Kansainvälinen oikeus ja torikokous

Kansainvälinen oikeus on siitä omalaatuinen oikeuden laji, ettei siinä ole mitään erityistä oikeusistuinta tai poliiseja, jotka tutkisivat, onko jokin valtio esimerkiksi syyllistynyt rikokseen vaiko ei. Niinpä sitten vaikka Takahikiän porvarillinen tikka- ja runokerho voi päättää omassa keskuudessaan aivan oman näkemyksensä mukaisesti sen kuka on syyllinen ja vielä senkin, mihin rikokseen. Tällä Takahikiän tikka- ja runokerholla tarkoitan tässä luonnollisesti Euroopan unionia ja Amerikkaa. Rikolliseksi julistettu on tietenkin Venäjä. Näin ainakin mediassa esiintyneen julkituomisen perusteella.

Tämmöisen tuomitsemisen tekee ongelmalliseksi se, ettei siinä voi olettaa otettavaksi huomioon vastapuolen argumentteja, kuten normaalissa oikeuden istunnossa. Vaara, suorastaan enemmän kuin todennäköinen, on se, että omat intressit sanelevat sen, ketä pidetään syyllisenä. Porvarithan esimerkiksi pitävät talousongelmien pääsyyllisenä kommunisteja ja kommunistit luonnollisesti porvareita. Myös vainot ovat tässä suhteessa symmetrisiä. Tosin näyttää siltä, että suurin syyllinen nykyongelmiin on vain ja ainoastaan porvarikapitalisti, koska sosialismin, ja sitä myötä myös sosialistin, kerrotaan romahtaneen.

Lännessä vallitsee myös olettamus, että vain läntinen ihminen on edistynyt, sivistynyt ja humaani demokraatti ja että tämä sitten antaisi oikeuden jo sinällään ryhtyä kurinpitotoimiin muita vähemmän kehittyneitä kansoja kohtaan. Onpa meillä jopa tutkijoita, jotka katsovat älyllisen ylivertaisuuden selittävän eroja kansojen välillä.

Länsi myös hurskaasti ummistaa silmänsä kapitalistisilta rosvoparooneilta ja heidän hirmuteoiltaan. Vaikka kotimaa kituu ja talous syöksyy, niin nämä rosvoparoonit viis välitttävät kotimaistaan, vaan vievät rahansa ja tavaransa muualle ja siirtävät jopa tuotantovälineetkin maihin, joissa ryöstö ja ihmisten riistäminen on vielä mahdollista.

Lännen arvot, joita erityisesti porvarit palvovat kuin pakanat kultaista sonnia, eivät ole juuri muuta kuin köyhän riistoa riiston eri muodoissa, jatkuvaa valloitussotaa ja kapitalismin laajentamispyrkimystä eräänlaisena miekkalähetyksenä ympäri maailman.

On myös hupaisaa kuulla porvarillista ”kaakatusta” kybersodasta, propagandasta ja vihreistä miehistä kohdennettuna aivan muihin tahoihin kuin porvareihin itseensä. Luultavasti kaikki nämä ilmiöt ovat itse asiassa läntisen maailmanvalloituksen tuotteita, joita ovat jo muutkin oppineet käyttämään. Ja sekös on saanut porvarit lähes seinille hyppimistilaan.

Jopa Suomessa alkaa esiintyä ilmiö, jossa kaikkea vähänkin tavallisuudesta poikkeavaa on alettu nimittää venäjämyönteisyydeksi. Jopa huonoja sääolosuhteita. Porvarillinen media tietysti lietsoo itää koskevaa propagandaa ja hysteriaa koko rahan edestä, ja tuotto omistajille suin kuin kasvaa. Suorastaan kohisten.

Sitten meillä on joukko vanhana syntyneitä nuoria poliitikkoja, jotka ulkomaan matkoillaan ovat oppineet ikiaikaisen, hapantuneen kapitalismin alkeet ja ennakkoluulot ja siinä mielessä ovat jo valmiiksi menneen maailman apostoleita, jos ylipäätään, kun lähes tyhjää on äärimmäisen vaikea edes havaita.

Kirjoitukseni ei ole sen enempää itä- kuin länsimyönteinenkään. Kiinnitän vain huomion siihen ilmeiseen tosiasiaan, että asetelmassa on kohtalokkaan tuntuisia ongelmia.