Kreikan kriisi on Suomen vaalitaistoa käyville poliitikoille epämieluisa puheenaihe. Kiusallista aihetta ei voi kuitenkaan vältellä kuin korkeintaan juuri ja juuri vaalien yli. Seuraava hallitus saa ensi töikseen eteensä vaikean valinnan: Kreikan uusi rahoituspaketti, velka-armahdus tai euron osittainen hajoaminen.
Ainakin Kreikka pysynee poissa suurimpien puolueiden puheenjohtajien ja muidenkin ehdokkaiden vaalipuheista niin kauan kuin puheenaiheet pysyvät heidän valittavissaan. Mutta vaikka Kreikka ja kriisi pysyisivät vaaleihin asti poissa otsikoista, on tällainen sattuman tuoma vaalirauha tilapäinen.
Todennäköisesti Kreikka palaa otsikoihin viimeistään pian vaalien jälkeen, ja se voi helposti olla Suomen seuraavan hallituksen ensimmäinen todellinen päänsärky. Siitä riippumatta, mitä Suomen seuraava pääministeri uusine hallituksineen tällaisesta tulikasteesta tuumaa.
Kriisi palaa otsikoihin melkoisen varmasti viimeistään, kun Kreikan valtion kassa tyhjenee – tai, kun alkaa vääntö Kreikan seuraavasta rahoitusohjelmasta, "Kreikka-kolmosesta" ja mahdollisesta velka-armahduksesta.
Kreikan kassa tyhjenee näillä näkymin suurin piirtein samaan aikaan kuin Suomen kansa käy vaaliuurnilla. Ja Kreikan seuraavasta rahoitusohjelmasta tai velkasaneerauksesta kiistellään viimeistään kesällä.
Odotettavissa onkin vaikeaa vääntöä, joka voi yhtä hyvin helpottaa kriisiä tai kärjistää sen uudestaan aina Kreikan euroeroon asti.
Suomen vaalien jälkeen työnsä aloittava uusi hallitus joutunee vasten tahtoaan likimain ensi töikseen ottamaan kantaa, takaako Suomi vielä kolmannenkin Kreikan rahoitusohjelman, suostuuko Suomi antamaan aikaisempia tukiluottoja anteeksi vai painostaako Suomi mieluummin Kreikan ulos eurosta.
Sipilä kieli keskellä suuta
Kreikka-kysymykset lienevät suurten puolueiden puheenjohtajista hankalimpia keskustan Juha Sipilälle. Ainakin kahdesta syystä.
Keskusta oli hallitusvastuussa ja vieläpä pääministeripuolue vuoden 2010 keväällä, kun Suomikin lähti mukaan keskeisiltä osin EU:n tärkeimpiä taloussopimuksia rikkoviin tai ainakin niitä kiertäviin ja venyttäviin kriisitoimiin.
Suomi sotkeutui Kreikan ja myöhemmin muidenkin kriisimaiden "pelastamiseen" alun perin keskustalaisen pääministerin Matti Vanhasen ja hänen seuraajansa Mari Kiviniemen johdolla. Kummankin aisaparina alkuperäisiä kriisitoimia junaili valtiovarainministerinä kokoomuksen Jyrki Katainen.
Toki kriisitoimet ja niiden toteutustavat olivat muiden kuin Vanhasen, Kiviniemen tai Kataisen keksintöä, mutta heidän johdollaan Suomi lähti niihin mukaan.
Siitä huolimatta, että samalla Suomikin otti kantaakseen toisen jäsenvaltion velkoja ja vastuita, vaikka EU:n perustuslakia vastaavan perussopimuksen mukaan ei olisi pitänyt. Ja siitäkin huolimatta, että Kreikassa ja muissa kriisimaissa oli kyse pääosin Saksan, Ranskan ja muiden suurten pankkimaiden kansainvälisten suurpankkien riskiluotoista eikä suomalaisten pankkien saatavista.
Sipilä ei itse osallistunut keskustan saati maan hallituksen johtamiseen kriisitoimien alkaessa, joten hän voi ehkä juuri ja juuri väistellä vaikeimpia kysymyksiä jättämällä edeltäjiensä toimet ja tilannearviot kommentoimatta.
Mutta hänellä on toinenkin syy pitää kieli keskellä suuta.
Sipilä on kannatuskyselyjen perusteella Suomen todennäköisin seuraava pääministeri. Jos vaalitulos antaa katetta veikkauksille, joutuu hän pääministerinä tasapainoilemaan Suomen kantaa Kreikan seuraavaan rahoitusohjelmaan ja mahdolliseen uuteen velkasaneeraukseen.
Stubb ja Rinne "vastuunkantajina"
Muista puolueista Kreikka-kysymykset ja muut kriisitoimia koskevat kysymykset lienevät seuraavaksi vaikeimpia elleivät vielä vaikeampia kokoomukselle. Se on neljästä suuresta puolueesta ainoana ottanut osaa Suomen kriisivastuiden kasvattamiseen hallituksen keskeisillä ministeripaikoilla kriisitoimien alusta asti.
Ensin Katainen osallistui kriisitoimiin Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten valtiovarainministerinä, ja viime eduskuntavaalien jälkeen hän otti kriisitoimet johtoonsa uuden hallituksen pääministerinä.
Viime keväänä Katainen jätti puoluejohtajan ja pääministerin tehtävät kesken vaalikauden ja siirtyi Brysseliin EU-komission varapuheenjohtajan pestiin. Sen jälkeen pääministerinä on jatkanut puolueen puheenjohtajaksi noussut entinen eurooppaministeri Alexander Stubb.
On makuasia, onko Suomen osallistuminen kansainvälisten pankkien pelastamiseen ensin Kreikasta ja sittemmin muistakin kriisimaista enemmän keskustan vai kokoomuksen syytä tai ansiota.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/04/05/eihan-puhuta-kreikasta-ennen-vaaleja-eihan/20154215/12
Ainakin Kreikka pysynee poissa suurimpien puolueiden puheenjohtajien ja muidenkin ehdokkaiden vaalipuheista niin kauan kuin puheenaiheet pysyvät heidän valittavissaan. Mutta vaikka Kreikka ja kriisi pysyisivät vaaleihin asti poissa otsikoista, on tällainen sattuman tuoma vaalirauha tilapäinen.
Todennäköisesti Kreikka palaa otsikoihin viimeistään pian vaalien jälkeen, ja se voi helposti olla Suomen seuraavan hallituksen ensimmäinen todellinen päänsärky. Siitä riippumatta, mitä Suomen seuraava pääministeri uusine hallituksineen tällaisesta tulikasteesta tuumaa.
Kriisi palaa otsikoihin melkoisen varmasti viimeistään, kun Kreikan valtion kassa tyhjenee – tai, kun alkaa vääntö Kreikan seuraavasta rahoitusohjelmasta, "Kreikka-kolmosesta" ja mahdollisesta velka-armahduksesta.
Kreikan kassa tyhjenee näillä näkymin suurin piirtein samaan aikaan kuin Suomen kansa käy vaaliuurnilla. Ja Kreikan seuraavasta rahoitusohjelmasta tai velkasaneerauksesta kiistellään viimeistään kesällä.
Odotettavissa onkin vaikeaa vääntöä, joka voi yhtä hyvin helpottaa kriisiä tai kärjistää sen uudestaan aina Kreikan euroeroon asti.
Suomen vaalien jälkeen työnsä aloittava uusi hallitus joutunee vasten tahtoaan likimain ensi töikseen ottamaan kantaa, takaako Suomi vielä kolmannenkin Kreikan rahoitusohjelman, suostuuko Suomi antamaan aikaisempia tukiluottoja anteeksi vai painostaako Suomi mieluummin Kreikan ulos eurosta.
Sipilä kieli keskellä suuta
Kreikka-kysymykset lienevät suurten puolueiden puheenjohtajista hankalimpia keskustan Juha Sipilälle. Ainakin kahdesta syystä.
Keskusta oli hallitusvastuussa ja vieläpä pääministeripuolue vuoden 2010 keväällä, kun Suomikin lähti mukaan keskeisiltä osin EU:n tärkeimpiä taloussopimuksia rikkoviin tai ainakin niitä kiertäviin ja venyttäviin kriisitoimiin.
Suomi sotkeutui Kreikan ja myöhemmin muidenkin kriisimaiden "pelastamiseen" alun perin keskustalaisen pääministerin Matti Vanhasen ja hänen seuraajansa Mari Kiviniemen johdolla. Kummankin aisaparina alkuperäisiä kriisitoimia junaili valtiovarainministerinä kokoomuksen Jyrki Katainen.
Toki kriisitoimet ja niiden toteutustavat olivat muiden kuin Vanhasen, Kiviniemen tai Kataisen keksintöä, mutta heidän johdollaan Suomi lähti niihin mukaan.
Siitä huolimatta, että samalla Suomikin otti kantaakseen toisen jäsenvaltion velkoja ja vastuita, vaikka EU:n perustuslakia vastaavan perussopimuksen mukaan ei olisi pitänyt. Ja siitäkin huolimatta, että Kreikassa ja muissa kriisimaissa oli kyse pääosin Saksan, Ranskan ja muiden suurten pankkimaiden kansainvälisten suurpankkien riskiluotoista eikä suomalaisten pankkien saatavista.
Sipilä ei itse osallistunut keskustan saati maan hallituksen johtamiseen kriisitoimien alkaessa, joten hän voi ehkä juuri ja juuri väistellä vaikeimpia kysymyksiä jättämällä edeltäjiensä toimet ja tilannearviot kommentoimatta.
Mutta hänellä on toinenkin syy pitää kieli keskellä suuta.
Sipilä on kannatuskyselyjen perusteella Suomen todennäköisin seuraava pääministeri. Jos vaalitulos antaa katetta veikkauksille, joutuu hän pääministerinä tasapainoilemaan Suomen kantaa Kreikan seuraavaan rahoitusohjelmaan ja mahdolliseen uuteen velkasaneeraukseen.
Stubb ja Rinne "vastuunkantajina"
Muista puolueista Kreikka-kysymykset ja muut kriisitoimia koskevat kysymykset lienevät seuraavaksi vaikeimpia elleivät vielä vaikeampia kokoomukselle. Se on neljästä suuresta puolueesta ainoana ottanut osaa Suomen kriisivastuiden kasvattamiseen hallituksen keskeisillä ministeripaikoilla kriisitoimien alusta asti.
Ensin Katainen osallistui kriisitoimiin Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten valtiovarainministerinä, ja viime eduskuntavaalien jälkeen hän otti kriisitoimet johtoonsa uuden hallituksen pääministerinä.
Viime keväänä Katainen jätti puoluejohtajan ja pääministerin tehtävät kesken vaalikauden ja siirtyi Brysseliin EU-komission varapuheenjohtajan pestiin. Sen jälkeen pääministerinä on jatkanut puolueen puheenjohtajaksi noussut entinen eurooppaministeri Alexander Stubb.
On makuasia, onko Suomen osallistuminen kansainvälisten pankkien pelastamiseen ensin Kreikasta ja sittemmin muistakin kriisimaista enemmän keskustan vai kokoomuksen syytä tai ansiota.
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2015/04/05/eihan-puhuta-kreikasta-ennen-vaaleja-eihan/20154215/12
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.