Liki kaikissa pääkaupunkiseudun ruotsinkielisissä lukioissa enemmän aloituspaikkoja kuin ykkösvalinnala hakioita!
Toisinsanoen kaikki halukkaat pääsee minne vaaan parii poikkeusta lähinnä äerikoislukioita lukuunottamatta.
Mitenkähän on suomalaisella puolella? Tapahtuuko siellä karsintaa ollenkaan?
"""""" YLE Svenska:
Såhär lockade gymnasierna i huvudstadsregionen:
1. Brändö gymnasium, idrottslinjen. Helsingfors. Antal platser: 15. Antal förstahandssökande: 53.
2. Tölö gymnasium, specialiseringslinjerna. Helsingfors. Antal platser: bild 17, musik 17, miljö 18. Antal förstahandssökande: bild 30, musik 31, miljö 24.
3. Gymnasiet Grankulla samskola. Grankulla. Antal platser: 96. Antal förstahandssökande: 122.
4. Mattlidens gymnasium. Esbo. Antal platser: 143. Antal förstahandssökande: 152.
5. Sibbo gymnasium. Sibbo. Antal platser: 50. Antal förstahandssökande: 47.
6. Brändö gymnasium. Helsingfors. Antal platser: 116. Antal förstahandssökande: 107.
7. Tölö gymnasium. Helsingfors. Antal platser: 81. Antal förstahandssökande: 63.
8. Kyrkslätt gymnasium. Kyrkslätt. Antal platser: 72. Antal förstahandssökande: 55.
9. Gymnasiet Lärkan. Helsingfors. Antal platser: 141. Antal förstahandssökande: 106.
10. Helsinge gymnasium. Vanda. Antal platser: 54. Antal förstahandssökande: 36.
11. Rudolf Steinerskolan. Helsingfors. Antal platser: 28. Antal förstahandssökande: 11.
Toisinsanoen kaikki halukkaat pääsee minne vaaan parii poikkeusta lähinnä äerikoislukioita lukuunottamatta.
Mitenkähän on suomalaisella puolella? Tapahtuuko siellä karsintaa ollenkaan?
"""""" YLE Svenska:
Såhär lockade gymnasierna i huvudstadsregionen:
1. Brändö gymnasium, idrottslinjen. Helsingfors. Antal platser: 15. Antal förstahandssökande: 53.
2. Tölö gymnasium, specialiseringslinjerna. Helsingfors. Antal platser: bild 17, musik 17, miljö 18. Antal förstahandssökande: bild 30, musik 31, miljö 24.
3. Gymnasiet Grankulla samskola. Grankulla. Antal platser: 96. Antal förstahandssökande: 122.
4. Mattlidens gymnasium. Esbo. Antal platser: 143. Antal förstahandssökande: 152.
5. Sibbo gymnasium. Sibbo. Antal platser: 50. Antal förstahandssökande: 47.
6. Brändö gymnasium. Helsingfors. Antal platser: 116. Antal förstahandssökande: 107.
7. Tölö gymnasium. Helsingfors. Antal platser: 81. Antal förstahandssökande: 63.
8. Kyrkslätt gymnasium. Kyrkslätt. Antal platser: 72. Antal förstahandssökande: 55.
9. Gymnasiet Lärkan. Helsingfors. Antal platser: 141. Antal förstahandssökande: 106.
10. Helsinge gymnasium. Vanda. Antal platser: 54. Antal förstahandssökande: 36.
11. Rudolf Steinerskolan. Helsingfors. Antal platser: 28. Antal förstahandssökande: 11.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tämä on juuri räikeä esimerkki syrjinnästä Suomessa.
Kohta joku suru selittää että ruotsinkielisiin lukioihin voi hakea myös suomenkieliset ( kunhan ovat opetelleet ruotsin ensin ). Tässä suositaan ruotsinkieltä ( ja samalla äidinkieleltään ruotsinkielisiä), koska se on surujen mukaan heikommassa asemassa oleva toinen, tasavertainen kansalliskielemme. Näin sanoo kansalliskielistrategia.
Ruotsinkielinen pääsee helpommin yliopistoon kuin suomenkielinen.
Ruotsinkielisistä yli 50% pääsee yliopistoon mutta suomenkielisistä vain 30% vaikka tutkitusti ruotsinkieliset lukevat vähemmän läksyjä ja juovat enemmän alkoholia kuin suomenkieliset.
Ruotsinkielinen ei käy valmennuskurssia koska ei tarvitse. Eikä ruotsinkielisiä valmennuskursseja edes järjestetä koska sisäänpääsy on turvattu.
Tsemppiä kaikille suomenkielisille pääsykokeisiin! Ruotsinkielinen ei tarvi tsemppiä, vaan oikean äidinkielen, ruotsin, niin pääsee korkeakouluun.
Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle. Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.
Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.
HS
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Rotuerottelu+murtui+bussin+penkill%C3%A4/1135219570183
Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%
suuremmat kuin suomenkielisillä.
Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.
Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.
Tämä laskelma ei ota huomioon että ruotsinkielisiä menee lukioihin suhteessa enemmän joka vääristäisi lukemia entisestään.
Helsingin Kauppa Korkeaan on vaikea päästä opiskelemaan, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle
Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.
Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.