Uskonnollisen vähemmistön sanelulle loppu

Nuorten ”ei-uskonnollisuus” lisääntynyt
Nuorisobarometri 2014 kertoo myös syrjinnästä

Uudessa, vuoden 2014 Nuorisobarometrissa nuorten kokema syrjintä paljastuu niin yleiseksi, että syrjintä leimaa nuorten arkea. Syrjintäkokemuksia liittyy myös uskontoon tai vakaumukseen. Tieto antaa perustetta puuttua ongelmiin. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2015/03/Nuorisobarometri_2014_web.pdf
Tutkimus kertoo uskonnottomien näkökulmasta myös positiivisia uutisia. Nuorten ”ei-uskonnollisuus” on lisääntynyt ja ”uskonnollisuus” vähentynyt reippaasti neljän vuoden aikana. Vuonna 2014 (suluissa vuoden 2010 lukema) ”ei-uskonnollisten” määrä on yhteensä 53 % (47 %) ja ”uskonnollisten” 23 % (35 %). Haastatellut ovat siis 15-29 -vuotiaita.
Syrjintäkokemukset liittyvät myös vakaumukseen
Nuorista 27 % katsoo itsensä vähemmistöön kuuluvaksi uskonnollisen tai uskonnottoman vakaumuksen vuoksi.
Pojista 23 % ja tytöistä 24 % pitää syrjintänä sitä, että koulun uskonnonopetus on pakollista evankelisluterilaisen kirkon jäsenille. Pojista 18 % ja tytöistä 19 % pitää syrjintänä sitä, että koulun yhteisissä juhlissa on uskonnollisia osuuksia. (Kuvio 4, s. 30.) Lukemat kertovat myös siitä, että nuorten ihmisoikeuskasvatuksessa on kehittämistarvetta, että syrjinnän tunnistaminen sekä tietoisuus uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kaikista ulottuvuuksista on vajavaista.
Nuorista yhdeksän prosenttia (9 %) oli kokenut syrjintää uskontoon tai vakaumukseen liittyen (kuvio 9, s. 38). Lukemat ilmentänevät yksilöllisiä kokemuksia, ei niinkään rakenteellista syrjintää. Vähemmistön ihmisoikeusnäkökulmasta yhdeksän prosentin syrjintäkokemus koko väestöstä laskettuna on huolestuttavan suuri lukema.
Yksi kysymys unohtui
Tässä kohtaa on harmittavasti jäänyt kysymättä nuorten mielipide kokonaan tunnustuksellisiin uskonnollisiin tilaisuuksiin, kuten (koulupäivään liitetty) jumalanpalvelus tai hartaustilaisuus. Sehän on eri asia kuin koulun yhteisten juhlien uskonnollinen osuus (esimerkiksi Suvivirsi kevätjuhlassa).
Kevätjuhlan Suvivirren kannatus myös nuorten keskuudessa on suurempi kuin koulupäivään liitetyn jumalanpalveluksen kirkossa. Eihän jumalanpalveluksiin osallistuminen kirkossa kuulu kovin monien kotien katsomukselliseen tapakulttuuriin.
Opetushallituksen (www.oph.fi) vanhoissa ja uusissa (syksy 2014) ohjeissa uskonnon asemasta kouluissa on eritelty kolme erillistä asiaa, 1) opetus, joka on tunnustuksetonta, 2) koulun yhteiset juhlat ja niiden yksittäinen virsi ("sallittu") sekä 3) tunnustuksellinen uskonnollinen tilaisuus (kuten koululaisjumalanpalvelus tai aamuhartaus). Kohdasta 3 ei siis nyt Nuorisobarometrissa valitettavasti kysytty.
Kaikkinensa tämä vuosittain julkaistava, noin 2000 hengen kyselyyn perustuva tutkimus antaa tänäkin vuonna paljon hyödyllistä tietoa nuorten asioista kiinnostuneille, niin ammattilaisille kuin muille ihmisoikeustoimijoille.

BAZARAMBA MAKSOI YLI 5 MILJOONAA KAPPALE

Maahamuuttajat tappoivat professori Tikan joka oli kansainvälisestikin tunnettu veroasasiantuntija ja joka teki erinomaisen avoir fiscal -verojärjestelmän Suomeen ennen kuin EU kielsi tai ainakin tulkitsi sitä niin, että sitä ei voitu käyttää

Mikä on murhan hinta? Ehkä sata miljoonaa euroa tappiota tai miljardi Suomelle

Mamujen koulutus terveys aids hiv trooppiset taudit (joita muuten ei olisi) syömä juoma asuma luonnontuho -kulujakaan ei saada selville ja esim. rikoksia ei hinnoitella eikä venäläisten kolareita ei hinnoitella, kun suomalainen loukkaantuu ja hänelle saadaan maksaa eläke maailman tappiin sitä eivät itärajan kauppiaat maksa murhista puhumattakaan

Ateistinen diktatuuri vaatii, että vanhempien pitäisi antaa kaikille lapsille ateistinen kasvatus. Näinhän se taisi olla jo Neuvostoliitossa. Mikään ei ole muuttunut. Jostain kumman syystä ateismi ruokkii vihaa kristittyjä vastaan.

Eikö jokin tutkimus vasta todennut, että yli 50 % Suomalaisista pitää itseään uskovina. Lisäksi 80 % suomalaisista kuuluu, johonkin kristilliseen kirkkoon. Joten enemmistä taitaa olla kristillisyyteen kallellaan tässä massa.

Vähemmistöateistit taas vaativat tässäkin suureen ääneen vähemmistön diktatuuria. Sigh!

Viekööt perheet itse penskansa kirkkoon, jos sitä haluavat. Mutta ei veronmaksajien rahoilla palkatut opettajat ja lastentarhjanopettajat.

Myös kirkon tutkimuskeskuksen taannoinen kysely (Gallup Ecclesiastica 2011) kertoi samansuuntaisia tietoja ihmisten suhtautumisesta uskonoppeihin. Kun 27 % väestöstä ruksasi vaihtoehdon ”uskon kristinuskon opettamaan Jumalaan”, nuorista sen teki vain 15 %. Nuorista 34 % ei usko Jumalan olemassaoloon, 9 % epäilee Jumalan olemassaoloa ja 18 % ”ei oikein tiedä uskooko Jumalan olemassaoloon vai ei”.
Vain 12 % ihmisistä sanoo uskovansa kristinuskon keskeiseen opinkappaleeseen, jonka mukaan ”kaikki ihmiset herätetään kuolleita ja toisille seuraa iankaikkinen elämä ja toisille kadotus”.

Piispan tulkintaa:
"Oulun piispa Samuel Salmi kertoo ilahtuneensa Iltalehden kyselyn tuloksista.
- Olemme kirkon omissa selvityksissä saavuttaneet huonompia tuloksia. Nyt näyttää siltä, että kyselyn "maallinen" sektori on osoittamassa jumalauskon selkeää vahvuutta, Salmi kirjoittaa viitaten epävarmojen suureen määrään kirkkoon kuulumattomien vastaajien joukossa."

Kirkko ei edusta aidosti läheskään kaikkia jäseniään. Kuitenkin esim. kouluopetuksen suhteen puhutaan vanhempien vakaumuksen mukaisesta opetuksesta, kun uskonto on pakollinen. Onko ev.lut. "oma uskonto" oikeastaan monenkaan kirkkoon kuuluvan perheen "oma". Tai "seka-avioliitto"perheiden...

Tämä onkin hyvä aloitus. Kirkko ratsastaa enemmmistöllään, vaikka sen oppiin uskoo vähemmistö. "Savijaloilla seisova jättiläinen"? Koska kansanedustajat tajuu?

Ateistit vihaavat kristittyjä mutta puolustavat muslimeja. Kautta kristikunnan 2000-vuotisen historian kristittyjä on vainottu ja vihattu, silti usko on säilynyt. Ateistit luulevat nyt hävittävänsä kristillisyyden, mutta kuten on kirjoitettu eivät he voi siinä onnistua.

Vihaa he voivat lietsoa ja vainota, mutta aina on vainon aikana kristittyjen usko vain vahvistunut. Ja usko on aina siirtynyt seuraavien sukupolvien perinnöksi vainosta huolimatta.

Vapaa-ajattelijain näkökulmaa uskononvapauteen ja yhdenvertaisuuteen useampaankin asiaan liittyen: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/10/11/katsomusvapaus-turvattava-kouluissa/

Koulujen joululomat muuten alkavat jo ensi viikolla. Joulujuhlat pidetään varmaankin jo perjantaina tai lauantaina. Ja mahdollisia "joulukirkkoja" eli jumalanpalveluksia sekä samanaikaisia ei-uskonnollisia tilaisuuksia pidetään jo aiemmin.

Jos on vielä eläselvää, osallistuuko peruskoulun oppilas ei-uskonnollliseen tilaisuuteen vai "joulukirkkoon", asiasta huolehtimisella on kiire. Pitää varmistaa, että oppilas ei vahingossa joudu jumalanpalvelukseen.

Niiden kuuluisien perinteiden mukaan "joulukirkko" on iät ajat ollut se ensisijainen vaihtoehto, mutta nykyisten säädösten ja yhdenvertaisuuden mukaan asia on pikemminkin päin vastoin.

Ensisijainen vaihtoehto on katsomuksellisesti neutraali tilaisuus ja sille mahdollisesti tarjolla oleva uskisvaihtoehto on toissijainen lisä, joka ei ole pakollinen koululle.

Yhä useampi koulu tai lukio luopuukin jumalanpalvelusten tyrkyttämisestä, koska oppilailla on mahdollisuus päästä kirkkoon muutenkin.

Samaa kertoo Gallup Ecclesiastica 2011.