Pdesitenttinä oli Kekkonen ja maataloustulolaki oli voimassa ja EU:n viljelijöiden teurastuksesta tietty mitään..
"1980- luku oli Suomen maataloudessa parasta aikaa. Silloin viljelijöillä oli yrittäjän vapaus. Jokainen sai tehdä mitä halusi. Maaseutu kukoisti. Joka puolella rakennettiin uutta ja korjattiin vanhaa. Peltoja salaojitettiin ja maatalous koneellistui.
Viljelijäväestön työstä saama palkka vastasi teollisuustyöväen palkkatasoa. Nyt on työmäärä lisääntynyt ja tuntipalkan realiarvo paljon pienempi kuin 1980- luvulla.
Maatalouteen joudutaan laajentamisen vuoksi nykyään sijoittamaan paljon enemmän pääomaa, jonka korkotuotto on olematon. Useassa tapauksessa ei "viivan alle" jää kovin paljon.
Sellainen viljelijä pärjää nytkin, joka ajattelee omilla aivoillaan ja laskee, mikä kannattaa ja mikä ei. Liian suuret velkainvestoinnit saatttavat pettää. EU saattaa määräyksillään tuhota yhdessä yössä suunnitelmat. Investoinnit menevät hukkaan. Näin on käymässä juuri nyt pienille tilateurastamoille."
"1980- luku oli Suomen maataloudessa parasta aikaa. Silloin viljelijöillä oli yrittäjän vapaus. Jokainen sai tehdä mitä halusi. Maaseutu kukoisti. Joka puolella rakennettiin uutta ja korjattiin vanhaa. Peltoja salaojitettiin ja maatalous koneellistui.
Viljelijäväestön työstä saama palkka vastasi teollisuustyöväen palkkatasoa. Nyt on työmäärä lisääntynyt ja tuntipalkan realiarvo paljon pienempi kuin 1980- luvulla.
Maatalouteen joudutaan laajentamisen vuoksi nykyään sijoittamaan paljon enemmän pääomaa, jonka korkotuotto on olematon. Useassa tapauksessa ei "viivan alle" jää kovin paljon.
Sellainen viljelijä pärjää nytkin, joka ajattelee omilla aivoillaan ja laskee, mikä kannattaa ja mikä ei. Liian suuret velkainvestoinnit saatttavat pettää. EU saattaa määräyksillään tuhota yhdessä yössä suunnitelmat. Investoinnit menevät hukkaan. Näin on käymässä juuri nyt pienille tilateurastamoille."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kekkonen osasi hoitaa myös hyvin työttömyyttä. Kekkonen sopi Wallenbergien kanssa, että Suomesta Ruotsi saa halpaa työvoimaa. Näin maaseudulta ja yli päätään Suomesta muutti 250 000 suomalaista Ruotsia rakentamaan ja nämä eivät olleet työttömyystilastoissa Suomessa.
työvoimaa ? palkat siellä oli korkeammat kuin Suomessa. elintason perässä sinne mentiin ja Volvolla tultiin lomille. Toiset ei malttanut odottaa vaurastumista Suomessa, Ruotsi oli sotimaton maa ja elintaso korkeampi, siitä muuttoliikkeessä oli kysymys..
Juuri korkea palkkataso suomalaisia Ruotsiin houkutteli. Suomessa ei ollut 1960-luvulla eikä 1970-luvun alussa juurikaan työttömyyttä, kun maamme alkoi teollistua ja kun kaupunkeihin rakennettiin asuntoja samaan aikaan kun teitä, keskussairaaloita, yhteiskouluja ja muita julkisia rakennuksia rakennettiin ennätystahtiin eri puolille maata maaseutua myöten.
Kaikkia rakennustyöt eivät kuitenkaan kiinnostaneet, eikä siihen ollut välttämättä taitojakaan. Ruotsin lämpimiin liukuhihnatehtaisiin sen sijaan pääsi sisään ilman minkäänlaista osaamista ja koulutusta. Riitti että oli ahkera ja suomalaisethan eivät työtä pelänneet. Asuntojakin tulijoille riitti paremmin kuin Suomessa.
Ruotsiin lähtijöistä suuri osa oli kotoisin maatiloilta, koska täkäläinen maataloustuotanto oli murroksessa. Tiloja ei voinut enää jakaa siihen aikaan suhteellisen suurelle lapsimäärälle. Usein maatilan ainoakin poika alkoi haaveilla mahdollisuudesta saada rahaa täysin henkilökohtaiseen kulutukseen. Ruotsissa sitä oli tarjolla ja paljon.
Kyllä työttömyys oli useimmiten motiivina kun Ruotsiin lähdettiin, ei siis korkea palkkataso.
Asia sattuu liippaamaan aika läheltä.
Olin itse Ruotsissa vajaan kolme vuotta ennen varusmiespalvelua.
Ehkä teillä nuorilla pojankosseilla. Lapion varteen, rautavalimoihin, prosessiteollisuuteen ja rakennustyömailla laudankantajaa vaativampiin töihin tarvittiin tosimiehiä. Liukuhihnatuotanto sopi kenelle hyvänsä, mutta Suomessa sitä oli huomattavasti vähemmän kuin Ruotsissa.
Suomen työttömyydelle oli ominaista kausityöttömyys. Jo yksin vuodenajat vaikuttivat siihen monilla aloilla. Rakennustyömaille pestattiin runsaasti väkeä pitkälti projektin ajaksi ja kun se oli ohi, muu kuin vakinainen väki joutui etsiskelemään itselleen uutta projektia, mutta kuukausia tai varsinkaan vuosikausia kestävistä työttömyysjaksoista ei siihen aikaan ollut puhettakaan.
Olin aluksi Rockwool'lla Skövdessä ja sen jälkeen Volvon moottoritehtaalla B 20 hallilla. Vuorivillan paketointi tulu tutuksi ja B 29 moottorin kampiakselin lopputarkastus myös.
Myös metsätyö tuli tutuksi ihan kurssin kautta. Silloin opetettiin työskentelemään penkkimenetelmällä. Puita kaadettiin poikittain ja niiden päälle katkottavat rungot.
Työnantaja piti turvallisuudesta tarkkaa huolta. Mm. sahani kierrosluvuksi mitattiin 13 000 ja mittaajat käänsivät suuttimet niin, että vain 8 500 kierrosta oli maksimissaan.
Ainakin Keski-Suomesta lähdettiin työn perään, sen kummemmin palkkoja ajattelematta.
Volvo oli useimmilla tavoitteena, Suomessa sen hankimonen tavalliselle ruunallille oli vain unelma. Volvon sai oikeastaan maksamatta mitään, tilistä pidätettiin muutama sata kruunua jota ei edes huomannut, ellei nyt erityisrsti tilinauhaa tutkinut. Suomessa ei ollut massatyöttömyyttä silloin..