Jos lentokone asetettaisiin maassa siten että se olisi siipien varassa kahden korokkeen välissä, niin siivet murtuisivat välittömästi.
Miksi sitten ilmassa siivet kestävät koneen valtavan painon?
Miksi sitten ilmassa siivet kestävät koneen valtavan painon?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Miksi fakiiri ei halua maata yhden naulan päällä?
eikös siitä laskuvarjohyppääjien koneesta katkennut se siiven tukivarsi ja sitten repesi koko siipi irti.
Kyllä se pitäisi kestää korokkeittenkin välissä, jos ne korokkeet on sen siiven pinta-alan keskipisteessä.
Kyllä ne siivet kestää noissa matkustajakoneissa uskomattoman kuorman. Jos tuet laitettaisiin noin puoleen väliin siipia (moottoreiden kohdalle), niin kestäisi koneen painon. esim. tuossa allaolevassa linkissä A350 siipiä taivutetaan yli 5 metriä ylöspäin.
http://www.tiedetuubi.fi/taipuvat-siivet-a350-aaritestissa
" Jos lentokone asetettaisiin maassa siten että se olisi siipien varassa kahden korokkeen välissä, niin siivet murtuisivat välittömästi."
Joku on taas heittänyt vitsin, joka on muotoutunut todeksi levitessään.
Siivet kestää mainiosti koneen maksimipainon päistään tuettunakin, jopa nuo avoimen luokan purjekoneetkin kapeine siipineen.
Noinkohan? Aivan siiven kärkeen tulisi leikkausvoima jonka suuruus on puolet koneen painosta. Lennossa kantovoima jakautuu koko siivelle ja maksimaalinen leikkausvoima tulee siiven tyveen.
Ei kai kysymyksen tarkoitus ollut verrata pistekuormaa jossain siiven kohdassa tai pintamateriaalin kestoa tukea vasten, vaan siiven taivutuslujuutta, leikkausvoimat eivät ole siipirakenteissa oleellisia, pääsalon kestävyys(taivutus) on kriittisin.
Hyväksyntä edellyttää tietyn kuormitusmonikerran lisäksi varmuuskertoimen, joten staattisen massa siipi kestää kyllä tuennasta riippumatta.
No jos ei ollut tarkoitus, miksi ei sitten esitetä kysymyksessä esitetä selvästi että mitä tarkoitetaan? Kysymys oli: "Jos lentokone asetettaisiin maassa siten että se olisi siipien varassa kahden korokkeen välissä". Ja vastaus johon reagoin kuului: "Siivet kestää mainiosti koneen maksimipainon päistään tuettunakin". Itse en kyllä laittaisi korjaushallissa A350:tä pelkästään siipien päiden varaan.
Enkä puhunut pistekuormasta tai pintamateriaalin kestosta vaan siiven pään pystyleikkaukseen kohdistuvasta leikkausvoimasta. Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa, kannattaisiko lukea vähän tarkemmin? Kun katsoo A350 kuvaa, siivet ovat päistä varsin ohuet. Oletko ihan varma että kärkiosan taivutuslujuuskaan kestää jos siiven päässä on 1 MN voima?
Mistä olet päätellyt että puhutaan A350.stä ?
Laajarunkoisista koneista saa helposti visuaalisen harhan, vaikka koneen maksimimassasta suurin osa on juuri siivissä eikä rungossa.
Muutenkin tarinasi leikkausvoimista on saivartelua, jos palkkia kuormitetaan sen päästä, leikkausvoima on vain väärin tuetun pinnan murtumaa, muuten vaurio on aina taipuma tai taittuma.
Näitä Cessna merkkisiä koneita ripustellaan yleensä siipien varaan kellukkeita tai suksia laitellessa ja maailmasta löytyy lauma koneita joiden telineet on siivissä, joten väite tuetun siiven pettämisestä on täyttä legendaa.
Kyllä sekä kellukkeet, että pyörät on yleensä tuettu koneen runkoon. Niissä koneissa, joissa pyörät ovat siivissä, ne ovat rungon völittömässä läheisyydessä.
https://www.google.fi/search?q=cessna&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=91IyVebsNqrfywO4m4GIAQ&ved=0CCsQsAQ&biw=1366&bih=623
No ainoa konetyyppi joka tässä viestiketjussa on mainittu ennen viestiäni on A350. Jos haluat rajat keskustelun Cessnaan niin se on vain pakoiluasi.
Ja sinä et näytä ymmärtävän mitään lujuusopista. Leikkausvoima on yksi analysoitavista päävoimista. Eri asia onko seurauksena irtileikkautuminen vai taittuminen.
Väite on edelleenkin: "Siivet kestää mainiosti koneen maksimipainon päistään tuettunakin". Minä olen eri mieltä. Sinä näköjään et.
Miten joutsen voi lentää? Jos se tuettaisiin maassa siipien päistä, ne varmasti murtuisivat.
Niinhän se on. Niin joutsenella kuin matkustajalentokoneillakin pääosa kantovoimasta syntyy siipien tyvi- ja keskiosissa ja kärkiosat on tarkoitettu enemmänkin ohjailuun.
Eivät muuten murru
Normaalipainoiseksi kasatun joutsenen sormisulat ei tietenkään kestä mutta kestää muuten tosi hyvin siiven luiden päästä tuettuna.
Nostovoiman jakautuma riippuu siiven muodosta.
Muodoltaan tasaisen siiven suurin nostovoima on alueella jossa kärkipyörre ei pienennä paine-eroa eikä runko tai moottorit ym. aiheuta virtaushäiriöitä.
Linnun siipi on tarkoitettu aivan eri toimintaan kuin koneen siipi, sen tehtävä on synnyttää myös työntövoimaa eikä vain nostovoimaa joten vertailu osoittaa puutteet asiatiedoissa kuten muuttuvan kohtauskulman vaikutuksesta jne.
Se lujuusopin kurssi olisi hyvä käydä, jos asia kiinnostaa. Siiven kestävyyteen vaikuttaa tosiaan monta seikkaa, että ei voi suoraan sanoa oletko oikeassa vai väärässä, mutta jos ajatellaan A4 paperiliuskaa, niin sehän kestää enemmän vääntöä paperin leveyssuunnassa, kuin paksuussuunnassa, koska leveyssuunnassa ainetta on enemmän.
Jos siivenkin valmistaa putkesta, jonka paksuus on riittävä kannettavaan kuormaan nähden, ei putki murru,
Mistä tiedät, että näin kävisi? Toki ilmassa siivet kantavat koko pinta-alaltaan, mutta esittämäsi kokeen mukaan vain siipien kärjistä. Jälkimmäisessä tapauksessa taivutusmomentti siiven juuressa on suurempi kuin edellisessä tapauksessa, jossa siivet kantavat koko pituudeltaan. Mikäli siipi on tuettu vinotuella on tuen rasitus jälkimmäisessä tapauksessa suurempi. Mikään ei kuitenkaan kerro sitä, että siipi kummassakaan tapauksessa murtuu. Emmehän tiedä ,millä varmuuskertoimilla ja koekuormilla siivet on testattu. Olen nähnyt kuvan matkustajakoneen koetilanteesta, jossa koneessa on kuormituksena hiekkasäkkejä ja kone on kannatuksella siipien kärkien varassa. Ei siis mitään heikkoa tavaraa.
Ei se kriittinen kohta ole välttämättä siiven tyvessä vaikka taivutusmomentti on siellä suurin. Siipirofiilí nimittäin kapenee voimakkaasti kärkeen päin mennessä kts A350 kuva http://www.airbus.com/aircraftfamilies/passengeraircraft/a350xwbfamily/ Jos laitettaisiin noista siiven päiden hainevistä ketjuista roikkumaan niin mitenkähän kävisi? Taivutusmomentti siiven kärkiosissa olisi yli kymmenen suurempi kuin lennossa.
Kyseisten laitteiden ilmassa pysyminen on todellakin suunniteltu maissa. Ei ilmassa.
kärjistään killumaan laitettu kone tuskin kestää, koska kuten monissa tapauksissa täälläkin sanotaan ilma kannattaa koko matkaltaan siipeä. Siihen monikaan ei ottanut kantaa että siivet tehdään tyypillisesti 4-G kuormille ja siihen vielä tuplat päälle joten koneen siis myös siipien massan kahdeksankertaisena siivet kantaa. Taitolentokoneet ja hävittäjät tehtään 8-G voimille ja siihen samainen varmuuskerroin 2 joten siivet hävittäjissä kestää 16kertaisen painon.
Tuskin nekään ihan kärjistään sen kestää mutta hornetti kestää jo taittuvan siiven nivelen kohdalta monta kertaa koneen painon.
https://www.youtube.com/watch?v=wAuDcuPJoXc&feature=relmfu
Youtube suomalaisesta hornetista taivaalla. 2:32 kohdassa selkälennossa ja sen jälkeen käänty ja voimakas veto saa siivet taipumaa verrattuna selkälentoon.
Huomaa että suuin melu tulee ilmavirran pyörteilyistä rungon kahtapuolen suurilla G-kuormilla.
Nythän oletat että:
a) siipi kestää ja että voima siirtyy siipeä pitkin runkoon.
b) lentäessä voimanjakauma on samanlainen.
Molemmat olettamuksesi ovat vääriä.