Kahteen pitkäksi venyneeseen valivali-ketjuun vastaan kolmannella.
tarkoitan näitä kahta:
Hektisen työelämän jälkeen yksinäisyyteen
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13541988
Itsemurha mielessä
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13548249
Siis onnellisuus perustuu vertailuun, ettekö (voisin sanoa pölkkypäät, mutten sano kuitenkaan) sitä ole vielä tähän ikään mennessä älynneet.
Seurasin tässä eilittäin lapsiperheen elämää, sisälätäpäin näin voisi sanoa, kun on oman lapseni perhe. Pieni lapsi flunssassa, velkaa paljon Espoon asunnostaan, mies toipuu polvileikkauksesta (polvi meni särki sählypelissä) eikä voi koiria lenkittää, vaimolla loppuu äitiysloma ensi viikolla ja aloittaa uudessa mainosalan työpaikassa, kun vaihtoi työpaikkaa itse vauvalomansa aikana - freesi pitäisi ja energinen nainen olla ensi viikolla ja siitä eteenpäin.
Ei hlllvetti.
On heillä läheisiä ihmissuhteita. Ääntä kuuluu ympärillä, Saa tuntea itsensä tarpeelliseksi. Ei yksinäisyydestä tietoakaan heillä.
Onnellisena kömmin kotini rauhaan, siisteyteen, jota ei kukaan sotke. Ei velkaa. Rahaa tulee riittävästi tilille, vaikken mitään tee.
Avaan tietsikan ja selailen matkatoimistojen esitteitä ja kurkistan harrastuskeskusteluja. Ja eksyn suomi24:n 60 keskustelupalstan ruikutuksia lukemaan. Ei hlllvetti. Herätkää pahvit, teillä mitään valittamista ole. Ruikuttajat eivät osaa nähdä sitä hyvää, mitä omassa elämässänsä on!
Säälikää mieluummin noita nuoria perheitä, joiden vanhemmat raatavat työssä ja kotonaan. Heidän työnsä tuloksista kansantulo karttuu ja mahdollistaa eläkkeittemme maksamisen, vaikka laiskottelemme ruikuttaen.
tarkoitan näitä kahta:
Hektisen työelämän jälkeen yksinäisyyteen
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13541988
Itsemurha mielessä
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13548249
Siis onnellisuus perustuu vertailuun, ettekö (voisin sanoa pölkkypäät, mutten sano kuitenkaan) sitä ole vielä tähän ikään mennessä älynneet.
Seurasin tässä eilittäin lapsiperheen elämää, sisälätäpäin näin voisi sanoa, kun on oman lapseni perhe. Pieni lapsi flunssassa, velkaa paljon Espoon asunnostaan, mies toipuu polvileikkauksesta (polvi meni särki sählypelissä) eikä voi koiria lenkittää, vaimolla loppuu äitiysloma ensi viikolla ja aloittaa uudessa mainosalan työpaikassa, kun vaihtoi työpaikkaa itse vauvalomansa aikana - freesi pitäisi ja energinen nainen olla ensi viikolla ja siitä eteenpäin.
Ei hlllvetti.
On heillä läheisiä ihmissuhteita. Ääntä kuuluu ympärillä, Saa tuntea itsensä tarpeelliseksi. Ei yksinäisyydestä tietoakaan heillä.
Onnellisena kömmin kotini rauhaan, siisteyteen, jota ei kukaan sotke. Ei velkaa. Rahaa tulee riittävästi tilille, vaikken mitään tee.
Avaan tietsikan ja selailen matkatoimistojen esitteitä ja kurkistan harrastuskeskusteluja. Ja eksyn suomi24:n 60 keskustelupalstan ruikutuksia lukemaan. Ei hlllvetti. Herätkää pahvit, teillä mitään valittamista ole. Ruikuttajat eivät osaa nähdä sitä hyvää, mitä omassa elämässänsä on!
Säälikää mieluummin noita nuoria perheitä, joiden vanhemmat raatavat työssä ja kotonaan. Heidän työnsä tuloksista kansantulo karttuu ja mahdollistaa eläkkeittemme maksamisen, vaikka laiskottelemme ruikuttaen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Eiköhän tuon kuvaamasi nuoren perheen elämän ole tän ikäisistä kokenut jokainen. Sanoisinko aika aikaa kutakin. Joka ikäkaudella on omat vaivansa ja valituksensa, jos ilotikin.
Joten taitaa täs mielessä olla niin että tyhjästä on paha nyhjästä :D.
siilimuori, On, on, kokenut nuoren perheen elämän moni tämänikäinen!
Vaan tuntuu unohtaneen sen hektisen ajan vaivat, kun ei huomaa eläkeläisen yksinäisyyden rauhan autuutta ja muita hyviä juttui.
siilimuoriseni, se just oli aloituksen pointti! Että joka elämäntilanteessa on omat hyvätkin puolensa. Ne hyvät puolet jää ruikuttajilta nenän varjoon.
Hai
Kirjoitin jo kommentin ja pyyhin pois, hemmetti en halua eritellä mielialoja jonnin joutavista.
No huomenta. Minä vaan aattelin aloituksesta niin että en näe siinä mitään valitettavaa vaan normaalin lapsiperheen arkea tänä päviänä. Tuohan se taitaa useimmilla lapsiperheillä olla, ruuhkavuodet meneillään niin kuin itse kullakin oli silloin kun lapset oli pieniä. Siis normielämää. Jos oli kiirusta, velkaa ja lapset sairasti, oli myös niitä ilonaiheita silloinkin.
Nyt kun lapset on poissa silmistä, ei ne ole poissa sydämmestä. Heidän ilonsa iloitsee ja surunsa suree etänä. Ja vielä kun omat vanhemmat alkavat tulla laspeksi jälleen piiri pieni pyörii entiseen malliin joskin hieman eri muodossa. Tätähän se elämä on. Iloja ja suruja ja ne iot on vain revittävä sielä arjesta ja elämästä ylipäätään.
Eeeerooooooooooo. Tää aloitus oli sun, oliko?
Joo, elämäntilanne on kullakin omanlaisensa tässä 60 iässä,
sullako vielä huolta lapsista ja omista vanhemmistasi?
Minulla ei ole huolta mistään, on lapset lentäneet omiin pesiinsä ja vanhempani olleet jo kauan autuaammilla metsästysmailla. Nautin tästä huolettomasta onnesta, terveyttä on ja rahat riittää.
Ymmärsin, että näillä vali-vali-ketjujen aloittajilla ei ollut huolta kenestäkään muusta kuin itsestänsä ja siitä, että oli tylsää "äitiii, mulla ei oo mitään tekemistä"
ei ollut eeron aloitus
oli mun aloitus
Niin kauan kun olen äiti, minulla on lapset ja hedä surunsa ja ilonsa. Ja vanhemmat on siinä iässä että alkaa jalka tökkiä ja muistikin, mutta sitä ei vielä tunnusteta. Joten tuntosarvet saa olla herkkinä suuntaan jos toiseen. Sitä se elämä on.
Aha, okei.
Hölmö ei varmaan ole, tosin en tykkää valittajista ko tuun äkäseksi kaekemaailman ruikuttajista mielialan kaiveluista, pyrin ohittaa sellaset.
Elämä on iha mukavaa jos ei oivalla ni märehtikää.
Jaa, niin sä sitten teet.
Mulla on toinen tyyli, mun lapset osaa itse hoitaa asiansa. En sure enkä huolehdi. Seuraan sivusta.
No sitähän minäkin aloittajallekin sanoin et joka ikäkausi on mukava, aika aikansa vaan kutakin. Aina ei vaan valittajia pääse karkuun vaan niitä joutuu kuulemaan jopa palkan edestä :). Tai saa, miten sen nyt ottaa. Valituksillekin on aikansa ja paikkansa mutta niistä ei saa tulla pää-asia eikä valitus saa jäädä päälle ja pää-asiaksi.
No enhän minä sitä tarkoittanut että hoitaisin laseteni asiat vaan kun meillä on avoimet välit, tiedän heisän ilonsa ja surunsa ja elän niissä mukana. Kyllä he itse asiansa hoitavat ja omaa elämäänsä rakentavat. Mahdoton ajatus että sulkisin heidät pois elämästäni.Sellainen ei ole vaihtoehto.
siilimuori, et sää noin sanonut aloittajalle
sinä korostit, että joka ikäkaudella on vaivansa. Eli tarkoitit, että joka ikäkaudella saa sun mielestä ruikuttaa, heheh, Sitä sie korostit, sitä ruikuttamisen oikeutusta, heheh
kirjoitit "Joka ikäkaudella on omat vaivansa ja valituksensa, jos ilotikin."
Noniinniin, jos ilotkin.Eli ei lapsiperheen elämä ole yhtään sen kurjempaa kuin eläkeläisen iloineen ja suruineen. Eli en siis tarkoittanut korostaa kurjuutta vaan sitä et balanssissa on molemmat sen suhteen et on iloja on murheita. En näe eläkeläisen elämää sen autuaampana :).
Mnusta on mielenkiintoista välillä märehtiä :).
Kyllä mä näen monessa suhteessa oman eläkeläisen elämäni mukavampana kuin nuorten ihmisten elämän, ja nautin, ah, aamulla saan nukkua niin kauan kuin huvittaa. On aikaa hoitaa omaa hyvinvointiani eikä tarvitse miettiä muiden tarpeita.
No onhan tuo totta noiden asioiden kohdalla mitä mainitsit. Ehkä se hektisyys jää pois kun jää eläkkeelle ja ei eläkeläinen ole enää luotu pienten lasten vanhemmiksi. Vaan iäkkäiden vanhempien lapseksi :). Jos vielä saap eläkkeellä olla terveenä niin avot, mikäs siinä o köllötellessä.
Härpäti
Mitä märehit :)
Filosoitko miettimällä ?
Märehtiminen on kivaa, ainakin välillä :). Filosofiseeraamisesta en ninkään tiiä.
Nyt tää märehtiminen saa kuitenkin tältä erää luvan loppua, tai siirtä toisiin foorumeihin. Ei muuta kuin ruoka kohti luukkua ja menoksi, kesärenkailla .
Täällä päivä toisensa jälkeen riidellään, haukutaan toisiaan ja valitetaan milloin mistäkin. Nämä tänne juuttuneet pyörivät omissa pienissä ympyröissään joihin kuuluu muutama samanlainen valittava tai itseään kehuva kirjoittaja. Ja elämä kulkee ohitse ikkunansa takana. Pirullinen paikka tää palsta josta ei pääse irti kuin kertarepäisyllä ja sitä harva tekee.
Sitten se juttu on tämän ikäisillä valitettavasti,
ettei osata muuttua ja alkaa elämään mukavaa eläkeläisen elämää
Roikutaan kiinni siinä entisessä mallissa
Son hellitettävä ote entisestä ja opeteltava uusi elämäntyyli, jos meinaa niinku tyytyväisenä vanhuksena elellä lähiympäristön ilona ja kateuden kohteena Portugaliin kun huhtikuussa matkustaa. https://www.youtube.com/watch?v=bb3Om7axEuM
Miksi muuttuisin. Minun on hyvä olla tänä vaatimattomana ihmisenä sellaisena miksi elämäni olen rakentanut ja mitä kohti pyrkinyt. Tavoite toisensa jälkeen on saavutettu. En näe mitään syytä muutokseen. Minun on hyvä olla minuna mikä olen aina ollut.
jos sinun on hyvä olla, niin ei olekaan tarvis muuttua
tarkoitin noita, jotka eivät osaa elää onnellisena eläkeläisen elämää, että silloin on aihetta laittaa uus vaihde silmään ja opetella elämään eläkeläisenä
Niinnii mutta eläkeläisillä on eläkeläisten ongelmat jos noin niin kuin ajatellaan ongelmakeskeisesti. Eli siis minkään ikäluokan elämä ei ole htä onnea ja autuutta. Mutta tieetenkin siihe voi pyrkiä.
"siilimuori"
Miksi minulla ei ole?
Katsotaanko elämäni onnellisuus laittomaksi jotenkin... :)
Tulee mieleeni muinainen teevee-sketsi.
Johdatteleva haastattelija ravistelee tyytyväisenä vastaillutta vanhusta
huutaen:
Taatanan kurppa! Tunnusta heti että yhteis-kunta on mätä!
H.
Hah. Musiikkiketjuistasi päätellen sinulta puuttuu jotain tai olet jonkin tarpeessa. Ehkä se ei ole ongelma mutta 100% onnellinen/ tyytyväinen et vaikuta olevan. Eli yksinäisyys? Erotiikan kaipuu?
"siilimuori"
"Musa-juttuni eivät ole oikeastaan minulle suoraan, eikä muille miehille.
Ne on tarkoitettu yllä-pitämään naisten eroottista virettä.
Jotta he eivät unohtaisi mistä rakkaudessa on oikeastaan kyse.
Tietysti toivon että minäkin silloin kostuisin heistä vähän.
Olis sekin kivaa, jos he saisivat riimeillään/riimeilläni poika-ystävänsäkin.
En minä helposti mustis ole."
H.
Seliseli, se mikä mielessä, se kielessä ja täällä näppäimistöllä, tunnusta pois vaan.
Rupesko ujostuttamaa vai ;).
"siilimuori"
"Tietysti toivon että minäkin silloin kostuisin heistä vähän"
H.
Nii, ihan vähän vaan vai :)? No kostuiko?
Harva on kokenut oikeesti hevonvittujakaan..
Kaikki matalapakkaiset paskaduunit on jo ulkoistettu ulkomaisille jne..
Jokane Suomalainen joka on vähänkään käynyt koulua..ei tajua yhtäänmitään
siitä semmosesta kas kummaa kun omakohtanen käytännön kokemus usein puuttuu.
Ja se muukin työnteko ja velttoilun taito on vähän niin tai näin.
Tämäkin aloitus on ihan älytön.
Tarpeeton laajennus siitä mitä minä olen jo aikaisemmin usen kerran
kirjoittanut.
Nuorison tulevaisuudesta ja hyvin eläneen eläkeläisen onnellisuudesta.
mumm.
H.
Joo, niin onkii laajennus. Semmottinen Pallolaajennus, u know
huomasitko muuten , että ihailen sinua vaikka tällä palstalla olet täys ääliö (ks. toisen ketjun kommenttini)
"enmilläänkeksi"
Muistelen saaneni oudon tunteen.
On se tallessa.
Tiedostoni 7568. rivillä.
Go Go! tyttö... :)
H.
Sisäisen tiedostoni...
H.
Meillä lähes kaikilla on ollut ruuhkavuodet. Enää en niistä selviäisi, siksi eläkkeelle jäädään kun ei selviäisi enää aina vain kireämmäksi muuttuvasta työelämästä eikä lasten korvatulehduskierteestä ja yö valvomisista.
Muistan kuinka onnellinen olin illalla lapset olivat terveenä ja turvassa nukkumassa. Silloin olisi ollut omaa aikaa, mutta yleensä olin niin väsynyt että nukahdin itsekin.
Elän onnellista aikaa, terveyttä on ikäiselleni hyvin, mitään ei puutu.
Nyt saisi tehdä kaikkea mistä nuorena voi vain haaveilla, mutta kynnys on noussut korkeaksi, kaikkeen ei enää ala noin vain. Olen reissunnut paljon, tiedostan myös matkustelun kääntöpuolen. Kotona on helpompaa, matkustelu on väsyttävää, usein olen kaikkein onnellisin kun palaan kotiin. En vaihtaisi edes Marraskuun loskakelejä keskitaivaalta porottavaan aurinkoon.
"hilma-maria"
Lopetas nyt jo tuo höpöttäminen.
Mene uuteen aloitukseeni.
Luo sinne romanttiset riimit kuumasta kesä-aurongosta.
Muista yhdistää ne musiikkiin.
H.
...ringo...peekele
H.
Etkö voi jättää näpyttelemättä? En lopeta käskystäsi mitään.
Voisit sää ny mennä mussiikkia ja romanttisii riimei laittamaan, kun hän noin sitä pyytää ;))
Erotiikka kaipaa.
"hilma-maria"
Kaitpa minä sinunkin vuoksesi tekisin melkein mitä tahansa.
Mutta kun en tiedä oletko pitänyt huolta itsestäsi ja vartalostasi, en lupaa
mitään.
"Olen hentona hoikkana vuoksesi sun
jos sä tahdot voin paksuna olla.
Paksusti voi vain sieluni mun
kun rakkautes täyttää mun polla"
Tulikohan tuohon joku virhe...?
H.
Ei ole ollut aikaa rustailla runoja, olen arkinen tavallinen tyyppi. Musiikkiakin kuuntelin silloin enemmän kun tunne-elämässäni oli isompia mullistuksia, nyt on niin auvoisen tasaista.
Kai ulkonäköni on joitakin miellyttänyt koska mökkinaapuri vaimo kielsi mieheltään lumen aurauksen pihaltani.
Samoin jouduin vaihtamaan halkojen toimittajaa kun soitin hänelle kotiin kysyäkseni antaako tilinumeron vai maksanko käteisellä. Luonnossa en ajatellutkaan maksaa ;)
Mies vastasi puhelimeen ja kähisi, soita minulle kännykkään, eukko saattaa vastata. En osannut kuin päivitellä itsekseni että jopas jotain.
No en ole pölkkypää. Hyh hyh, kun tuollaista kirjoitat.
Olen eri mieltä, että onnellisuus perustuu vertailuun.
En ymmärrä, miten niin voisi ajatella.
Minulle on ihan sama, miten muut kokee onnellisuuden, mitä muut tekee milloinkin,
mitä niillä on tai ei ole jne. jne..
Minulla on niitä omia, Ikiomia, pienen pieniä onnellisuuslähteitä, joista nautin joko pienillä tai suurilla kulauksilla. Kiemurtelen välillä semmosessa hyvänolon tunteessa, että pelästyn, oonkohan ihan hei-hei :) Pelästymisen jälkeen nostan olkapäitä ja tuumaan, että jos hei-hei on tämmöstä, niin ilollahan minä hei-heinä oon.
Kärjekkään purkauksesi olisi voinut pukea pelkistetympään muotoon.
"Hyvin menee kun ei vertaa eikä valita".
"Toisten aivoilla ajettelemisen asemesta voi käyttää omiaan".
"Minun totuuteni ei ole kaikkien muiden totuus".
"flegu"
Juuri noin. Hyvin kirjoitettu.
Oon ennenkin huomannut, että kommenttisi on kolahtanut niin, että ovat ollet kuin mun sormista suolletut.
Niinpä niin. Tuollainen ruuhka-aika sitä on itelläkin ollut, eikä sitä silloin ajatellut miksikään. Mutta nyt, ei kiitos enää. No joskus pitää auttaa lapsiperhettä heidän tarvitessa.
Ei ne nuoret perheet sääliä kaipaa, vaan joskus pientä apua. Se on parasta heille.