Tiistaina 14.4.2015 oli Raahessa liikuntakeskuksessa PPO:n sääntömääräinen vuosikokous. Paikalla oli n. 800 jäsentä ja asialistalla sääntömuutos, joka mahdollistaa osuuksien myynnin kauppapaikalla. Puheenjohtajana toimi KHO:n tuleva neuvos.
Kokous aloitettiin klo 13.00 ja seitsemännen tunnin alkaessa käytiin viimeisenä asiakohtana olleen sääntömuutosesityksen kimppuun. Aiemmin oli ollut jo puheenjohtajan kannalta kiperiä paikkoja kuten kokouksen laillisuus.
Puheenjohtaja aloitti kertomalla, että kaikki muutosesitykset käsitellään kerralla eli on vain yksi äänestys. Muutoksia oli ehdotettu noin kymmeneen pykälään.
Jäsen 1. teki vastaesityksen, jonka sisältö oli se, että muut pykälät pidetään ennallaan, mutta että yksi pykälä muutetaan siten, että osuuskunnasta poislähtevä saa mukaansa rahamäärän, joka on hänen osuutensa osuuskunnan käyvästä arvosta. Hallituksen esityksessä luvattiin 2000 ensimmäiselle 800 euroa/osuus ja sitten mukaan tulevat markkinavoimat eli hinta tippuu n. 300 euroon/osuus. Jäsen 1:n esityksessä saanto olisi 1450 euroa/osuus. Jäsen 1:n esitystä kannatettiin.
Nyt oli kaksi kilpailevaa esitystä ja puheenjohtaja ryhtyi selvittämään itselleen jäsen 1:n esityksen sisältöä jäsen 1:ltä saamastaan kirjallisesta esityksestä.
Silloin jäsen 2. esitti, että sääntömuutokset siirrettäisiin seuraavaan kokoukseen. Hänen esitystään kannatettiin.
Nyt puheenjohtajalla oli kolme kannatettua esitystä ja hän sanoi ääneen, että mitähän nyt tehtäisiin?
Yleisön joukosta ehdotettiin, että ensimmäiseksi äänestettäisiin siirrosta. Tällöin jäsen 2. perui esityksensä mutta kun kannattanut henkilö ei peruuttanut kannatustaan, niin siirtoesitys jäi voimaan.
Hetken jälkeen puheenjohtaja teki päätöksensä, joka heti vaikutti hieman oudolta. Hän sanoi, että äänestetään hallituksen esityksestä ja kun se tulos saadaan, niin katsotaan jatko.
Äänestys tapahtui ja hallituksen esitys voitti.
Sitten tapahtui seuraavaa: puheenjohtaja sanoi, että tämä on tässä ja päätetään kokous.
Syntyneen loppuhälinän läpi oli jäsenellä vaikeuksia saada puheenjohtajalle viesti eriävän mielipiteen jättämisestä mutta sitten se onnistui. Puheenjohtajan vastaussanat olivat suunnilleen näin: ”Ei teidän tarvitsisi enää erillistä eriävää mielipidettä jättää. Oletettavasti äänestitte vastaan ja se äänestyslippu riittää eriäväksi mielipiteeksi”. Ja noin viiden sekunnin kuluttua poislähtiessään hän vielä sanoi jäsenelle ” katsotaan sitten tarvittaessa raastuvassa”. Äänensävy näissä loppurepliikeissä oli ärtynyt, uhmakas, kyllästynyt ja äänen taso nousi. Tuli mieleen, että hän olisi halunnut sanoa: ”Miksi v****** lupauduin tähän hommaan”.
Lopputuloksena kaksi kannatettua esitystä jäi äänestämättä. Ei olisi ollut iso vaiva äänestää ensin siirrosta. Jos se olisi hylätty, niin toisessa äänestyksessä olisivat olleet vastakkain hallituksen ja jäsen 1:n esitykset. Viimeksi olisi sitten äänestetty voittajasta, hyväksytäänkö ne uusiksi säännöiksi.
Jos näin olisi tehty, niin tuskin olisi tarvinnut puheenjohtajan kiukutella.
Minä en keksi syytä tällaiseen äänestykseen. Onko se laiton ja tämä pykälä pitää mitätöidä? Jos kirjallisuudesta ei löydy järkevää selitystä, jolla äänestysjärjestys saadaan lailliseksi, niin jäljelle jäävät salaliittoteoriat
Kokous aloitettiin klo 13.00 ja seitsemännen tunnin alkaessa käytiin viimeisenä asiakohtana olleen sääntömuutosesityksen kimppuun. Aiemmin oli ollut jo puheenjohtajan kannalta kiperiä paikkoja kuten kokouksen laillisuus.
Puheenjohtaja aloitti kertomalla, että kaikki muutosesitykset käsitellään kerralla eli on vain yksi äänestys. Muutoksia oli ehdotettu noin kymmeneen pykälään.
Jäsen 1. teki vastaesityksen, jonka sisältö oli se, että muut pykälät pidetään ennallaan, mutta että yksi pykälä muutetaan siten, että osuuskunnasta poislähtevä saa mukaansa rahamäärän, joka on hänen osuutensa osuuskunnan käyvästä arvosta. Hallituksen esityksessä luvattiin 2000 ensimmäiselle 800 euroa/osuus ja sitten mukaan tulevat markkinavoimat eli hinta tippuu n. 300 euroon/osuus. Jäsen 1:n esityksessä saanto olisi 1450 euroa/osuus. Jäsen 1:n esitystä kannatettiin.
Nyt oli kaksi kilpailevaa esitystä ja puheenjohtaja ryhtyi selvittämään itselleen jäsen 1:n esityksen sisältöä jäsen 1:ltä saamastaan kirjallisesta esityksestä.
Silloin jäsen 2. esitti, että sääntömuutokset siirrettäisiin seuraavaan kokoukseen. Hänen esitystään kannatettiin.
Nyt puheenjohtajalla oli kolme kannatettua esitystä ja hän sanoi ääneen, että mitähän nyt tehtäisiin?
Yleisön joukosta ehdotettiin, että ensimmäiseksi äänestettäisiin siirrosta. Tällöin jäsen 2. perui esityksensä mutta kun kannattanut henkilö ei peruuttanut kannatustaan, niin siirtoesitys jäi voimaan.
Hetken jälkeen puheenjohtaja teki päätöksensä, joka heti vaikutti hieman oudolta. Hän sanoi, että äänestetään hallituksen esityksestä ja kun se tulos saadaan, niin katsotaan jatko.
Äänestys tapahtui ja hallituksen esitys voitti.
Sitten tapahtui seuraavaa: puheenjohtaja sanoi, että tämä on tässä ja päätetään kokous.
Syntyneen loppuhälinän läpi oli jäsenellä vaikeuksia saada puheenjohtajalle viesti eriävän mielipiteen jättämisestä mutta sitten se onnistui. Puheenjohtajan vastaussanat olivat suunnilleen näin: ”Ei teidän tarvitsisi enää erillistä eriävää mielipidettä jättää. Oletettavasti äänestitte vastaan ja se äänestyslippu riittää eriäväksi mielipiteeksi”. Ja noin viiden sekunnin kuluttua poislähtiessään hän vielä sanoi jäsenelle ” katsotaan sitten tarvittaessa raastuvassa”. Äänensävy näissä loppurepliikeissä oli ärtynyt, uhmakas, kyllästynyt ja äänen taso nousi. Tuli mieleen, että hän olisi halunnut sanoa: ”Miksi v****** lupauduin tähän hommaan”.
Lopputuloksena kaksi kannatettua esitystä jäi äänestämättä. Ei olisi ollut iso vaiva äänestää ensin siirrosta. Jos se olisi hylätty, niin toisessa äänestyksessä olisivat olleet vastakkain hallituksen ja jäsen 1:n esitykset. Viimeksi olisi sitten äänestetty voittajasta, hyväksytäänkö ne uusiksi säännöiksi.
Jos näin olisi tehty, niin tuskin olisi tarvinnut puheenjohtajan kiukutella.
Minä en keksi syytä tällaiseen äänestykseen. Onko se laiton ja tämä pykälä pitää mitätöidä? Jos kirjallisuudesta ei löydy järkevää selitystä, jolla äänestysjärjestys saadaan lailliseksi, niin jäljelle jäävät salaliittoteoriat
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä en keksi syytä tällaiseen äänestykseen"
Minäpä keksin. Kerroit: "seitsemännen tunnin alkaessa käytiin viimeisenä asiakohtana olleen sääntömuutosesityksen kimppuun". Kokousta oli siis käyty jo yli 6 tuntia. Puheenjohtaja teki kaikkien tuntikausia paikallaolleiden osakkaiden kannalta järkevästi, kun äänestytti heti hallituksen esityksestä.
Hallituksen esitys sai 69,4% äänistä eli ehdottoman enemmistön.
Tämän äänestystuloksen jälkeen olisi ollut järjetöntä jatkaa muilla äänestyksillä. Jos hallituksen esitys olisi saanut alle 50% äänistä, olisi tietysti seuraavaksi äänestetty siitä, jatketaanko käsittelyä vai siirretäänkö seuraavaan kokoukseen. Jos olisi päätetty jatkaa, olisi asetettu vastakkain hallituksen esitys ja jäsen 1:n esitys jne.
Mutta, kuten jokainen tajuaa, koska hallituksen esitys sai ehdottoman enemmistön, muita äänestyksiä ei tarvittu.
Vielä lisäys viestiini;
Sääntömuutos vaatii ehdottoman enemmistön eli 2/3-osaa annetuista äänistä. Niinpä, jos äänestyksessä hallituksen esitys ei olisi saanut ehdotonta enemmistöä, käsittelyä olsi pitänyt jatkaa muulla tavalla, muilta osin ks. edellinen viestini.
..sinulla ei näytä olevan hajuakaan mitkä on osuuskunta lain ja sääntöjen mukaiset oikeudet jäsenillä, osuuskunnan omistajana jäsen on kuningas ..ihan eri kuin "osakas" osakeyhtiössä samoin aivan eri lait voimassa. Näihin tulee vielä törmäämään kokouksen puheenjohtaja jonka maine on vaakalaudalla mutta hän pohtii vielä jatkokäsittelyä kun on nukkunut ns. yön yli kuten poliitikot sanoo. Voi olla että kun häirintä uutelalta-penttilältä-ojalalta on pois niin järki voittaa.
Sauli antaa tästä kyllä nuhteet jos menee raastupaan asti tämä laittomuus, ei harkinta toiminut
Viimeisen äänestyksen jälkeen ilmoitettiin, että 93% vapaaehtoisten osuuksien omistajista kannatti sääntömuutosta. Tuo kohta vaatii lisätietoja jälkikäteen. Missään vaiheessa kokousta ei ilmoitettu, montako vapaaehtoista osuutta oli edustettuna ja kuinka monen edustajan toimesta. Oliko esimerkiksi Raahen kaupungilla paikalla yli sata osuutta? Käytettiinkö äänetyksessä vain yhtä ääntä per vapaaehtoisten osuuksien omistaja vai oliko kullakin osuudella yksi ääni?