Eduskunnan oikeusasiamies on saanut kantelun, jossa valitetaan, että vanki joutuu valitsemaan jumalanpalveluksen ja omaistapaamisen välillä. Tätä kantelija pitää uskonnonvapauden kannalta ongelmallisena.
Etelä-Suomen aluekeskus ja apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja myöntävät ongelman olemassaolon:
"Helsingin vankila on selvityksessään myöntänyt kantelussa väitetyn epäkohdan, ja on ryhtynyt toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Etelä-Suomen aluekeskus katsoo lausunnossaan, että vangeilla tulee olla mahdollisuus sekä viikonlopputapaamiseen että jumalanpalvelukseen osallistumiseen. Yhdyn aluekeskuksen näkemykseen."
Pajuoja toteaa: "Uskonnon vapaus kuuluu myös vapautensa menettäneille, esimerkiksi vangeille. Vankilan olosuhteissa uskonnonharjoittaminen näyttäytyy korostetusti vangin oikeutena." Pajuoja jatkaa, että vankeinhoitoviranomaisten positiiviset toimenpiteet uskonnonvapauden toteutumiseksi korostuvat.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=(paivamaara>2007) &uusimmat=21
Yllättävää kyllä, uskonnonvapauden esitaistelijana esiintyvät vapaa-ajattelijat eivät ole lainkaan kiinnittäneet huomiota tähän ongelmaan eivätkä mitenkään ole pyrkineet ratkaisemaan tätä vankien kannalta olennaista ihmisoikeusongelmaa.
Vaparien uskonnonvapauskäsitys on valitettavan valikoiva. Heidän halunsa toimia uskonnonvapauden edistämiseksi ei sen takia erityisemmin vakuuta. Pahoin pelkään, että Pajuojan päätös on heille pettymys.
Etelä-Suomen aluekeskus ja apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja myöntävät ongelman olemassaolon:
"Helsingin vankila on selvityksessään myöntänyt kantelussa väitetyn epäkohdan, ja on ryhtynyt toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Etelä-Suomen aluekeskus katsoo lausunnossaan, että vangeilla tulee olla mahdollisuus sekä viikonlopputapaamiseen että jumalanpalvelukseen osallistumiseen. Yhdyn aluekeskuksen näkemykseen."
Pajuoja toteaa: "Uskonnon vapaus kuuluu myös vapautensa menettäneille, esimerkiksi vangeille. Vankilan olosuhteissa uskonnonharjoittaminen näyttäytyy korostetusti vangin oikeutena." Pajuoja jatkaa, että vankeinhoitoviranomaisten positiiviset toimenpiteet uskonnonvapauden toteutumiseksi korostuvat.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=(paivamaara>2007) &uusimmat=21
Yllättävää kyllä, uskonnonvapauden esitaistelijana esiintyvät vapaa-ajattelijat eivät ole lainkaan kiinnittäneet huomiota tähän ongelmaan eivätkä mitenkään ole pyrkineet ratkaisemaan tätä vankien kannalta olennaista ihmisoikeusongelmaa.
Vaparien uskonnonvapauskäsitys on valitettavan valikoiva. Heidän halunsa toimia uskonnonvapauden edistämiseksi ei sen takia erityisemmin vakuuta. Pahoin pelkään, että Pajuojan päätös on heille pettymys.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Vaparien toiminta on aika lailla linjassa aiemmin esiin tulleiden seikkojen kanssa:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13536211
Ovatko vapaa-ajattelijat olleet tietoisia tästä voidakseen tehdä tai tietoisesti jättää tekemättä asialle jotain? Olisiko vapaa-ajattelijoiden pitänyt tietää tästä, miten ja mistä?
Vaparien kantelukone on aina suoltanut vain tietyntyyppisiä kanteluita. Tarkoitus ei ole koskaan ollut kantaa huolta uskonnonvapaudesta tai ihmisoikeuksista vaan käyttää uskonnonvapaus- ja ihmisoikeusargumentteja valikoivasti juridisena painostuskeinona. Rumaa toimintaa kirkasotsaisen julkisivun suojissa.
Ainakin minä autan mielelläni esimerkiksi kantelun tekemisessä myös silloin, kun aiheena on ongelma positiivisen uskonnonvapauden puolella. (Toki tästäkin valitettaisiin, että kannellaan liikaa...)
Joopajoo. Tuulihuuöiaheiluttaa. Vähän niinkuin valtiontuen kanssa. Vastustaa muka kovasti tukea, mutta ei sitten oikeasti vastustakaan.
"Vaparien kantelukone on aina suoltanut vain tietyntyyppisiä kanteluita. Tarkoitus ei ole koskaan ollut kantaa huolta uskonnonvapaudesta tai ihmisoikeuksista vaan käyttää uskonnonvapaus- ja ihmisoikeusargumentteja valikoivasti juridisena painostuskeinona. Rumaa toimintaa kirkasotsaisen julkisivun suojissa."
En näe vaparien toimintaa moraalisesti arveluttavana. Taikauskoon ja mystisiin juttuihin ei pitäisi edes vankeja houkutella.
On tästäkin puolesta joskus uutisoitu, ks. esim. http://www.uskonnonvapaus.fi/2012/lapsen-huolto.html . Tästä jutustakin pitää laatia UV-uutinen, mutta se menee varmaankin vaalien yli.
On tietysti kohtuutonta syyttää meitä siitä, että emme sattuneet kysymään vankilalta miten heillä on uskonnonharjoitus mahdollista.
Sen sijaan on kohtuullista kysyä pitäisikö liiton ottaa kantaa uskonnonvapauden kaikkiin loukkauksiin. Itse ehdotin aikanaan, että olisimme liittona kritisoineet oikeusasiamiehen ratkaisua joka olisi kieltänyt osoitteettoman valtionkirkkojen seurakuntalehtien jakelun. Kyrsi, kun ei mennyt ehdotus läpi. Juttuhan sitten päätyi siihen, että PeV korjasi tulkinnan: http://www.uskonnonvapaus.fi/2006/lehdet.html
Erityisestihän negatiivinen uskonnonvapaus ei ole ateistien yksinoikeus! Ei esim. luterilaista saa pakottaa wiccojen palvontamenoihin sen enempää kuin uskonnotontakaan.
PeV on korjannut myös Puumalaisen tulkinnan. On muuten kiinnostavaa, että vaparit eivät lähteneet tuon päätöksen kritisoimisen tielle. Oikeastaan erittäin valaisevaa ja vahvistaa avauksen pointin.
Tämä on minua eniten nyppinyt juttu koko yli 15-vuotisen va-toimintani aikana. Onneksi ei sentään lähdetty käsiä taputtamaan tuolle päätökselle.
Mitä mieltä uskonnonvapaus.fi-sivuston uutisesta, johon viittasin?
Uskonnonvapauden yksi puoli on vapaus uskoa, järjestää jumalanpalveluksia jne ('positiivinen uskonnonvapaus'). Aloittajan mukaan vapaa-ajattelijoiden tulisi puolustaa myös tätä puolta uskonnonvapaudesta, ei pelkästään vapautta olla uskomatta ('negatiivinen uskonnonvapaus').
Saisinko konkreettisen esimerkin jostain muusta positiivisen uskonnonvapauden loukkauksesta? Sitten voidaan lähteä katsomaan näkevätkö vapaa-ajattelijat sen epäkohtana ja lähtevätkö korjaamaan.
(Esimerkiksi vanhempien uskonnonvapauteen kuuluu vapaus ympärileikkauttaa lapsensa, mutta katson lapsen oikeuden koskemattomuuteen tärkeämmäksi.)
Avauksessa on esimerkki. Toinen esimerkki on se, että valtio tukee suurella rahalla vapareita - se on oikeastaan yhdenvertaisuusongelma (PL 6 pykälä)
Mistä ihmeestä va-liitto olisi voinut saada avauksen ongelman tietoonsa? Entä mitä me voimme nyt tehdä asian hyväksi?
Oliko muita esimerkkejä, jotain sellaista mistä ei ole jo kantelu menossa tms?
(Valtiontuesta on jauhettu jo kyllästymiseen saakka.)
"(Valtiontuesta on jauhettu jo kyllästymiseen saakka.)"
Vaan ei selvää tule. Oletko valtiontukea vastaan vai sen puolesta?
Vastaan, kuten olen kertonut. Ja luvannut etten vuoden 2015 aikana ota asiaa esille va-liiton sisällä, kuten myös olen kertonut. Joten asiaan:
Oliko muita esimerkkejä, jotain sellaista mistä ei ole jo kantelu menossa tms?
Jos olet vastaan, miksi vaikenet vuonna 2015? Miksi olisi jotenkin parempi ottaa asia esiin 1.1.2016? Todella kummaa toimintaa!
Yritin muuten aika lailla tätä sivuavaa keskustelua avata helmikuussa: http://keskustelu.suomi24.fi/t/13455432 . Tuohon voi toki vieläkin vastata.
Vaparit on uskonnottomien ihmisoikeus- ja kultuurijärjestö eli puolustaa uskonnotomien ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kulumattomien oikeuksia uskonnonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen liittyen. Oikeus olla kuulumatta..., oikeus erota... ja oikeus olla harjoittamatta uskontoa ovat asioita, joissa on vielä tehtävää.
Eli se on negatiivinen uskonnonvapausjärjestö! Se on selvää, miksi eivät tunnusta olevansa vain negatiivisia?
Negatiivinen uskonnonvapaus ei tietenkään koske vain ateisteja, kuten yllä jo kerroin.
Va-liitto on uskonnottomien oikeuksia puolustava järjestö. Mutta voisiko se lisäksi olla laajemminkin uskonnonvapauden aktiivinen puolustaja?
Ainakaan minä en näe asiassa minkäänlaista ristiriitaa. Yritämme perustella jokaiselle miksi jumalia ei ole - mutta samaan aikaan on ehdottomasti hyväksyttävä oikeus uskoa.
Mutta mitä se olisi konkreettisesti? Missä tilanteissa uskovien uskonnonvapautta Suomessa rikotaan? Missä sellaisissa tilanteissa, joihin voimme vaikuttaa?
Ette te siis edes ajattele positiivista uskonnonvapautta! Jori vähän heräilee tai sitten vain soittaa suutaan, että muka jotain voisi tehdä senkin puolesta. Ateistijärjestöä kiinnostaa vain, että suvivirsi pois kouluista yms. Täyttä sontaa.
Evlut uskonnon suosiminen koulussa EI tarkoita, että evlut uskonto olisi nimenomaan uskonnottomuuteen nähden suosittu. Se tarkoittaa myös evlut uskonnon suosimista vaikkapa sikhiläisyyteen nähden.
Uskonnonvapauden voi jakaa kolmeen osaan: 1) positiivinen vapaus ("saa uskoa..."), 2) negatiivinen vapaus ("...mutta ei ole pakko...") ja 3) julkisen vallan tasapuolisuus ("...eikä valtion pidä suosia ketään."). Näistä osista uskovaa kiinnostavat kaikki osat.
Se on totta, että ateistia suoraan koskettavat kohdat 2 ja 3 vaan ei 1.
Mutta edelleen niitä esimerkkejä kohdasta 1. Miten va-liitto voisi sitä nyt edistää?
"vaan ei 1"
Eli suunsoittoa. Se siitä.
Huokaus. Yrititkö edes ymmärtää mitä kirjoitin?
Koska ateistilla ei ole esimerkiksi pyhiä rituaaleja, häntä ei itseään suoraan kosketa uskonnonvapauden positiivinen puoli. Vrt. vaikka rikas, jota ei suoraan kosketa oikeus sosiaaliturvaan. Se ei estä ateistia edistämästä myös positiivista uskonnonvapautta, enempää kuin rikkaan olisi mahdoton edistää oikeutta sosiaaliturvaan.
Vapaus uskonnosta on hyvinkin positiivista!
Sieltä se tuli taas. Tätä on vapareille uskonnonvapaus. Ja Jori se suutaan soittaa.
Tämä on vapaa-ajattelijoiden aatteellinen kanta. Mutta kun puhutaan uskonnonvapauden negatiivisesta ja positiivisesta puolesta siten kuin esim. perustuslain perusoikeussäännöksiä edeltävä hallituksen esitys, tuo on se negatiivinen puoli. Vastaavan jaonhan sama HE teki myös yhdistymisvapauden osalta.
Niin ja vielä: Oliko niitä esimerkkejä positiivisen uskonnonvapauden loukkauksista, joihin va-liitto voisi nyt ottaa kantaa?
Vaparit puolustavat uskonnonvapautta kokonaisuutena, ns. negatiivista ja ns. positiivista puolta.
Ns. negatiivinen ulottuvuus uskonnonvapaudessa on hyvin myönteinen eli positiivinen asia, ja olennaisa on, että se on kehittynyt myöhemmin kuin vapaus osallistua ja harjoittaa.
Vai oliko se vapautta osallistua jos oli pakko osallistua? Voiko olla aitoa ns. positiivista uskonnonvapautta ilman että on voimassa ns. negatiivinen uskonnonvapaus.
Onko Iranissa ns. positiivinen uskonnonvapaus, jos uskosta luopumisesta on säädetty kuolemantuomio (tai muu ankara rangaistus, tai jassain muualla vaikka lievempikin rangaistus, eli ragaistus kuitenkin).
Mikä on avaajan mielestä kirkon suhde uskonnonvapauteen, jos se vaatii jäseniltään oman oppinsa tunnustamista uskontunnustuksella ("Minä uskon...")?
Nyt on uskonnonvapaus.fi:llä uutinen, niin leviää tieto tästä edes vähän. Laillisuusvalvojien ratkaisuthan jäävät usein vähälle huomiolle.
Tilanne on jatkunut jo kolme vuotta. EOA ei silti antanut huomautusta vaan totesi vain käsityksensä. Pidän tätä aika outona.
Avoimeksi jää, pitäisikö vangilla olla oikeus jumalanpalvelukseen toisinaan, vai nimenomaan sunnuntaina (yleisemmin, ko. uskonnon pyhänä pitämänä päivänä). Mitä olette mieltä?