Koulun pihalla laulettiin vuoden 1956 presidentinvaalien aikaan: ”Hei mambo, tehdään Kekkosesta luuranko”. Laulu kuvasi osuvasti helsinkiläisten suhtautumista Kekkoseen ja maalaisliittoon.
Kun vuoden 2000 presidentinvaaleissa olivat vastakkain demarien Tarja Halonen ja keskusta-maalaisliiton Esko Aho, koulutoverini äänestivät Esko Ahoa. Monen selitys oli se, että ”suvussamme ei koskaan ole äänestetty sosialistia”.
Äänestyspäätöstä ohjaa yhä edelleenkin suvun perinne. Erityisen vahvasti tämä näkyy maaseudulla, jossa lapset äänestävät isiensä perinteen mukaan keskustaa.
Naisten äänestämisessä on näkynyt se, että he ovat omaksuneet äänestystapansa miehiltään, joiden sosiaalinen asema on pari pykälää naisia korkeampi. Insinöörien ja lääkäreiden sairaanhoitaja- ja kotirouvavaimot ovat äänestäneet miestensä tavoin kokoomusta.
Vuoden 2000 presidentinvaaleissa naisten äänestys muuttui. Vuorineuvokset ja muut yritysjohtajat olivat kiukkuisia, kun heidän vaimonsa ja tyttärensä äänestivät suvun ja perheen perinteen vastaisesti Halosta, joka heidän ansiostaan voitti vaalit.
Opiskelijoilla on myös omat äänestysperinteensä. Suurella osalla heistä on sama kanta kuin yliopiston kahvilassa. 60-luvulla he olivat demareita, 70-luvulla taistolaisia ja 90-luvusta lähtien vihreitä, joiden kannatus loppuu kymmenen kilometrin päässä yliopistosta.
Suvun ja perheen traditiot ovat niin vahvat, että Suomen puoluekenttä on lähes samanlainen kuin sata vuotta sitten. Saksan vaikutus Suomen poliittisiin oloihin on ollut vahva. Sosialismi tuli Suomeen Saksasta. Kokoomus oli pitkälti saksalainen luomus, kun Saksa yritti tehdä Suomesta saksalaista kuningaskuntaa 1918 ja perusti itselleen puolueen.
Vihreä aatekin tuli Suomeen Saksasta, kun Itä-Saksa perusti vihreän liikkeen häiriköimään Länsi-Saksan talouselämää.
Harva tietää äänestyskopissa, että hänen ehdokkaansa taustalla on puolue (kokoomus), joka yritti tehdä Suomesta Saksan siirtomaan. Sosiaalidemokraattien äänestäjä tuskin tietää puolueensa saksalaisista juurista eikä vihreiden äänestäjä tunne puolueensa Stasi-taustaa.
Kun seuraava pääministeri on lestadiolainen Juha Sipilä, voisi lukea vaikkapa Hannu Rautkallion kirjan, jossa dokumentein todistetaan, että Urho Kekkonen pyysi ja sai Neuvostoliiton kommunistipuolueelta rahat lestadiolaisten käännyttämiseksi maalaisliittoon. Ilman KGB:n tukea maalaisliitolle Sipilä saattaisi hyvinkin olla kokoomuslainen.
Kun Putin yrittää leimata Venäjällä vastustajansa ulkomaisiksi agenteiksi, Suomessa pääpuolueet ovat syntyneet ja kasvaneet ulkomaisten puolueiden ja salaisten palvelujen avulla.
Kun äänestäjien aivoja painavat vielä perheen ja suvun perinteet, aviomiehen kanta tai yliopiston kahvilan ilmapiiri, itsenäinen mielipiteenmuodostus on vaikeaa.
Kun vuoden 2000 presidentinvaaleissa olivat vastakkain demarien Tarja Halonen ja keskusta-maalaisliiton Esko Aho, koulutoverini äänestivät Esko Ahoa. Monen selitys oli se, että ”suvussamme ei koskaan ole äänestetty sosialistia”.
Äänestyspäätöstä ohjaa yhä edelleenkin suvun perinne. Erityisen vahvasti tämä näkyy maaseudulla, jossa lapset äänestävät isiensä perinteen mukaan keskustaa.
Naisten äänestämisessä on näkynyt se, että he ovat omaksuneet äänestystapansa miehiltään, joiden sosiaalinen asema on pari pykälää naisia korkeampi. Insinöörien ja lääkäreiden sairaanhoitaja- ja kotirouvavaimot ovat äänestäneet miestensä tavoin kokoomusta.
Vuoden 2000 presidentinvaaleissa naisten äänestys muuttui. Vuorineuvokset ja muut yritysjohtajat olivat kiukkuisia, kun heidän vaimonsa ja tyttärensä äänestivät suvun ja perheen perinteen vastaisesti Halosta, joka heidän ansiostaan voitti vaalit.
Opiskelijoilla on myös omat äänestysperinteensä. Suurella osalla heistä on sama kanta kuin yliopiston kahvilassa. 60-luvulla he olivat demareita, 70-luvulla taistolaisia ja 90-luvusta lähtien vihreitä, joiden kannatus loppuu kymmenen kilometrin päässä yliopistosta.
Suvun ja perheen traditiot ovat niin vahvat, että Suomen puoluekenttä on lähes samanlainen kuin sata vuotta sitten. Saksan vaikutus Suomen poliittisiin oloihin on ollut vahva. Sosialismi tuli Suomeen Saksasta. Kokoomus oli pitkälti saksalainen luomus, kun Saksa yritti tehdä Suomesta saksalaista kuningaskuntaa 1918 ja perusti itselleen puolueen.
Vihreä aatekin tuli Suomeen Saksasta, kun Itä-Saksa perusti vihreän liikkeen häiriköimään Länsi-Saksan talouselämää.
Harva tietää äänestyskopissa, että hänen ehdokkaansa taustalla on puolue (kokoomus), joka yritti tehdä Suomesta Saksan siirtomaan. Sosiaalidemokraattien äänestäjä tuskin tietää puolueensa saksalaisista juurista eikä vihreiden äänestäjä tunne puolueensa Stasi-taustaa.
Kun seuraava pääministeri on lestadiolainen Juha Sipilä, voisi lukea vaikkapa Hannu Rautkallion kirjan, jossa dokumentein todistetaan, että Urho Kekkonen pyysi ja sai Neuvostoliiton kommunistipuolueelta rahat lestadiolaisten käännyttämiseksi maalaisliittoon. Ilman KGB:n tukea maalaisliitolle Sipilä saattaisi hyvinkin olla kokoomuslainen.
Kun Putin yrittää leimata Venäjällä vastustajansa ulkomaisiksi agenteiksi, Suomessa pääpuolueet ovat syntyneet ja kasvaneet ulkomaisten puolueiden ja salaisten palvelujen avulla.
Kun äänestäjien aivoja painavat vielä perheen ja suvun perinteet, aviomiehen kanta tai yliopiston kahvilan ilmapiiri, itsenäinen mielipiteenmuodostus on vaikeaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.