Me haluamme kuulua vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavien oikeusvaltioiden yhteisöön, joka on sitoutunut näiden arvojen puolustamiseen. Yhdistääkseen voimansa nämä maat ovat perustaneet Pohjois-Atlantin liiton, Naton. Suomen on oltava jäsenenä tässä puolustusliitossa, jonka voima ehkäisee hyökkäysuhan ja sotilaalliseen uhkaan perustuvan poliittisen painostuksen. Tarvitsemme avointa keskustelua maamme turvallisuuspolitiikasta.
Venäjä murentaa Euroopan turvallisuutta
Venäjä on nyt kolmatta kertaa kylmän sodan jälkeen astunut sotilassaappaallaan eurooppalaisen valtion maaperälle. Se on rikkonut tekemänsä sopimukset eikä piittaa vastalauseista. Itsetuntoa uhoava suurvalta toteuttaa häikäilemätöntä voimapolitiikkaa.
Transnistrian ja Georgian veriset sodat, Syyriassa venäläisasein käytävä sisällissota ja Krimin laiton miehitys ovat osoittaneet, mihin Venäjä on valmis. Se kokee voivansa edistää strategisia intressejään sääntöjä rikkoen ja viittaa kintaalla kansainväliselle laille.
Venäjä on toistuvasti haastanut Naton ulkopuolella olevan turvallisuusjärjestelmän ja puhkonut sen perinpohjaisesti. Se on myös koetellut Nato-maiden puolustuskykyä koko liittouman olemassaolon ajan. Silti Venäjä ei ole koskaan hyökännyt aseellisesti Naton jäsenmaan alueelle.
Suomessa monet ajattelevat edelleen, että Venäjän myötäily on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Tämän uskomuksen tueksi esitetään usein väite, että Venäjä ei uhkaa Suomea. Saatetaan jopa kysyä, miksi tavalliset venäläiset haluaisivat hyökätä Suomeen – ikään kuin sitä heiltä kysyttäisiin.
Miksi Suomen pitäisi istua aidalla idän ja lännen välissä? Venäjä painostaa naapurimaitaan niin pitkälle kuin voi, ja myöntyväisyydellä ne saavat vastaansa vain lisää vaatimuksia. Suomen Nato-jäsenyys ärsyttäisi Venäjää juuri siksi, että se heikentäisi Moskovan mahdollisuutta painostaa meitä.
Myytti itsenäisestä puolustuksesta
Suomen turvallisuuspolitiikan keskeisenä ohjenuorana on pidetty itsenäistä ja uskottavaa puolustusta. Kyky itsenäiseen puolustukseen on tosiasiassa pelkkä myytti: itsenäinen Suomi ei ole historiansa aikana koskaan sotinut yksin.
Uskottava puolustus tarkoittaa kynnyksen nostamista niin korkealle, että vihollisen ei kannata edes ryhtyä hyökkäykseen. Natoa tarvitaankin nimenomaan silloin, kun sota ei ole vielä syttynyt. Puolustusliitto ehkäisee painostusta jo pelkällä olemassaolollaan.
Suomen liittoutuminen länsivaltojen kanssa on siten rationaalinen ratkaisu, joka nostaa sotilaallisen aggression kynnystä. Nato-jäsenyys suojelee meitä paremmin kuin myytti itsenäisestä puolustuskyvystä.
Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä tyrmätään kerta toisensa jälkeen toteamalla, että “kysymys ei ole ajankohtainen”. Vedotaan “Nato-optioon”, jolla tarkoitetaan sitä, että jäsenyyttä haetaan, jos olosuhteet muuttuvat huonommiksi.
Nyt olosuhteet ovat muuttuneet huonommiksi, mutta jäsenyyshakemusta ei muka voi jättää juuri siksi. Tosiasiassa mitään “Nato-optiota” ei ole olemassa, vaan se on pelkkää retoriikkaa. Aita, jonka päällä turvallisuuspolitiikkamme istuu, horjuu.
Nato on demokratioiden liitto
Me haluamme kuulua vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavien oikeusvaltioiden yhteisöön, joka on sitoutunut näiden arvojen puolustamiseen. Yhdistääkseen voimansa nämä maat ovat perustaneet Pohjois-Atlantin liiton, Naton.
Demokraattiset valtiot eivät käy sotia keskenään. Yhdessä Nato ja Euroopan unioni ovat maailmanhistorian menestyksellisimpiä rauhanjärjestöjä. Ne ovat estäneet sodat suuressa osassa Eurooppaa. Nato ei myöskään pakota jäsenmaitaan osallistumaan yhteisiin operaatioihin.
Turvallisuuspoliittisen harmaan vyöhykkeen olemassaolo on epävakautta luova tekijä Pohjolassa. On siten Venäjänkin etu, että Suomi liittyy Norjan, Tanskan ja Baltian seuraksi Natoon. On huomattava, että Nato ei uhkaa Venäjää eikä estä Suomea ylläpitämästä hyviä suhteita Moskovaan.
Euroopan unionin asukkaista 95 prosenttia asuu Naton jäsenmaissa. Suomen Nato-jäsenyys on unioniin liittymisen jälkeen looginen askel. Suomen on oltava jäsenenä puolustusliitossa, jonka voima ehkäisee hyökkäysuhan ja sotilaalliseen uhkaan perustuvan poliittisen painostuksen.
Keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei ole uskallettu käydä riittävän vapaasti. Tästä on osoituksena se, että jäsenyyden kannattajista joka viides ja vastustajista joka kolmas ei osaa perustella kantojaan. Kypsää kansalaismielipidettä asiasta ei ole.
Suomen turvallisuus edellyttää poliittista johtajuutta. Tarvitsemme avointa keskustelua maamme turvallisuuspolitiikasta. On aloitettava poliittinen valmistelu Suomen liittymiseksi Naton jäseneksi nyt, kun meihin ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Meidän ei pidä jäädä odottamaan “poutasäätä”.
Tiedät, mitä tehdä 19.4.2015
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Naton_kannattajat-34263
VÄHEMMÄN VEROJA, ENEMMÄN VAPAUTTA! SUOMI NATOON!
www.natonaika.fi
Venäjä murentaa Euroopan turvallisuutta
Venäjä on nyt kolmatta kertaa kylmän sodan jälkeen astunut sotilassaappaallaan eurooppalaisen valtion maaperälle. Se on rikkonut tekemänsä sopimukset eikä piittaa vastalauseista. Itsetuntoa uhoava suurvalta toteuttaa häikäilemätöntä voimapolitiikkaa.
Transnistrian ja Georgian veriset sodat, Syyriassa venäläisasein käytävä sisällissota ja Krimin laiton miehitys ovat osoittaneet, mihin Venäjä on valmis. Se kokee voivansa edistää strategisia intressejään sääntöjä rikkoen ja viittaa kintaalla kansainväliselle laille.
Venäjä on toistuvasti haastanut Naton ulkopuolella olevan turvallisuusjärjestelmän ja puhkonut sen perinpohjaisesti. Se on myös koetellut Nato-maiden puolustuskykyä koko liittouman olemassaolon ajan. Silti Venäjä ei ole koskaan hyökännyt aseellisesti Naton jäsenmaan alueelle.
Suomessa monet ajattelevat edelleen, että Venäjän myötäily on parasta turvallisuuspolitiikkaa. Tämän uskomuksen tueksi esitetään usein väite, että Venäjä ei uhkaa Suomea. Saatetaan jopa kysyä, miksi tavalliset venäläiset haluaisivat hyökätä Suomeen – ikään kuin sitä heiltä kysyttäisiin.
Miksi Suomen pitäisi istua aidalla idän ja lännen välissä? Venäjä painostaa naapurimaitaan niin pitkälle kuin voi, ja myöntyväisyydellä ne saavat vastaansa vain lisää vaatimuksia. Suomen Nato-jäsenyys ärsyttäisi Venäjää juuri siksi, että se heikentäisi Moskovan mahdollisuutta painostaa meitä.
Myytti itsenäisestä puolustuksesta
Suomen turvallisuuspolitiikan keskeisenä ohjenuorana on pidetty itsenäistä ja uskottavaa puolustusta. Kyky itsenäiseen puolustukseen on tosiasiassa pelkkä myytti: itsenäinen Suomi ei ole historiansa aikana koskaan sotinut yksin.
Uskottava puolustus tarkoittaa kynnyksen nostamista niin korkealle, että vihollisen ei kannata edes ryhtyä hyökkäykseen. Natoa tarvitaankin nimenomaan silloin, kun sota ei ole vielä syttynyt. Puolustusliitto ehkäisee painostusta jo pelkällä olemassaolollaan.
Suomen liittoutuminen länsivaltojen kanssa on siten rationaalinen ratkaisu, joka nostaa sotilaallisen aggression kynnystä. Nato-jäsenyys suojelee meitä paremmin kuin myytti itsenäisestä puolustuskyvystä.
Keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä tyrmätään kerta toisensa jälkeen toteamalla, että “kysymys ei ole ajankohtainen”. Vedotaan “Nato-optioon”, jolla tarkoitetaan sitä, että jäsenyyttä haetaan, jos olosuhteet muuttuvat huonommiksi.
Nyt olosuhteet ovat muuttuneet huonommiksi, mutta jäsenyyshakemusta ei muka voi jättää juuri siksi. Tosiasiassa mitään “Nato-optiota” ei ole olemassa, vaan se on pelkkää retoriikkaa. Aita, jonka päällä turvallisuuspolitiikkamme istuu, horjuu.
Nato on demokratioiden liitto
Me haluamme kuulua vapautta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia kunnioittavien oikeusvaltioiden yhteisöön, joka on sitoutunut näiden arvojen puolustamiseen. Yhdistääkseen voimansa nämä maat ovat perustaneet Pohjois-Atlantin liiton, Naton.
Demokraattiset valtiot eivät käy sotia keskenään. Yhdessä Nato ja Euroopan unioni ovat maailmanhistorian menestyksellisimpiä rauhanjärjestöjä. Ne ovat estäneet sodat suuressa osassa Eurooppaa. Nato ei myöskään pakota jäsenmaitaan osallistumaan yhteisiin operaatioihin.
Turvallisuuspoliittisen harmaan vyöhykkeen olemassaolo on epävakautta luova tekijä Pohjolassa. On siten Venäjänkin etu, että Suomi liittyy Norjan, Tanskan ja Baltian seuraksi Natoon. On huomattava, että Nato ei uhkaa Venäjää eikä estä Suomea ylläpitämästä hyviä suhteita Moskovaan.
Euroopan unionin asukkaista 95 prosenttia asuu Naton jäsenmaissa. Suomen Nato-jäsenyys on unioniin liittymisen jälkeen looginen askel. Suomen on oltava jäsenenä puolustusliitossa, jonka voima ehkäisee hyökkäysuhan ja sotilaalliseen uhkaan perustuvan poliittisen painostuksen.
Keskustelua Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä ei ole uskallettu käydä riittävän vapaasti. Tästä on osoituksena se, että jäsenyyden kannattajista joka viides ja vastustajista joka kolmas ei osaa perustella kantojaan. Kypsää kansalaismielipidettä asiasta ei ole.
Suomen turvallisuus edellyttää poliittista johtajuutta. Tarvitsemme avointa keskustelua maamme turvallisuuspolitiikasta. On aloitettava poliittinen valmistelu Suomen liittymiseksi Naton jäseneksi nyt, kun meihin ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Meidän ei pidä jäädä odottamaan “poutasäätä”.
Tiedät, mitä tehdä 19.4.2015
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Naton_kannattajat-34263
VÄHEMMÄN VEROJA, ENEMMÄN VAPAUTTA! SUOMI NATOON!
www.natonaika.fi
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.