termin olemassaolo laittaa kriittisemmät tuotekarsinnassa innostuneet liipaisinherkkien ihmisten kädet syyhyämään. On aivan selvää että byrokratiaviidakko on täynnä rationalisointikohteita ja kaiken maailma Kelan ja Työvoimatoimiston tukiviidakko järkeistämällä saadaan varmasti annettua mittava määrä potkuja täysin rationaalisesti tarpeettomille ihmisille, jotka tosin voidaan puolestaan ottaa takaisin täihin muista syistä ,muta ne ovat sitten oltava humaaneja,
Osa 69. Rehellisyys maan perii
Sillä kenelläkään ei kannata liiaksi valehdella omaa merkitystään tai elämässä selviämiskeinot jälleen heikkenevät jos syntyy käsitys että valtio tarvitsee jotain henkilöä joka pyritä periaatteessa turhan takia.Se ie ole pahasti tarkoitettu vaan siksi ett opittaisiin arvostamana itse tienattuja markkoja eikä roikkumaan valtiovallan kaulassa.
Osa 70. Hiustenhalkojat himskattiin
Oma näkemykseni on että esim. työvoimatoimiston suhtautumine jossa starttirahaa ei voida antaa kuin 6 kk pätkä on täysin säälittävä ajatus. Usein asiasta päättää vielä jokin opistotasoinen henkilö joka ei ole eläissään yrittänyt tai edes suvussaan nähnyt yhtään yrittäjää.
Starttiraha tulee antaa 12 kuukauden jaksosi. Kaiken lisäksi siihen ei pitäisi tuhlata kovinkaan paljon byrokratian tunteja koska se on täsmälleen samansuuruinen kuin työmarkkinatuki, josta päästäisiin siihen että paljon järkevämpää olisi antaa niin monen kuin vain haluavat toimia yrittäjänä työmarkkinatuella, koska se on huomattavasti järkevämpää kuin työhönosoituksen ja paapomisen odottaminen Työvoimatoimiston suunnalta.
Osa 71. Rahat tuottavaan työhän - ei henkisen vankilan ylläpitokuluihin
Tälläine rahasumma kuin työmarkkinatuki. Sen ylläpitorganisointiin ei saisi kulu valtava määrää ihmisiä a lomakkeiden ihmettelyä valtionhallinnossa. Olen 100% varma että sieltä saataisi napsattua iso määrä tarpeettomia ihmisiä työnhakukurssille joka yrittäjyyttä opiskelemaan jos käytettäisiin samaa asenneta mitä nyt työttömiin käytetään.
Osa 72. Taistelutahto
Jo nämä asiat kuulostavat jotenkin liian karekilta ja ikävästi sanotuilta niin mielestäni silloin lukija on täysin kyvytön rehellisesti ja avoimesti ratkaisemaan vaikeita ongelmia elämässä ja elämässä on aina vaikeita ongelmia.
Osa 73. Keskitytään parantamaan asioita käytännössä
Siten lopettakaa jauhamine työttömyydestä. Alkaakseen sijaan heti käydä keskustelua mitä kaikki a pieniä ja suuri askeleita kuten esim. em asioita kyette ja millä siirtymäkaudella voitte niitä toteuttaa.
T: Suomen työttömyysongelman ratkaisija (mikä totta onkin)
Osa 74. Kiitoksenkin saa antaa
Mikäli joskus valtiovalta haluaa pystyttää kiitokseiksi patsaan asialle toivon, et siinä kuvattaisiin yleisinhimillistä aihetta jossa kuvataan yksilön ja ihmisyyden voittoa vanhakantaisesta ja pelokkaasta, salailevasta valtiokulttuurista, joka siinä vaiheessa onkin jo yhtälailla historiaa. Pelokkaalla valtiokulttuurilla tarkoitan juuri sitä mitä se on ja jonka maneereja oli nähtävillä vielä esim. käsittelyssä 133. aikana mm. edustajien puheenvuorojen kautta. Kansahan on kuitenkin valinnut juuri Kansanedustajat. jos he eivät koe voivansa ottaa kantaa niin kuka sitten?) Pitääkö se jättää taiteilijoille? Oma viestin taas on että pelätä ei tarvitse avoimuudella ja rehellisyydellä vain voittaa ei häviä, koskaan
-------------------------
**Osat 75-125 jäivät väliin kiireen vuoksi palataan niihin ehkä myöhemmin. Esimerkkiä korostaakseeni loppuosa tästä kirjeestä on heijastus kansanedustajien 133. istunnossa tapahtuneista puheista se on siis täynnä tautologiaa, muistikatkoksia, ja saman jaarittaamista edestakaisin. Siis valitkaa minut ensi eduskuntaan niin saatte ammattitaitoisen puhujan joka ei liiaksi muista erotu.
126. Kansanedustajat eivät ole pahiksia
Hämmentävää 133. istunnon aikana olikin havaita kuinka jokainen kansanedustaja puhui termeistä "oikeudenmukaisuus" ja "tasa-arvo".Itse asiassa olen äärimmäisen iloinen ja liki liikuttunut vaistotessani ihmisyyden ja tietoisuuden tason,mikä kaikilla oli kuitenkin ainakin periaatteelisesti käytetävissä.
127. Sana Sepon kuvaa
Kiinnitän huomion ihmistä tarkkaillessa hänen sanavalintoihin,sillä mielestäni sana voi joskus olla portti sieluun ja sielunhoitajan on toki nähtävä kuinka myrkylliset käärmeet siellä toisinaan luikertavat. Olin yleensä ottaen myyty ja hyvin iloinen siitä että kansaedustajillamme oli hyvä moraali. Tai sitten he osasivat todellakin suojella pimeämpää puoltaan taidokkaasti.
Eipä vain, kyllä turvallinen ja luotettava olo tuli heitä kuunnellessa. He todellakin tuntuivat kokevan meidän monen puolesta asioita.
128. Aggressiivisuudella tasa-painoa
Itse asiassa tälläistä näkökulmaa vasten tuntuikin, että se mitä itse olisin mielelläni tuonut keskusteluun olisi ehkä välittömästi ollut tämän asian huomiointi ja ajatus siitä että ehkä liiallinen pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon johtaa siihen että yksittäisiä asioita ei pystytä saaman selkeällä tavalla käsiteltyä. Monessa puheenvuorossa tuntui tulevan niin paljon aiheita: osaryhmiä, eläkeläiset, opiskelijat,. Että tokihan kaikki ymmärtävät, että kun yhdelle rintamalinjalle isketään ei samana aikaan voida käyttää resursseja yhtäaikaa jokaiseen paikkaa siten tuleekin näin jälkikäteen mielen miksikähän poliitikot puhuvat hyvin yleisluotoisia asioita myös keskustellessaan keskenään aivan kuin silloinkin pitäisi muistaa kaikkia äänestäjiä. Vai voiko olla niin hullu juttu, että he kokevat edelleenkin olevansa ääniä kalastamassa. Mietin että minäkin paitaressuna yllytinkö jotakuta yltymään sosiaalidemokraattiveljien vetoomukseen.
Mistäpä sen tietää mikä impulssi kenenkin päässä muuntaa inspiraationpuheeksi. puhetta.
Toinen huomio, mikä kiinnittyi oli tapa jolla todettiin, että niin ja niin olisi tehtävä jotta edes runko tästä hyvinvointivaltiosta voittaisin säilyttää.Vilpittömästi en ymmärrä miksi on paineita purkaa hyvinvointivaltiota, jos samaa aikaaan bruttokansantuote ja ihmisten hyvinvointi lisääntyy.
Uhkaavatko jotkut miljonäärit tosiaan valtiovaltaa? Millä tavalla tämä uhkailu on vähemmän ikävää kuin työttömän vaatimukset saada elää?
Mitä helvettiä me sellaisilla " Suomalaisilla" teemme jotka istuvat laiskoina sohvissaan ja siirtävät lanttejansa suuressa mittakaavassa minne milloinkin? Onko se kasvavan ja älykkään kansakunnan mittapuu maata sohvalla?
Ihan oikeasti en tajua tätä puhetta hyvinvointivaltion purkamispaineesta.
129. Huoli vaikeassa tilanteessa olevien selviytymisestä on jollei ekonomistista niin taloudellisesti järkevää.
Itselleni on jotenkin päivänselvää, että perusturvallisuutta ei tarvitsi perustella niinkään oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo näkökulmasta kuin lähetä ensi peruskivestä joka on materiaalinen. Näin syntyisi oikea kuva siitä, että ideaalit ja arvot eivät ole AINOITA syitä miksi perusturvan on säilyttävä.
Hyvä yhteiskuntarauha on kuin herran siunaus kaikelle kehitykselle. Pieni rikollisuusaste onnistuu vain jos ei ole tarvetta varastaa omenia torilta henkensä pitimiksi. Käsiä ei tarvitse katkoa ja syyttämiä syyllistää, kun asiat käydään perusteellisesti ja kirkkain mielin läpi niin ettei kenellekään jää asiasta epäselvää.
130. Asioiden oikeat nimet auttavat löytämään rehellisyyden ja kestävät ratkaisut
Jotenkin vierasta tuota sanaa tasa-arvo, koska mielestäni se on valtavan keinotekoinen. Oikeudenmukaisuus on mielestäni myös aivan mahdoton lähtökohta reaalimaailmassa, sen sijana ehkä puhumme samastat asiasta ,muta itse käyttäisin sanaa "kannattavuus". Mielestäni perusturvallisuus voidaan asettaa hyvälle tasolle pelkästään sen vuoksi , että se puhtaasti on kannattavaa rationaalista tulonsiirtoa, sillä on 100% varmaa että se lisää kaiken tulonsiiron kotimaiseen kysyntään. Tätä ei tarvitse edes kahta kertaa miettiä. Se on jokaiselle selvä.Toisekseen se miksi näin tehdään saavutetaan turvallinen yhteiskunta sillä rikollisuuden kustannus on valtava kaikkine kerrannaisivaikutuksineen. Edelleen perusasioita kuten perusturvallisuutta tuli nostaa tai ainakin tehdä kannattavuus laskelmia siitä,minkä verran. Lisäksi nämä tiedot tuli tuoda mielekkäällä tavalla kansalisille teoksi ja kertoa mistä kansalaine saa tietoa omista asiosta. Näin eduskuonalle myös syntyisi tuo informaatio järjestelmä ja ei enää tarvitsi seistä neuvottomana tuloveroasteikkoa päätettäessä ja samalla sen kuitenkin joku nuijii valmiiksi. Kun kannattavuus on varmisteltu on huomattevasti helpompi puhua humaanisuudesta ja perusturvallisuus on humaani
131 . Erinäisiä huomioita 133. istunnosta
Minulla oli onnea kun satuin saapumana juuri silloin kun jo entuudestaan yleisöllekin hyvin tuttu henkilö ryhtyi puhumaan. Hän Oli Osmo Soininvaara.
Otaksuin sen johtuvan siitä, että Osmo Soininvaraa tuntuu olevan hyvin vastuuntuntoine ihminen sekä lisäksi hänellä saattaa olla ajoittain lievää takeltelua, joka tosin oman ajatukseni mukana voi olla yhteydessä juuri tuohon vastuullisuuteen ja humaanisuuteen.
En ole vihreitä äänestänyt pitkään aikaan ja itse asiassa en äänestä puolueen vaan toivoisin voivani äänestää asioiden mukaan.Siksi mietin kuinka joidenkin kansanedustajien puheissa toistui esim. sanat jotka itselleni olivat tarpeettomana ja oudon kuuloisia kuten " me sosiaalidemokraatit tai me viheriät, tai me keskustassa, kokoomuksessa.
Itse asiassa en vilpittömästi ymmärrä koko puolueajattelua ollenkana. Mielestäni tulisi aina toimia luontevasti oikein asioiden ja kokonaisuuden ja totuuden puolesta ja samalla suojellen niitä, jotka ilman suojelua joutuisivat lian alttiiksi niille ihmisille joilta puutuu ymmärrystä siitä. Vaikka ymmärrän että keskustelu usein avautuu vastaa dialogina kumppanin kanssa en tajua tuota puolenperinnettä.
Kansalaisen tulikin oppia tuntemaan politiikkaa niin paljon, että osaisi rankkeerata mielessään jo selvästi ennen vaaleja sen kuka on tehnyt tyytyä ja millaista työtä ja onko todellakin jollain puolueella ollut minkälainen merkitys ja tuki asiassa vai tuleeko äänestää henkilöä.
En esimerkiksi usko, että kokoomuksessa pyritän hyökkäämään rikkaiden puolesta tietäen että vasemmalla kuitenkin köyhiä puolustetaan, joten vastuu itseltä pois.
Jos tämä on politiikan logiikka niin onpa vastuutonta aja hullua sekamelskaa. Siinä mielessä puolueita hieman karsastan. Eikä tulisi pyrkiä ottamana vastuuta kaikesta eikä kuvitella että opponentti sitten hieman hioo pahimpia särmiä pois?
Onko tämä nykyisen eduskunnan muoto muuten ainoa mahdollinen tapa hoitaa mahdollisimman menestyksekkäästi Suomi Oy Ab:ta, johon kuuluu ei vain yritykset ja miljonäärit vaan reilu 5 miljoonaa kansalaista?
Jos on parempia metodeja niin miksi ei muuttaa asioita rauhanomaisessa järjestyksessä?
Mitä mieltä ylipäätään ollaan koko lakiesittelyjen nuijimisesta. Paljonko jää aikaa väliin, jotta voi opponoida ja tukia asiaa?
Jos ei jää aikaa väliin, niin miten vastaavasti päätöksiä tulisi jo hallituksessa tehdä?
Hallitustyöskentelyä ei ilmeisesti pääse seuramaan, jotta pääsisi aivan asioiden alkulähteille?
Osa 131 b
Oli joka tapauksessa hyvin tunteellista seurata asioiden kulkua ja samalla itse koin, että on outoa että niin harva tavallista kansalista on seuraamassa omien asioidemme päätöksentekoa, yhtälailla tuntui oudolta seurata liki tyhjälle salille puhuvien edustajien puheenvuoroja. Tuli mieleen, että mikä mahtoi olla noiden selvästi valmisteltujen e suinkaan spontaanin vuoropuhelun merkitys päätöksenteossa.
Olen kohtalaisen ujo,mutta toisaalta jos ymmärrän ja koen jonkin asian tärkeäksi tartun siihen ripeästi ja empimättä. Sain kuulla, että lehteriltä ei voi nostaa kättä ylös ja tarjota eism. lyhyttä vaikkapa minuutin ketoista puheenvuoroa maksimissaan.
Syntyi kokonaisvaikutelmana että myös edustajat olivat neuvottomia. Tuolloin olisi tehnyt mieli tulla apuun ja tarjota esim. jokin spontaani ajatus, josko se olisi vaikka saanut aikaan jonkin vastavuoroisen idean ja impulssin ja keskustelun aikaiseksi kansanedustajien kesken.
Kokien, että asiat jotka oivat niin käsinkosketeltavissa, olivat kuitenkin kuin lasiseinän takaa olisi katsonut, Ehkä jokin kohtuullinen ajatus joihin tautologisilta tuntuviin termeihin olisi voinut tuoda eloa ja siten myös parantaa idean kierrätysvaikutuksen kautta kansakunatmme ja yhteisöämme asioita, mutta sen sijaan kun tätä ei voinut tehdä tuli hyvin pelokas ja masentunut olo. Toki vain tuoksi tuokioksi.
Puheenjohtaja koputteli nuijalla, tavalla joka kertoi tilanteen arvokkuudesta ja korosti asioiden virallisuutta ja arvovaltaa mutta mielestäni yhtälailla sitä humaania puolta joka jäi omasta mielestä ikään kuin huomioimatta.
"Laki hyväksyttäneen". Jäin aprikoimaan mitä se tarkoitti. Oliko se sitä että kaikkien kansanedustajien puheet jäivät huomioimatta joka tapauksessa ja niillä oli vain muodollinen merkitys. Kuin teloitettavan viimeisillä sanoilla. Oliko puheenvuoroilla mitään merkitystä?
Arvelin, että puheenvuorot varmanakin nykyään ainakin nauhoitetaan sillä olisi vaikea ymmärtää, miksi joku valmistelisi puheen jos sillä ei ole mitään merkitystä.
Osa 131 c
Jos olsiin kansaedustaja niin en myöskään puhuisi puheessani montaa eri asiaa yhtäaikaa, jolloin on usein hyvin vaikea seurata mitä pointteja nyt käsitellään ja missä mennään. Kun tein kokeeksi mieleeni muistiinpanoja niin huomasin eräänkin kansanedustajan puheessa olevan jo 5 erilaista aihetta, miu oli rehellisesti sanottuna vaikea ymmärtää mikä oli hänen sanomansa.
Jos istuisimme business tilanteessa käsittääkseni käsittelisi vain yhtä asiaa kullakin kokoontumisella tai puheella, kunne asia olisi selvitetty. Nyt kun kansanedustajathan pitävät puheenvuoroja joissa on monenlaisia aiheita on hirvittävän vaikea ymmärtää mitä hän lopulta tarkoittaa ja minkä asian hän haluasi painottuvan.
Lisäksi oli monen puhujan koska monenmoista sattuvaa sanapartta ja fraasikieltä, joka hieman jopa latisti puhujan arvokkuutta. Ei niin etteikö varmaankin kansanedustuslaitoksessa pitkien puheenvuorojen vuoksi varmaankin helposti takerruta toiste puheisiin,mutta tuntui tällä kohdin jopa hieman surkuhupaisalta kun erittäin moni kansanedustaja käytti puheessa redundanssiviestintää, kertoen mm. minkä laatuinen oli jonkin edellisen ehdokkaan puhe referoidessaan sitä esim. "Tässä hyvin maltillisessa ja rauhallisessa..sen ja sen esityksessä."Asia oli varmanakin maltillinen ja rauhallinen mutta vieläkään en ymmärtänyt mitä ihmeen asiaa toisella kansaedustajalla on arvioida toisen puheen suoritusta eikä tuli keksittyä vain objektiivisesti kommentoimaan omaa asiaansa ja jättäisi muiden tehtäväksi arvottaa ja arvioida toisen puheenvuoro. Samalla olisi helpompi myös pysyä asiassa ja puheenvuorot lyhenisivät, jota voi jopa esittää populistisen huomin siitä että ehkäpä jopa päivätyö takaa kevenisi ja useammat edustajat olisivat paikalla päättämässä asioita kun valtiomme asioita päätetään.
Ihan ensimmäiseksi tein huomioin että edustajien puhetta sabotoitiin. Käyttäisin mielelläni tälläistä mukama humoristista ja vanhakantaista sanontaa sillä mielestäni parempaa ilmaisua ei sille toiminnalle minun verbaliikassani ole. Näin erityisesti oli Osmo Soinivaaran kohdalla. Muutamat välikommentit sosiaalisuuden ja huumorin nimissä on toki sallittava mutta mielestäni eduskunnan tulisi vetää selvä raja ja täytyisi myös pystyä tukkimana jonkun turpa, joka ei ymmärrä itse vaieta silloin kun irallinen puhe tapahtuu puhujatynnyristä. Itse en olisi kansanedustajana sietänyt siinä määrin kesytyksiä ja näin ei myöskään koksaan tapahtuisi jos voisi pitää siitä itse huolen.
Tällä myös johdatan ajatuksia siihen suuntaan, että mielestäni kansanedustajat voisivat aivan hyvin ottaa aggresiivisemmin kantaa asioista. Emootioiden mukaantuonti puheisiin on joskus ihan hyvästä, ja tästä syytä vaikka arvostankin kohteliaisuutta eritäin paljon näin että tasapinottuine tässä suhteessa kaipasikin ei enemmän anteeksipyyntelyä hera puheenjohtajaa ja hallitusta kohtaan vaan enemmänkin rohkeutta tuoda julki mielipiteensä.
Demokratian kanalta on tärkeää että on olemassa myös demokraattisesti hedelmälisä riitoja jota voisivat olla räväkämpiäkin. Ei niitä tarvis pyydellä anteeksi kylä asiat sitten aina lopulta selvitytyvät.Nyt kansanedustaja esim. vesitti omaa painoarvoaan ja sanomaansa uskottavauutta toteamalla esim. " että jos hallituksen esityksestä ei saisi arvostella niin siitä tulis voida ainakin keskustella".
Kylläpä kuulosti rajulta tokaisulta. Hallitus varmaan laski jo housuihinsa. Ei ihme jos lakialoitteet menevät kuin tyhjää läpi. Opposition mielestäni tulee olla sellainen että se hioo ja teroittaa esittäjän asioita siinä määrin että markat tulevat viimisen päälle tingityksi silloin kun aikaa suunnittelussa on ja aikaa on jos suunnitellaan riittävän ajoissa. Kaikki on järjestelyasiota.Se on hallituksen etu ja koko yhteisön etu mitä kovemmalle oppositio laittaa hallituksen. Se ei tarkoita mitään ristiriita jota tulisi pelätä. Totuus on että tiukat johtajat ja hyvät suoritukset ovat kautta ihmiskunnan historian syntyneet olosuhteissa joissa henkilöä tai yritys on saanut kova kritiikkiä, sillä ihimsellä on aina halu voittaa este mikäli jousta ei vai jännitetä liikaa niin että se tulisi mahdottomaksi voittaa ,muta sitä ei kyllä näiden lässytyspuheiden perusteella tarvitse vielä tässä vaiheessa pelätä.
Rohkeutta puheisiin. Ei tarkoita että puheiden tulisi olla tietoisesti asosiaalisia, epäkohteliaita ja karkeita, kukaan ei sellaista jaksa kuunnella. Sen sijaan hyvin perusteltuja kannanottoja ja älyn säilää ei tarvitse säästellä. Se vain teroittaa vastustajan sekä kehkeytyneessä keskustelussa myös itsensä ajatteluaan myös hyvin. Hyvä keskustelu syntyy usein tiukkasanaisen kaverin vastatessa yhtä sukkelaan. Lopputuloksena on usein miltei valmis suunnitelma ja paljon sisäistä omanarvontunnetta "taistelun" molemmille osapuolille, sillä kumpikaan ei säästellyt ja pelännyt asettaa itseään likoon. Taistelunhalu ja käydyt kokemukset antavat halua suoriutua seuraavaksi aina vaativammista ja vaativammista tehtävistä. Opponenteille ei tarvitse henkilökohtaisesti lähetellä ruusukimppuja, mutta yleensä juuri nämä kokemukset ovat nostaneet ihmisen ylöspäin ellei niitä tule sitten vaan kerta kaikkiaan liikaa. Elämässä ristituleen joutuneita ei nouse vastuuvirkoihin. Ihminen kuoloo jos taas paahtaa liikaa ja yhtäaikaa joka suunnalta. Kohtuus mukana on hyvä.
osa 131 d Realismi=totuus=realismi=kestävä kehitys
Ulkopuoliselta tuntuu kuin olisitte kovin eksyksissä. Se olikin hyvä, että satuin juuri silloin paikalle, sillä varmaankaan ette ole aina eksyksissä, mutta toisinaan kuitenkin? Kuten me kaikki? Eikä vain?
Toisinaan on aihealueita, joista on vaikea päättää?
Mitä tuolloin puuttuu?
Tietoa kenties?
Mikä tieto olisi silloin oikeellista?
Asiantuntijoien määrä ei varmaankaan ole ongelma, kun mainitsette että useat ekonomistit olivat olleet jopa toista mieltä. Näin ollen vieläkin valtasampi joukko ekonomisteja (ilmeisesti kallispalkkaisia ja usein vähän tietäviä teoreetikkoja)oli ollut siten samaa mieltä.
Vastaus kuitenkin teidän tarpeeseenne helppo. Totuus on oikeellista tietoa.
Sitten onkin enää selvitettävä mikä on totta.
Tässä jo aluksi, mutta edetään teoriassa vielä niin pitkälle että kerrotaan että myöhemmin kun olette selvittäneet sen mikä on totta voitte jo huokaista osin helpotuksesta, sillä loppu on jo helpohkoa. Totuus on se mikä on reaalista. Totuus on siten kestävää. Sen päälle voi rakentaa.
Nyt on vain napattava totuutta hihasta.
Jos et saa kiinni, niin asian hoksaaminen laittaa liikkeelle seuraavia hyviä kysymyksiä, kuten esim. että kuinka voin selvittää sen mikä on totta ja mikä epätotta?
On varmaan monta tapaa.
Yksi ylitse muiden.
Kun joku sanoo, että nuo puistonpenkit maalattiin eilen. Maksaa maltaita. Anna rahaa poliitikko. Käy silloin itse koputtamassa maalia, ja jos on pehmeää niin hoksaat. Äijä muuten jauhat paskaa. Saa rahaa enää ikinä.
Oma apu on paras apu.
Ehkä olettekin työllistäneet niin itsenne tämänpäiväisillä asioilla, että tuntuu kuin ei Teillä olisi enää voimia tarkastella asioita ja omaa toimintaanne ja sen seurauksia objektiivisesti.
Käyttäkää tätä valoa vapaasti hyväksenne. Se sisältää kirjoitusja loogisuus virheitä sekä erittäin heikon word-kirjoitusvirheiden poistoon trakoitetun ohjelman koekäytön, vaan pääasia, että se napsahtaisi nähtäville ennekuin arjessa on muutakin puuhattavaa kun maan pelastaminen.
Ehkä kaikille tekisi hyvä muistella että kun pyritään kohti realismia ja kestäviä päätäksiä, on realismi = totuus.On siis hyvin terve ominaisuus olla rehellinen ja reilu. Pelokasta ja kyynistä kansanedustajatkaan ei kansa tarvitse ollenkaan
Jos pääsisin kansanedustajaksi puhuisin yhdestä selkeästi ymmärrettävästä ja rajatusta asiasta kerrallaan. En ihan oikeasti hoksaa että kuinka voi samaan aikaan huolehtia sekä opiskelijoiden, eläkeläisten ja lapsiperheiden eduista, sillä harva asia kuitenkaan koskettelee yhtä suuressa määrin kaikkia ikäluokkia.
Mielestäni tulisi puhua yksinkertaisemmista asioista ja asia kerrallaan alusta loppuun.
Ensimmäisenä vaatisinkin, että lehtereiltä poistetaan vanha harmaa kokolattiamatto (muuta ei pidä tehdä), sillä se tekee ainakin astmaatikkojen ja allergisten olon tukalaksi seuratessa eduskunnan istuntoja ja tietysti jos koko lattiamatto on myös alhaalla eduskuntasalissa on se myös sieltä poistettava sillä tokihan haluamme että edustajamme ovat terveitä ja voivat virkeästi pähkäillessään kansalaisten tarpeita. On tietysti selvää, että koko lattiamatonvaihtorahat on poissa terveiden ei-allergisten lapsiperheiden asioista, mutta en menisi välttämättä tätä sanomaan ääneen, sillä silloin vastavuoroisesti olisi lueteltava myös kaikki ne jotka kuolevat sairaaloihimme tai sen edustalle kun tuhannet siirtyvät teatterintukiaisiin, joiden näytännöt ovat niin surkeita, etteivät myy.
Osa. 132
Laitetaan loppuun vielä jatkoksi palanne suuntaaviivaa tuosta 133. täysistunnon herättämästä puhujien arvioinnista.
On epäoikeudenmukaista muita kansanedustajia kohtaan mainita joku erityisesti, sillä varmasti kaikki olivat valmistelleet hyvän ja omasta mielestään parhaimmalla tavalla asioihin vaikuttavan puheen, mutta kieltämättä Mikko Alatalon puhetta oli helpoin seurata. Liekö tämä johtunut siitä, että Mikko osasi edetä asioissa harjoitettua ilmaisutaitoaan luontevasti käyttäen ja piti puheessaan taukoja ja painotuksia niin kuin musiikissakin on tapana. Ilmaisutaidosta ja kuulijan huomioonottamisesta ei varmastikaan ole kansanedustajalle haittaa, joskin jokainen olkoon oma persoonansa. Tärkeintä on toki yhteisistä asioista huolta pitäminen. (Alatalon kehumisen johdosta, huolimatta en ole keskustapuolueen äänestäjä. )
Osa. 133
Kiitokset kaikille,
Kyllä se siitä kun vain iskee hampaat kiinni
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.