Asiantuntijoiden mukaan liittoutumattomuus ei suojaisi Suomen alueita, jos Nato ja Venäjä sotisivat.
PUOLUSTUSMINISTERI Carl Haglund (r) esitti maanantaina ISTV:n Taistelupari-vaaliohjelmassa, että Venäjä tuskin jättäisi Suomen maaperää rauhaan, jos Nato ja Venäjä olisivat sodassa keskenään.
– Vaikea nähdä, että Venäjä kunnioittaisi Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta niin paljon, että he eivät tulisi Suomen maaperälle. Vaikea nähdä, että he kunnioittaisivat Suomea, Haglund sanoi ohjelman jälkeen IS:lle korostaen kuitenkin, ettei hän usko Naton ja Venäjän välille voivan syttyä konfliktia.
Ilmavoimien entinen komentaja ja puolustusministeriön ex-kansliapäällikkö Matti Ahola korostaa myös pitävänsä hyvin epätodennäköisenä, että Venäjän ja Naton välille voisi tulla konfliktia, koska Venäjän asevoimat ovat murto-osa Naton asevoimista eikä kumpikaan osapuolista haluaisi sotaa.
– Jos teoreettisesti taistelut kuitenkin alkaisivat, ei siinä kunnioitettaisi mitään. Ei yhdessäkään sodassa ole kunnioitettu puolueettoman maan ilmatilaa tai edes maaperää ja vesialueita. Silloin tehdään kuten on sotilaallisesti tarkoituksenmukaista, kenraaliluutnantti evp Ahola sanoo.
JOS olisi sotaa käyvän Venäjän edun mukaista edetä Suomen alueelle, ei Suomen liittoutumattomuus olisi sille minkäänlainen este.
– Vaikka sellaisessa tilanteessa Suomeen ei kohdistettaisi varsinaisia sotatoimia, Suomen alueita ja vähintäänkin ilmatilaa käytettäisiin ilman muuta hyväksi puolin ja toisin.
On hankala arvioida, joutuisiko Suomi sellaisessa tilanteessa mukaan konfliktiin.
– Totta kai Suomen asevoimat pyrkii estämään Suomen alueiden hyväksikäytön molemmista suunnista. Protestoitaisiin ja ilmoitettaisiin voimatoimien käytöstä alueiden loukkaajiin. On toinen asia, olisiko sillä vaikutusta kahden ison rähinässä.
Haglund saa näkemyksilleen vahvasti tukea Tarton yliopiston Baltian-politiikan professori Andres Kasekampilta.
– Olen täysin samaa mieltä Haglundin kanssa, vastaa Kasekamp kysymykseen, onko naiivia uskoa liittoutumattomuuden suojelevan Suomea Venäjän ja Naton mahdollisessa konfliktitilanteessa.
– Sama pätee myös Ruotsiin, Kasekamp lisää.
AIEMMIN Suomen valtiojohdon Venäjä-linjaa epäjohdonmukaiseksi arvostellut Kasekamp pitää keskustelua hyvänä asiana.
– On erittäin rakentavaa, että suomalaiset käyvät keskustelua Euroopan turvallisuudesta ja Venäjästä, hän toteaa.
Haglund esitti arvionsa Suomen koskemattomuudesta konfliktitilanteessa ISTV:n Taisteluparissa, johon hän otti osaa puhemies Eero Heinäluoman (sd) kanssa.
Ennen Haglundin arviota Heinäluoma otti esiin Suomen Nato-jäsenyyden ja kysyi, mikä olisi Natossa olevan Suomen asema Venäjän ja Naton konfliktissa.
Antti Honkamaa, Johannes Kotkavirta
PUOLUSTUSMINISTERI Carl Haglund (r) esitti maanantaina ISTV:n Taistelupari-vaaliohjelmassa, että Venäjä tuskin jättäisi Suomen maaperää rauhaan, jos Nato ja Venäjä olisivat sodassa keskenään.
– Vaikea nähdä, että Venäjä kunnioittaisi Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta niin paljon, että he eivät tulisi Suomen maaperälle. Vaikea nähdä, että he kunnioittaisivat Suomea, Haglund sanoi ohjelman jälkeen IS:lle korostaen kuitenkin, ettei hän usko Naton ja Venäjän välille voivan syttyä konfliktia.
Ilmavoimien entinen komentaja ja puolustusministeriön ex-kansliapäällikkö Matti Ahola korostaa myös pitävänsä hyvin epätodennäköisenä, että Venäjän ja Naton välille voisi tulla konfliktia, koska Venäjän asevoimat ovat murto-osa Naton asevoimista eikä kumpikaan osapuolista haluaisi sotaa.
– Jos teoreettisesti taistelut kuitenkin alkaisivat, ei siinä kunnioitettaisi mitään. Ei yhdessäkään sodassa ole kunnioitettu puolueettoman maan ilmatilaa tai edes maaperää ja vesialueita. Silloin tehdään kuten on sotilaallisesti tarkoituksenmukaista, kenraaliluutnantti evp Ahola sanoo.
JOS olisi sotaa käyvän Venäjän edun mukaista edetä Suomen alueelle, ei Suomen liittoutumattomuus olisi sille minkäänlainen este.
– Vaikka sellaisessa tilanteessa Suomeen ei kohdistettaisi varsinaisia sotatoimia, Suomen alueita ja vähintäänkin ilmatilaa käytettäisiin ilman muuta hyväksi puolin ja toisin.
On hankala arvioida, joutuisiko Suomi sellaisessa tilanteessa mukaan konfliktiin.
– Totta kai Suomen asevoimat pyrkii estämään Suomen alueiden hyväksikäytön molemmista suunnista. Protestoitaisiin ja ilmoitettaisiin voimatoimien käytöstä alueiden loukkaajiin. On toinen asia, olisiko sillä vaikutusta kahden ison rähinässä.
Haglund saa näkemyksilleen vahvasti tukea Tarton yliopiston Baltian-politiikan professori Andres Kasekampilta.
– Olen täysin samaa mieltä Haglundin kanssa, vastaa Kasekamp kysymykseen, onko naiivia uskoa liittoutumattomuuden suojelevan Suomea Venäjän ja Naton mahdollisessa konfliktitilanteessa.
– Sama pätee myös Ruotsiin, Kasekamp lisää.
AIEMMIN Suomen valtiojohdon Venäjä-linjaa epäjohdonmukaiseksi arvostellut Kasekamp pitää keskustelua hyvänä asiana.
– On erittäin rakentavaa, että suomalaiset käyvät keskustelua Euroopan turvallisuudesta ja Venäjästä, hän toteaa.
Haglund esitti arvionsa Suomen koskemattomuudesta konfliktitilanteessa ISTV:n Taisteluparissa, johon hän otti osaa puhemies Eero Heinäluoman (sd) kanssa.
Ennen Haglundin arviota Heinäluoma otti esiin Suomen Nato-jäsenyyden ja kysyi, mikä olisi Natossa olevan Suomen asema Venäjän ja Naton konfliktissa.
Antti Honkamaa, Johannes Kotkavirta
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.