Kotimaa 10.3.2015 klo 19:08 | päivitetty 10.3.2015 klo 19:23
Pohjoismaat tiivistävät puolustusmateriaaliyhteistyötä
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) mielestä ensimmäistä Nordefco-sopimus on konkreettinen esimerkki pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventymisestä.
Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin puolustusministerit ovat tiistaina allekirjoittaneet puolustusmateriaaliyhteistyötä koskevan valtiosopimuksen.
Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti puolustusministeri Carl Haglund (r.)
Tämä on ensimmäinen Pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön (Nordefco) valtiosopimus.
Alasopimukset mahdollistavat pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisen ja luovat edellytykset yhteisille puolustusvälinehankinnoille sekä parantavat hankintojen kustannustehokkuutta, iloitsee puolustusministeri Haglund.
Alasopimusten tarkoituksena on myös yhtenäistää pohjoismaiden viranomaismääräyksiä. Puolustusministerin mukaan samalla parannetaan puolustusvälineiden yhteensopivuutta sopijamaiden välillä ja maiden huoltovarmuutta.
Allekirjoitettua valtiosopimusta sovelletaan kahden tai useamman sopimuspuolen välillä rauhan tai kriisin aikana. Lisäksi se mahdollistaa myös Suomen kahdenvälisen yhteistyön Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa
Pohjoismaat tiivistävät puolustusmateriaaliyhteistyötä
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) mielestä ensimmäistä Nordefco-sopimus on konkreettinen esimerkki pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventymisestä.
Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin puolustusministerit ovat tiistaina allekirjoittaneet puolustusmateriaaliyhteistyötä koskevan valtiosopimuksen.
Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti puolustusministeri Carl Haglund (r.)
Tämä on ensimmäinen Pohjoismaisen puolustusalan yhteistyön (Nordefco) valtiosopimus.
Alasopimukset mahdollistavat pohjoismaisen yhteistyön tiivistämisen ja luovat edellytykset yhteisille puolustusvälinehankinnoille sekä parantavat hankintojen kustannustehokkuutta, iloitsee puolustusministeri Haglund.
Alasopimusten tarkoituksena on myös yhtenäistää pohjoismaiden viranomaismääräyksiä. Puolustusministerin mukaan samalla parannetaan puolustusvälineiden yhteensopivuutta sopijamaiden välillä ja maiden huoltovarmuutta.
Allekirjoitettua valtiosopimusta sovelletaan kahden tai useamman sopimuspuolen välillä rauhan tai kriisin aikana. Lisäksi se mahdollistaa myös Suomen kahdenvälisen yhteistyön Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa
Vastaukset 9
Vanhimmat
Erinomaista, juuri näin pitää toimia !
Selkeä viesti siitä, että turpaan tulee, jos luvatta vierailee.
Puolustuksen yhtenäistämien on kaikkien yhteinen etu.
Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Islanti.
Venäjä on uhka, kirjoittavat puolustusministerit Pohjoismaista.
Alasopimusten tarkoituksena on myös yhtenäistää pohjoismaiden viranomaismääräyksiä. Puolustusministerin mukaan samalla parannetaan puolustusvälineiden yhteensopivuutta sopijamaiden välillä ja maiden huoltovarmuutta.
UPI:n Aaltola: Puolustusyhteistyön tiivistäminen selkeyttää Pohjoismaiden asemaa
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mielestä on Venäjän aiheuttama uhka on järkevää tuoda esille.
Pohjoismaiden tiivistyvä yhteistyö on järkyttävä tappio itä nuolijoille ja nato kammoisille. Ehdottomasti lisää yhteistyötä
Norjalainen Aftenposten-sanomalehti julkaisi tänään Pohjoismaiden puolustusministerien yhteisen kirjoituksen, jossa he kertoivat sopineensa puolustusyhteistyön tiivistämisestä Venäjän aggressioiden vuoksi.
Venäjän toiminta on Euroopan turvallisuuden suurin haaste. Meidän täytyy valmistautua mahdollisiin kriiseihin, ministerit kirjoittavat.
Viisikko pitää Venäjän käyttäytymistä monin tavoin huolestuttavana. Kirjoituksen mukaan se ollut haastavaa myös Pohjoismaiden rajoilla, ja lisäksi Baltian maihin on tehty lukuisia rajaloukkauksia.
– Venäjä yrittää propagandallaan kylvää eripuraa eri maiden ja järjestöjen, kuten Naton ja EU:n, välille, kirjoituksessa todetaan.
STT-IS
Suomi lisää puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden kanssa Venäjän uhan takia
Puolustusministereiden yhteinen kirjoitus yhteistyön lisäämisestä julkaistiin perjantaina norjalaisessa Aftenpostenissa. Ministeriviisikon ilmoituksen mukaan harjoitus- ja muun puolustusyhteistyön lisääminen on reaktio Venäjän toimiin, jotka ovat heikentäneet Pohjoismaiden lähiympäristön turvallisuustilannetta viimeisen vuoden aikana. Ministereiden mukaan Venäjä on suurin haaste Euroopan turvallisuustilanteelle.
Jussi Niinistö korosti, että kyse on rauhanajan yhteistyöstä, ei sodan ajan puolustusliitosta.
– Ei tämä pohjoismainen harjoitusyhteistyö ole ketään vastaan suunnattu, Niinistö muotoili.
Niinistö kiisti, että Pohjoismaiden tiiviimpi yhteistyö lähentäisi Suomea sotilasliitto Natoon. Pohjoismaista Tanska, Islanti ja Norja ovat Naton jäseniä, ja norjalaisprofessori Haaland Matlary arvioi Aftenpostenille, että Pohjoismaiden hanke vie Suomen ja Ruotsin niin lähelle Natoa kuin on mahdollista ilman jäsenyyttä. Matlarykin kuitenkin korostaa, ettei ministereiden ilmoituksessa puhuta mitään yhteistyöstä mahdollisten konfliktien syntyessä.
Matlaryn mukaan on selvää, että Venäjän reaktio yhteistyöhankkeeseen on negatiivinen.
Käytännössä puolustusyhteistyön tiivistäminen tarkoittaa ainakin yhteisten sotaharjoitusten ja tietojenvaihdon lisäämistä. Pohjoismaat pyrkivät parantamaan yhteistyötä myös Baltian maiden kanssa.
Puolustusministerien kirjoituksessa todetaan hyvin suoraan, että kyseessä on vastaus Venäjän toimintaan etenkin Ukrainassa mutta myös esimerkiksi Itämeren ilmatilassa.
– Meidän täytyy vastata Venäjän toimiin, ei Kremlin retoriikkaan, puolustusministerit kirjoittavat.
– Venäjän johtajat ovat osoittaneet, että he ovat valmiita käyttämään sotilaallisia keinoja saavuttaakseen poliittisia päämääriään, jopa silloin, kun se tarkoittaa kansainvälisten lakia rikkomista. Lisäksi Venäjän armeija toimii haastavasti rajojemme läheisyydessä.us