Olen älyttömän mustasukkainen nykyään

Tuskin sun tarvitsee sitä jättää. Todennäköisemmin se ei jossain vaiheessa enää jaksa sun mustusukkaisuuttasi. Osaatko edes kuvitella kuinka ahdistavaa se toisesta? Miehesi saattaa katsoa kadun toiselle puolen vaikkapa jotain autoa, mutta pahaksi onneksi saattaa samaan aikaan osua kohdalle myös jokin nainen. No sä tulkitset että jahas, taas se vahtaa. Suojatielle jos on joku nainen pyrkimässä ja miehesi vilkaisee tuleeko se kadun yli, niin sulla kiehahtaa eikö vain? Tai televisio, ennen pitkää ei voi katsoa enää mitään telkkarista. Ihan sama vaikka uutisia, pahimpana aamutv. Kun naisjuontajaksi tuli Susanna Laine, niin siihen loppui sekin.

Siis mikä ihme sulla ja munkin naisella on? Oma naiseni mulle kaikki kaikessa, mutta kun mikään ei riitä ja aina olen syytettynä millon mistäkin. Televisiossa jos edes vilahtaakaan mikään nainen jolla edes nilkka paljaana niin siihen loppui sen kanavan katsominen. Kaupassa pitää varoa katsomasta kassaneitiä silmiin, ainakaan jos se on alle 70-vuotias. Kaupungilla ei uskalla päätänsä kääntää mihinkään suuntaan, koska riskinä on että silmien suunnasta saattaa kävellä joku nainen. Ja heti tulee puuskahtelua ja kauhea sättiminen jälkeenpäin että taas vahtasit ja en riitä sulle. Ota tissibimbosi jne....

Mitä teille oikein pitäisi tehdä? En mä jaksa enää edes yrittää sanoa mitään takaisin.

No edellinen kommentti ei paljoo auta tätä ongelmaa. Lisää löylyä vaan. Tämä mustasukkaisuus on kyl helvetinmoista. Ei pitäis olla mustasukkainen, ei pitäis, mut ku sitä vaan on. Ja pahinta tässä taudissa taitaa olla vielä se , kun siihen ei ehkä ole edes aihetta. Mutta kun sitä ajattelee ja ajattelee niin mustasukkaisuus senkun vaan voimistuu entisestään. (mulla ainakin) Siis tämä on kyl kamalaa. Mistähän tämmöseenkin sais apua. En kerro tässä omaa tarinaani mutta sen toisen kyttääminen ja epäileminen kaikessa tuntuu oikeesti ihan turhalta, älyttömältä ja tyhmältä, Emme asu yhdessä mutta ollaan seurusteltu jo useampi vuosi. Mutta kun kokoajan tuntuu siltä et missähän se rakas kulta nytkin on ja kenen kanssa. Mietii et onkohan hän nyt sen yhden jonkun kanssa jossain, tai et sillä on treffit sen ja sen kans jossain. " Joo varmaan se onkin treffeillä ja mitä ne siellä juttelee? Minnekkohän ne menee? mitä ne tekee? Apua, mitä ne tekee siellä?" Tämmösiä kun ajattelen niin savu nousee korvielvälistä, tuntuu siltä kun kohta tulis oikosulku korvienväliin ja sen jälkeen onkin enää turhaa yrittää helpotusta tämmöseen mustasukkaisuuteen. Olis kyllä kiva jos joku osais neuvoo mitä tässä pitää tehdä. Kaikkein pahintahan tässä on se että suhde lopuu. Sillähän siitä pääsis. Mutta olis kyl kiva löytää joku muukin ratkaisu.

No ei varmaan auta, mutta se vaan on karu todellisuus. Se vaan tuhoaa suhteen, ellei asialle tee mustasukkainen osapuoli itse mitään. Mä olen yrittänyt joidenkin typerien ohjeiden mukaan olla vastamustasukkainen, mutta se mitään auttanut. Siis että toinen olisi huomannut kuinka pahalta se tuntuu. Se vaan rakkaus ja herkkyys ajan myötä hiipuu toisella osapuolella. Vaikka muuten olisi kuinka ihanaa yhdessä. Sun ainaisesta epäilystä ja kyttäyksestä toista kohtaan. Eli juuri se mitä mustasukkaisesti yrität puolustaa ja varjella, niin tuhoat sen itse. Ajat sen ihmisen pois luotasi ketä rakastat ja joka sut on valinnut ja rakastunut sinuun.

Ei se osaa enää lopulta mitään tehdä. Jos hän on hiljaa kun ei enää jaksa, niin se on epäilyttävää. Jos hän vastaa johonkin pöljään syytökseesi, niin löydät siitäkin jonkin epäilyttävän sanan. Ainaista tenttaamista ja vahtimista, sitä sä teet häntä kohtaan.

Ilman luottamusta ei vaan ole mitään.

No olet oikeassa, ei siinä turhissa epäilyissä ja kyttäilyssä yms. ole mitään järkeä. Itselle siitä ainakin on haittaa ja varmaan se kumppanikaan ei sellaisesta tykkää. Ja varsinkin jos on ihan aiheetonta. Pidemmän päälle varmaan kumppani alkaa kyllästymään toisen aiheettomista vakoilusta ja epäilyistä yms.. näin vois olettaa. Siis mitä tehdä, unohtaa toisen menot ja katselut, ja antaa toisen mennä omia menojaan katsella mitä katselee jos niin huvittaa. ja pitäis keksiä itselle jotain uutta ajateltavaa. Jos vaikka yrittäis saada sen toisen osapuolen mustasukkaiseksi. No vitsi vitsi mut kuitenkin, pitäis vaan saada jotenkin itsensä psyykattua niin et unohtais tollaset sairaat mustasukkaiset ajatukset. On kai niihin joskus aihettakin mut jos se on aiheetonta niin kyl itseensäkin vähän hävettää ja nolostuttaa jälkeenpäin.
Mut ............. olkis tästä kirjottamisesta mulle jotain hyötyä, Oli senverran että yritän ottaa sitä toistakin osapuolta huomioon ja mietin, miltä hänestäkin tuntuu ja ajattelen tätät juttua toisella lailla(tai siis yritän). Voi olla että kirjoitan joskus myöhemmin tänne lisää omasta spsyykkauksesta, onko se mahdollista?

kiitos vastauksista tosi paljon! Vaikkei ne sinänsä autakaan. Ja itsehän tiedostan myös että tämä on ongelma joka häiritsee siis itseäni myös! Ja tiedän et olen hirveä. Mutta eipä kai tuosta pääse mitenkään eroon. Olishan se hienoa jos pystyis ajatteleen ettei se niitä muita himoiten katsele ja että minä riitän. Mutta kun on huono itseluottamus niin tuntuu että kaikki on parempia ja kauniimpia jne. Miehelleni olen kyllä sanonut mm siitä ettei kivaa että oli sitä tissi tutkiskelua tehnyt siellä reissussa, hän sanoin että tosiaan katselee mitä haluaa, ja se ei muutu.
Tähän ongelmaani vaikuttaa varmaan myös se kun mieheni ei koskaan kehu minua :( olen kyllä sanonut että varmasti piristäis ja uskoisin paremmin kelpaavani hänelle jos kuulisin häneltä oma-alotteisesti kivoja juttuja. Lisään vielä et kyllä tää mun mieskin on mustasukkainen minusta... Mutta sitä on jotenkin vaikea tajuta/uskoa kun se itseluottamus mulla on mitä on.
No en tiedä voiko hän tai minäkään muuttua. Kyl tää mustasukkasuus ja hänen toimensa (vaikkei välttämättä ole aiheellisia) ajaa tän suhteen loppuun.

Exäni oli siis täysin toista maata. Joka päivä tiesin että olin hänen unelma naisensa ja muut ei kiinnostanut. No siinä suhteessa oli muita ongelmia joten se siitä, en ole palaamassa hänen kanssaan yhteen.
Vaan ehkä niitä on muitakin "yhden naisen miehiä".

Kiva kuitenkin tietää etten ole ainoa.

Koska itse arvostat sellaista kohteliaisuutta, ettei muita katsella, niin vaihda miestä. Sinun nykyinen kumppani ei näe siinä mitään väärää, ja siksi tuskin tulee muuttumaan. Mutta sinä koet sen loukkaavana, ja tuskin tulet koskaan muuttumaan. Ihmiset ovat erilaisia, eikä välttämättä kumpikaan ole oikeassa tai väärässä. Ihmisten arvot , toiveet ja tarpeet vain vaihtelevat.

Minun mieheni ei katsele muita minun nähteni. Hän on kohtelias, eikä tekisi sitä minulle. Joskus satunnaisesti heittänyt jonkun vitsin vaikka töllöohjelmasta, mutta en ole siitä pitänyt. Mies on ymmärtänyt että siitä tulee minulle kurja mieli, eikä siksi sellaista tee. Veikkaan kuitenkin että jos minä en ole paikalla, niin hänen silmiä miellyttää vähäpukeiset muutkin naiset... Mutta hän ei osoita sitä minulle, eikä koskaan niille muille naisillekaan. Hän kunnioittaa minua. Hyvä niin! Vastavuoroisesti tietysti itse toimin samoin, eli en koskaan katsele muita miehiä ja kommentoi niitä omalle kullalle. Minäkin koen, että se olisi epäkohteliasta. Uskon ettei miehenikään siitä kovasti tykkäisi. On herkkä mies, vaikkakin sellaisen äijämäisen kuoren alla.

Mutta tiedän myös pariskunnan, jossa sellaisten keskustelujen käyminen on ns. normaalia molempien mielestä. Emännällä on facebookissa toisinaan joidenkin julkkismiesten vähäpukeisia kuvia ja isäntä heittää rankkaakin läppää naisten seksikkyydestä. Se tuntuu sopivan heille, joten jatkakoot samaan malliin.

Eli te vain ette sovi yhteen.

Toki jonkin verran voit parantaa suhtautumistasi parantamalla itsetuntoasi, etenkin jos suhde loppuu, niin ennen seuraavaa suhdetta. Et sitten epäile turhaan pettämisiä tms. Mutta kyllä sinä voit vaatia parisuhteeseen sellaista kunnioittamista, jota sinä arvostat. Ja toisaalta mies voi toivoa sellaista ymmärrystä ja huolettomuutta, mitä hänellä itsellään on. Etsikää sopivammat puolisot.

Yhdenmiehen naisia on muitakin....ainakin yksi.

Itse en rakastuneena näe kauniina muita, kuin sen, jota rakastan. Muut ovat vain seksittömiä henkilöitä. Ja tiedän, että jos parisuhteeseen ei tule muita ongelmia, pystyn rakastamaan ikuisesti(aika pitkään kestän vittuiluakin ennen, kuin lumouksen taika raukeaa).

Et mitenkään. Minulle kävi samoin kuin sinulle. Ja sittenhän se selvisikin että tämä uusi rakkauteni oli pettänyt useita kertoja exäänsä. Ja näin se juuri tapahtuu. Hän hymyilee, small talkkaa outojen naisten kanssa ja pian onkin ties mitä odotettavissa. Olen käynyt tästä asiasta parin vuoden aikana useita isoja riitoja hänen kanssaan. Ja se nyt vain on niin, että jos haluaa olla tämä hänen rakkautensa kohde, niin ei voi mitään, hän on lirkutteleva tyyppi ja tulee ikänsä vahtaamaan naisten perseitä ja tissejä addiktin lailla! Valitettavasti. Siis se on hänen luonteessaan. Sinun täytyy nyt vain itse miettiä kestätkö sitä vai et. Ei ole helppo rooli. Nim. Jo toistakymmentävuotta kestänyt

Hei, mä seurustelin miehen kans joka kehui minulle päivittäin jotain kaupan kassaa tai muuta, jätin sen, helpotti paljon.
Nyt uudessa suhteessa, ja ihanaa kun hän ei vahtaa kaikkien naisten perään. Toki katsoa saa mutta kun oma nainen mukana niin kohtuudella..
Ei ne Marttiinat sieltä teeveestä sun sohvalle tuu, rauhoitu, ajan kanssa helpottaa, sen tiedän..

Tuttua tuo, että mies vahtaa muita. Minunkin mies sitä tekee tosi avoimesti vaikka olen paikalla. Eräänä päivnä kassajonossa esim.katseli edessä olevan naisen persettä ja mittaili muutenkin. Vitutti suorastaan ja oli paha olo. Jäin minäkin miettimään, mitä tehdä. Heittääkkö tavarat hänen syliinsä ja kadota vähin äänin vai huomauttaakko olevani paikalla vai kärsiäkkö hiljaa. Tosi vittumaista. Olen päättänyt järjestää itselleni aina jotain kivaa tekemistä tai bileiltoja kun hän tapaa naisystäviään tai on paikassa missä voi tapahtua mitä vain. Tiedän että hän sujuvasti halailee ja varmasti suuteleekin jos saa tilaisuuden. Olen höllentänyt nyt omiakin rajoja. Eipä tuolla niin väliä mitä tekee, kunhan ei seksiä harrasta.

Miehesi jättää kyllä sinut enemmin mustasukkaisuuden vuoksi, kuin pienten tissien.

Mä olen ollut ainoastaan helpottunut päästessäni tuollaisesta pervosta eroon. Eli en ymmärrä pelottelua siitä, että miehesi jättää. Mä jätin ja itselleni sopivan sain.

Aloittaja, ei tuo ole sairasta, vaan miehesi on typerä. Tosin tietysti voisit vain hymähtää hänen martinoidentissikatselmukselleen. Hanki sille joku pahvinen martinanukke makkariin ja sata muuta jättitissinkuvaa seinille joka paikkaan ja siihen tyyliin. Sitten hankit itselles jonkun pahvijorman ja huohotat sen kanssa makkarissa, kun miehes tulee kotiin joku päivä. Ehkä rakas ja ihanan kohtelias miehesi hieman alkais heräilemään....

eivät vaan mahda itselleen mitään. Ihmettelen miksi erosit exästäsi ja otit tilalle petollisen mulkun. Omakin äijä on samanlainen mulkoilija ja aina syyttämässä, että näen harhoja jne. Kaipa sitten olen hullu ja vainoharhainen.

No itse naisena en tykkäisi jos mieheni aikanani kattelee muiden naisten perään, se on musta epäkohteliasta toista kohtaan tai ainakin se on liikaa että kommentoidaan toiselle muita. Ymmärrän sun tunteen, itse kun lukee tästä aiheesta keskustelua niin sanotaan usein että toinen on niin hirveä kohtuuton ja sairas kun ei tykkää tollasesta, mutta ei mun mielestä ole. Ei tuo sun miehes käyttäytynimen mun mielestä ole kovin kunnioittavaa. Toki on pariskuntia, joissa molemmat aattelee ettei tommonen haittaa jne mutta se sopii heille ja kiva heille👍🏻 Mutta ei kaikkien tarvitse olla tota mieltä. Kuka päättää/tietää mikä on oikein ja mikä väärin? Sun kannattais hankkii itelles sellainen mies joka on noistakin asioista samaa mieltä. Itse kerran huomautin miehelleni tuosta, ettei musta tunnu kivalta kun hän mielestäni kattelee muiden naisten perseitä. Hän sanoi ettei muista edes katselleensa muita eikä hänellä ole siihen tarvetta, kun on minut.