Suomessa on varmaan muitakin ongelmia kuin maatalous.........
SUURIA ONGELMIA
muutakin
8322
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Nih.
Maatalouteen menee 1500 milj. euroa EU:n ja valtion varoja, mutta työttömyyden hoitoon käytetään 4500 milj. € valtion varoja. Maatalouden tukemiseen menneet rahat eivät lisäksi mene kankkulan kaivoon, vaan ne alentavat vastaavalla määrällä elintarvikkeiden kuluttajahintoja. Halpa ruoka on esimerkiksi noille työttömille varsin tärkeä asia.
Maataloustuet ovat 1,8 miljardia euroa ja kun päälle lasketaan piilotuet (esim. lomitusrahat), päästäänkin jo paljon lähemmäs työttömyyden hoitoon kuluvia menoja.
Maataloustukijärjestelmän ei ole osoitettu missään alentavan elintarvikkeiden kuluttajahintoja. Päinvastoin kuluttajta joutuvat maksumiehiksi esim. vientituista. Näin on käynyt mm. sokerin kohdalla. EU vie sokeria kolmansiin maihiin kolmasosahinnalla siitä, mitä eurooppalainen kuluttaja maksaa. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että eurooppalainen kuluttaja maksaa kaupassa myös tämän muualle dumpatun sokerin.
Oikea tapa vertailla asioita on vapaan markkinatalouden hintojen vertaaminen tuettuun maatalouteen. Sellaisessa vertailussa tuetun maatalouden hinnat eivät yleensä pärjää.
Suomessa ei tuoteta niin paljoa sokeria kuin kulutetaan. Suomalainen kuluttaja joutuu siis maksamaan Saksassa ja Ranskassa tuotetun ylimääräisen sokerin.
Maataloustuilla pidetään tuotteden hinnat tuotantohintoja alempana, joten kyllä siitä kuluttajakin hyötyy.
Maatalous myös työllistää vällilliseti tuhansia ihmisiä myllyissä, leipomoissa, kaupoissa.. Maatalouden alasajon jälkeen jäljelle jäisivät vain kuljetusliikkeet ja kaupat. Kuka kuljettaisi raaka-aineita Suomeen jalostettaviksi, jos pienemmällä vaivalla saisi kuljetettua valmiin lopputuotteen.
Vapaa markkinatalous harvemmin toimii maataloudessa. Kaikki rikkaat valtiot tukevat omaa tuotantoaan tavalla tai toisella.
Olet oikeassa siinä, että suomalainen kuluttaja muiden eurooppalaisten kuluttajien tavoin joutuu maksamaan Euroopassa tuotetun "ylimääräisen" sokerin. Sen takia onkin hyvin merkillistä, että Suomessa Keskusta ja MTK ajavat voimallisesti tämän systeemin ylläpitoa ja ovat huolissaan sokerin vientitukien poistamisesta.
Missään ei ole testattu kunnolla sitä, että maataloustuilla pidetään tuotteiden hinnat tuotantohintoja alempana. Kahvi on käsittääkseni tuote, joka tuotetaan maailmanmarkkinahinnoilla ja hyvin sitä on vaan riittänyt suomalaisessakin pöydässä ihan joka töllissä ja talossa. Maataloustuilla pidetään mm. joidenkin suomalaisten tuotteiden kuluttajahintoja alempana, mutta avoimessa taloudessa kuluttajan ei tarvitse tyytyä kalliisiin tuotteisiin, jos halvempiakin on tarjolla. Ja elintarvikepuolella niitä halvempia olisi kyllä tarjolla. Jokainen joka sitten haluaa maksaa kotimaisesta laadusta korkeamman hinnan, voi tehdä sen vapaasti asioidessaan kaupoissa.
Kuljetusasioissa yms. kannattaa luottaa markkinavoimiin. Ei ruoka kaupoista lopu, vaikka maataloustuet poistettaisiin.
Vapaa markkinatalous ei ole toiminut maataloudessa, koska moni valtio on protektionistisesti suojannut omaa tuotantoaan. Tästä on nyt kuitenkin maailmalla halua päästä eroon, koska protektionismi tulee hyvin kalliiksi ja estää esim. EU:ta kehittymästä. EU:n kilpailukyvyn kannalta ei ole mielekästä laittaa suuria panoksia kannattamattomaan toimintaan. Suomessa tähän on vielä vähemmän varaa.
Kahvi tuotetaan orjatyövoimalla, länsimaisten yritysten toimesta. Jos maksettaisi sellaiset palkat että tuottajamaan työläist tulisi toimeen, olisi kahvin hinta noin kolminkertainen.
Katseseleppa miten Kolymbiassa työläiset pärjää. Ne kerjäävät lisäärahaa ruokaan.
On siis kysymys siitä tuetaanko vai tetetäänkö ilmaisella työvoimalla. Markkinatalous ei vain tahdo elintarviketuotannosa toimia.
Yksi asia. Halpatyövoiman maissa ei elintarvikkeita riitä edes omaan tarpeeseen, miten ne voisivat tuottaa sitten muualle elintarvikkeita? Jos siellä riittää ruokaa, ei siellä ole varaa ostaa sitä, koska sielä on palkat niin pienetettä viljelyksillä työskentelevätkään ei pysty ostamaan tarpeeksi ruokaa.
Eli jos markkinatalous alkaa toimimaan on vaihtoehtona maailamanmarkkinahintojen nousu tai orja työvoima tai hintojen nousu.
Koska tueton hinta nousisi johtaisi se myös halpatyövoimamaiden tuotannon hinnan nousun, eli lopputulos on se että myös suomessa hinnat nousevat. Tapahtuu ketjureaktio.
Olen kyllä ihan äimän käkenä. Markkinatalouden nimiin vannotaan kovasti, mutta sitten väitetään, että sellaisella sektorilla, jossa kilpailuedellytykset ovat kaikkein parhaimmat eli maataloudessa, markkinatalous ei toimisikaan. Kyllä se toimii siinä, missä muillakin tuotantosektoreilla. Jos ei toimi, niin aina voidaan palata sitten vanhaan tukisysteemiin. Puhe orjatyövoimasta on aivan huuhaata. Maailmassa on toki valtioita kuten Kolumbia, joissa rikolliset hallitsevat pitkälti maata ja sen taloutta. Tällaisia valtioita tulee aina olemaan, mutta ei maailmaa voida niiden mukaan rakentaa. Kaakkois-Aasia on puolestaan aivan toisenlainen esimerkki siitä, mitä vapaa markkinatalous saa aikaan.
Taloudellisen menestyksen ja länsi-integraation seurauksena nämä maat joutuvat myös demokratisoitumaan ja kehittämään oikeusjärjestelmäänsä. Talous vaatii pitkällä tähtäimellä menetyäkseen vakaita oloja. Nämä maat joutuvat koko ajan antamaan periksi tässä ja luopumaan totalitarismistaan. Kiinakin joutuu näin koko ajan tekemään avautuessaan länteen. Venäjän talouden ehkä suurimmaksi kehityksen esteeksi on todettu juuri vakaan ja ennustettavan oikeusjärjestelmän puute.
ensimmäisenä poistettavien "turhuuksien" listalla maailmassa!
Ei Suomesta laivat, traktorit, tykit ja panssarivaunut lopu, vaikka metalliteollisuus lopetettaisiin.