Nokian eettinen johtaja Hanna Kaskinen luopui ensin optioistaan ja sitten työstään, ja kouluttautuu nyt sairaanhoitajaksi tarkoituksena suunnistaa maailman köyhille alueille tekemään konkreettista hyvää työtä.
Kaskinen oli eilen TV-2:n ohjelmassa Punainen lanka Maarit Tastulan haastateltavana. Ohjelma sisälsi myös inserttejä tarkastusmatkalta Nokian Kiinan tehtaaseen.
Kaskinen osoittautui poikkeukselliseksi - poikkeuksellisen vahvaksi - ihmiseksi, joka omien kokemustensa ja syvästi eettisen persoonallisuutensa pohjalta oli päätynyt erikoislaatuiseen ratkaisuunsa. Vapaaehtoinen luopuminen merkitsi hänelle selvästikin toivoa sisällöllisesti paremmasta elämästä.
Kaskinen totesi, ettei pelkkä rahan tuottaminen riitä, vaan ihmisen on elämässään koettava myös että tekee jotain sisällöllisesti hyvää. Taloususkonnon kaikkivoivan rahan palvonta ei Kaskista enää motivoi, vaan hän haluaa tuntea tyydytystä eettisesti oikeansisältöisestä työstä.
Poikiikohan Kaskisen esimerkki seuraajia? Jos niin tapahtuu, mitä se merkitsee yritysten eettiselle imagolle? Tätä nykyähän yritykset yrittävät varjella julkikuvaansa moraalisilta tahroilta, mutta jos Kaskisen tapaiset persoonallisuudet kaikkoavat yrityksistä, kuinka jäljellejäävä yhä kovaluontoisempi liikkeenjohto eettisen toiminnan pelisäännöt hallitsee?
Globalisaation edetessä saattaa tapahtua muutos suuryritysten imagossa. Moraaliasiantuntijat saattavat jättää businessmiehet lillumaan omiin liemiinsä, jolloin julkisia mokia alkaa tapahtua. Juuri sellaisten välttämiseksihän Kaskisen tapaiset henkilöt yrityksiin oli palkattu.
Kaskinen oli eilen TV-2:n ohjelmassa Punainen lanka Maarit Tastulan haastateltavana. Ohjelma sisälsi myös inserttejä tarkastusmatkalta Nokian Kiinan tehtaaseen.
Kaskinen osoittautui poikkeukselliseksi - poikkeuksellisen vahvaksi - ihmiseksi, joka omien kokemustensa ja syvästi eettisen persoonallisuutensa pohjalta oli päätynyt erikoislaatuiseen ratkaisuunsa. Vapaaehtoinen luopuminen merkitsi hänelle selvästikin toivoa sisällöllisesti paremmasta elämästä.
Kaskinen totesi, ettei pelkkä rahan tuottaminen riitä, vaan ihmisen on elämässään koettava myös että tekee jotain sisällöllisesti hyvää. Taloususkonnon kaikkivoivan rahan palvonta ei Kaskista enää motivoi, vaan hän haluaa tuntea tyydytystä eettisesti oikeansisältöisestä työstä.
Poikiikohan Kaskisen esimerkki seuraajia? Jos niin tapahtuu, mitä se merkitsee yritysten eettiselle imagolle? Tätä nykyähän yritykset yrittävät varjella julkikuvaansa moraalisilta tahroilta, mutta jos Kaskisen tapaiset persoonallisuudet kaikkoavat yrityksistä, kuinka jäljellejäävä yhä kovaluontoisempi liikkeenjohto eettisen toiminnan pelisäännöt hallitsee?
Globalisaation edetessä saattaa tapahtua muutos suuryritysten imagossa. Moraaliasiantuntijat saattavat jättää businessmiehet lillumaan omiin liemiinsä, jolloin julkisia mokia alkaa tapahtua. Juuri sellaisten välttämiseksihän Kaskisen tapaiset henkilöt yrityksiin oli palkattu.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hah!
vaikuttaa vain siihen että vastedes "eettinen"
johtaja valitaan ei-eettisin perustein,
ettei näin ikävästi pääse toiste käymään.
Onkohan kännykkäteollisuudella tosiaankin jotain salattavaa liittyen esim. kännyköiden mahdollisiin terveysvaikutuksiin?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005686152
Salaliittoteoreetikot saattavat olla oikeilla jäljillä? Muistakaamme miten pitkään tupakkateollisuus sinnitteli selvät tutkimustulokset kieltäen.
Paljon enemmän hyvää Kaskinen olisi pystynyt tekemään rahastamalla optiot täysimääräisesti (pääasiallisesti amerikkalaisten eläkesäätiöiden rahaa) ja lahjoittamalla kaiken hyväntekeväisyyteen. Yhden hoitsun työ jossain slummissa ei paljon maailmaa paranna. Muutama miljoona euroa oikeaan kohteeseen tekee enemmän hyvää kuin Hanna Kaskinen ikinä slummihoitsuna tulee saamaan aikaan.
Optiot tais mennä arvottomiksi ja kenkää muutenkin tulossa?
Tastulan ohjelman uusinta on parhaillaan menossa televisiossa. Kaskiselle ei tosiaan näytä riittävän sellainen ratkaisu, että pitäisi korkeapalkkaisen työnsä ja lahjottaisi rahansa esim. terveydenhoitoa organisoiville järjestöille. Ehkä tämä on henkilökohtaisten tarpeiden sanelemaa. Tai sitten hän ekonomistina tietää, ettei taloudessa suurimittaisemmin voitaisi soveltaa hyväntekeväisyysmallia. Ainoa todellinen vaihtoehto on se että priorisoidaan arvot alusta alkaen ja itse kukin henkilökohtaisesti. Yleisesti rahaa ei voida tehdä sekundaaristen arvojen alueella ja sirtää sitä primaaristen tarpeiden alueelle?
Kaskinen on varmaan "Narkissos-esseet" lukenut. Eettinen ekonomi hylkää nykyisen talousajattelun perusteet. Eli asian ydin talousfilosofin mutoilemana: "Olemme jo jännittäneet psyykkiset dualismimme katkeamispisteeseen. Kaikkein "vaativimmista", "vastuullisimmista" ja ikään kuin "aikuismaisimmista" töistä vaadimme vastikkeeksi kaikkein suurinta lapsenomaisuutta ja kaikkivoipaisuuskuvitelmaa edustavan korkean rahapalkan. Ehkäpä ennen pitkää huomaamme, että toimintadraiviamme ruokkiva kaikkivoipaisuuskuvitelma on harhaa, ja alamme taas tavoitella reaalisia päämääriä. Ne taas eivät toteudu ilman uutta sosiaalisuutta." (Seppo Oikkonen: "Narkissos-esseet" http://personal.inet.fi/tiede/seppo.oikkonen/ajattelu.html )
On tosiaan mielenkiintoista seurata, yleistyvätkö tuollaiset Kaskisen toteuttamat eettiset elämänratkaisut. Tänään julkitullut tutkimus nykynuorten arvomaailmasta voidaan ehkä tulkita signaaliksi siitä että voivat yleistyäkin.
Mukava lukea fiksuakin tekstiä näiden ainaisten marisijoiden ja tyhjän valittajien välissä.
Uskon samaan teoriaan mitä kirjoitit.
Aivan huippua!!!
Missä ovat nämä muut ihmiset piilossa!!!
Ne, jotka uskaltavat olla oma itsensä!!!
Ne, joita ei raha määräile!!!
Ne, jotka haistattavat pitkät firmoille!!!
Nämä ihmiset on saatava esiin!!!
Saadaan Suomi pinnalle!!!
Firmoille oma terveyshuolto tai tukea julkisen sektorin terveyspalveluille!!!
Miettikää suuripalkkaiset optioihmiset tätä!!!
mitä tekopyhyyttä.
Seuraavista linkeistä löytyy älykkäitä ihmisiä, joista osalla on selvästi ulkoisia, toisilla taas sisäisiä elämänarvoja. Ihmisiä jotka ovat menestyneet urallaan ja ihmisiä jotka ovat menestyneet sisäisten arvojensa varassa. Nämä näyttävät jotenkin erilaisilta. Näyttääkö sinustakin siltä?
http://www.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=448869&avaakuva=1
http://www.empastres.com/imagenes/einstein.jpg
Kaskisella olisi ollut enemmän vaikutusvaltaa (josta hän sanoi olevansa kiinnostunut) eettisiin asioihin Nokialla kuin sairaanhoitajana. Luulen että hän kuitenkin turhautui työssään ja teki ratkaisunsa koska se oli mahdollista (rahaa jemmassa voi ryhtyä tekemään jotain 'eettisempää'.)
Kuinka yritykset ja eettisyys yleensäkään sopivat yhteen, kun tuntuu olevan pelin henki että rahaa tehdään tavalla tai toisella ja nopeasti? Ehkä eettisyydetä tulee kilpailuvaltti - mikä edellyttää että sijoittavat ovat kiinnostuneita - tai se yksinkertaisesti unohdetaan...
Katsotaan kunhan kiinalaiset ostavat Nokian ,niin kyllä duunareille laitetaan vaipat,48 tunnin työpäivä vaadittaessa,jos ei jaksa saa lähteä,työntekijät asutetaan armeijan tapaan tupiin kerrossängyissä.
Jaaha, taas on eukko työntänyt pärstänsä julkisuuteen. Just joo. (MTV3:n sivulla 10.8.2010)
Mitenkähän ko henkilö unohtaa, että tilillä on myös useampi miljoona lunastettuja optioita. Se, että tienaa jonkun tonnin kuussa on ihan se ja sama tuon jälkeen.
Tyypillinen keski-ikäinen eksistentiaalikriisin käynyt sinkku nainen, joka yrittää löytää elämälleen suunnan.
Raukka ei ole ymmärtänyt, että elämä koostuu hard rockista, kavereista ja hyvistä bileistä :)
Alkuperäinen ohjelma näyttää löytyvän: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=115&t=554&a=4976