On helppo sanoa: "Minulla ei ole ennakkoluuloja" tai "En ole rasisti, joten asia ei koske minua" tai "En ole kutsunut tänne noita pakolaisia". On vaikeampi sanoa: "Minua ei saa syyttää menneisyyden tapahtumista, mutta haluan ottaa vastuun siitä ettei sama toistu tulevaisuudessa".
Euroopan yhteiskunnat kärsivät lisääntyvästä rasismista ja vähemmistöihin kohdistuvasta suvaitsemattomuudesta. Monet julkiset tahot, kansalaisjärjestöt ja paikalliset aloitteentekijät yrittävät löytää keinon tarttua näihin ongelmiin.
Nuorten on vaikea mieltää asemaansa yhteiskunnassa, hankkia tietoa ja hallita sitä ilman että he ymmärtävät maailmaansa muokkaavia kansainvälisiä ja kansallisia olosuhteita. Kulttuurienvälinen kasvatus voi helpottaa tätä prosessia.
Esitettyjen toimintojen avulla nuoret voivat oppia paremmin ymmärtämään rasismin ja suvaitsemattomuuden syitä ja että he kykenevät tunnistamaan niiden vaikutuksen yhteiskunnassa. Kulttuurienvälisen kasvatuksen avulla yritetään saada nuoria arvostamaan ihmisten, kulttuurien ja näkemysten välisiä eroavaisuuksia. Sen kautta saamme välineitä elää ja työskennellä yhdessä yhteistoiminnan hengessä, samalla rakentaen uutta rauhanomaista yhteiskuntaa, jossa kaikkia arvostetaan tasavertaisesti.
Erilaisuus
Olemme ihmisinä erilaisia monessa suhteessa ja meidät voidaan tunnistaa monien tekijöiden perusteella: sukupuoli, ikä, fyysiset ominaisuudet, seksuaalinen suuntautuminen, persoonallisuus, harrastukset, elintaso, pukeutuminen, uskomuksemme… Lähtökohtana on erilaisuus: erilaisten mielipiteiden, ideoiden, arvojen ja käyttäytymisen ymmärtäminen, josta voidaan työskennellä eteenpäin kohti yhteisyyttä. Eri näkemysten vuorovaikutuksen kautta on mahdollista saavuttaa uusia ratkaisuja ja löytää toimintatapoja, jotka perustuvat kaikkien oikeuksiin ja tasavertaisuuteen. Suuri haasteemme on löytää tapa elää ja toimia luovasti yhdessä erilaisuuden kanssa.
Läpi historian tapahtuneiden muuttoaaltojen seurauksena Eurooppa on nykyisin monista eri kulttuureista lähtöisin olevien koti. Tämä tekee elämän haasteellisemmaksi ja jännittävämmäksi sekä monimutkaisemmaksi. Tämä on tosiseikka, kun siirrymme 21. vuosituhannelle: elämme monikulttuurisissa yhteiskunnissa. Ikävä kyllä "erilaisten" ihmisten läsnäolo maassa saattaa johtaa piittaamattomuuteen ja välinpitämättömyyteen, jopa syrjintään ja suvaitsemattomuuteen. Vähemmistöjen syrjintää tapahtuu kaikilla yhteiskuntaelämän tasoilla: julkisten palvelujen tarjoamisessa, työllistymismahdollisuuksissa, viranomaisten suhtautumisessa, asumisessa, poliittisissa järjestöissä ja edustamisessa, koulutukseen pääsemisessä.
Melkein kaikki maat ovat rakentuneet erilaisten kulttuurien yhteen sulautumisen myötä. Euroopassa ainoastaan Islannin voidaan sanoa olevan yhtenäiskulttuurin yhteiskunta. Ja myös siellä asiat ovat muuttumassa! Jos monimuotoisuus ja erilaisuus on yhteiskunnissamme vallitseva normi, miksi suvaitsemattomuutta on havaittavissa erilaisina pitämiämme ihmisiä kohtaa? On selvää että tähän ei ole olemassa yhtä ainoaa vastausta ja kaikkien näkökulmien käsittelemiseen ei tila riittäisi.
POHDITTAVAKSI: Milloin ensimmäisen kerran kuulit ilmaisun "monikulttuurinen yhteiskunta"? Mitä se tarkoittaa? Mitä se merkitsi sinulle silloin? Mitä se merkitsee sinulle nykyään?
Ensi silmäyksellä termit "monikulttuurinen yhteiskunta" ja kulttuurienvälinen yhteiskunta" vaikuttavat samaa tarkoittavilta ilmaisuilta, mutta näin ei ole. Miten määrittelisimme niiden välisen eron? Tässä joitakin perusajatuksia, joihin voit lisätä omia mielipiteitäsi:
Monikulttuuriset yhteiskunnat: erilaisia kulttuurisia, kansallisia, etnisiä, uskonnollisia ryhmiä, jotka kaikki asuvat samalla alueella, MUTTA eivät välttämättä ole tekemisissä toistensa kanssa. Yhteiskunta, jossa erilaisuus nähdään usein kielteisenä ja syrjintään oikeuttavana. Vähemmistöjä ehkä suvaitaan passiivisesti, mutta niitä ei hyväksytä tai arvosteta.
Kulttuurienväliset yhteiskunnat: samalla alueella asuvat erilaiset kulttuuriset, kansalliset jne. ryhmät ovat keskenään avoimessa vuorovaikutuksessa ja molemminpuolisesti tunnustavat omat ja toistensa arvot ja elämäntavan. Puhumme silloin aktiivisesta suvaitsevaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta ja yhdenvertaisten suhteiden ylläpidon prosessista, jossa kaikki ovat yhtä tärkeitä, eivät parempia tai huonompia, ylempiä tai alempia ihmisiä… Kulttuurienvälisyys on prosessi eikä päämäärä itsessään.
Kulttuuri
"Miehet ja naiset eivät ole vain itse itsensä; he ovat myös seutu jolla he syntyivät, kaupunkilaisasunto tai maalaistalo jossa he oppivat kävelemään, pelit joita he lapsena pelasivat, tarinat joita he kuulivat, ruoka jota he söivät, koulut joita he kävivät, urheilulajit joita he seurasivat, runoilijat joita he lukivat ja se jumala johon he uskoivat".
(W. Somerset Maugham: The Razor’s Edge. Suom. Veitsen terällä)
POHDITTAVAKSI: Mitä sana "kulttuuri" merkitsee sinulle?
Jotta voisimme ymmärtää omaa ja vierasta kulttuuria, on meidän tarkasteltava monia elämän osa-alueita. Jotkin näistä ovat heti nähtävissä, toisia taas joutuu etsimään vähän syvemmältä. Määrittäkää seuraaviin kysymyksiin vastaukset oman elämänne ja kulttuurin pohjalta. Voitte myös vertailun vuoksi kutsua paikalle jonkin toisen kulttuurin edustajan.
miten määritellään "hyvä" ja "paha?"
mikä on perheen rakenne?
millainen on miesten ja naisten välinen suhde?
miten aika käsitetään?
mitkä perinteet ovat tärkeitä?
mitä kieliä puhutaan?
mitkä säännöt hallitsevat ruuan ja juoman kulutusta?
kuinka tietoa jaetaan?
kenellä on valta ja kuinka se on saavutettu?
millaiset ovat reaktiot toisia kulttuureja kohtaan?
mikä on hassua kulttuurissamme?
mikä osa uskonnolla on?
voitte jatkaa listaa..
Tämä lista voi siis olla paljon pidempi ja silti sitä pystyisi jatkamaan. On tärkeää painottaa sitä että tällaisiin kysymyksiin vastaaminen on suurelta osin samankaltaista samaan kulttuuriin kuuluvien kesken – se on luonnollista ja niin sen pitääkin olla. Ihmiset käyttäytyvät samalla tavalla, he jakavat samat merkitykset ja arvottavat asioita samalla tavoin. Tämä on havaittavissa varsinkin silloin kun kohdataan vieras kulttuuri omassa maassa tai ulkomaille matkustettaessa. Kulttuurit eivät ole vakio tai pysähtyneessä tilassa, ne muuttuvat, joten myös vastaukset ja jopa kysymykset muuttuvat ajan kuluessa (vrt. esim. pukeutuminen).
POHDITTAVAKSI: Valitkaa jokin edellä luetelluista kysymyksistä ja miettikää kuinka omat isovanhempanne olisivat vastanneet siihen.
Jopa kulttuurien sisällä on henkilöitä jotka eivät noudata kaikkia yhteiskunnan tavallisia normeja ja heidän muodostamiaan ryhmiä saatetaan kutsua alakulttuureiksi. Alakulttuurien jäsenet ovat usein suvaitsemattomuuden uhreja yhteiskunnassamme: esimerkkeinä tällaisista ryhmistä voivat olla vammaiset, homot ja lesbot, jotkin uskonnolliset yhteisöt sekä kirjava joukko nuorten alakulttuureja. Jälkimmäisten ryhmien erottavana piirteenä saattaa olla kielenkäyttö, pukeutuminen, musiikki tai juhlinta.
POHDITTAVAKSI: Mihin alakulttuuriin/-kulttuureihin sinä tunnet kuuluvasi?
Synnymme tietyn kulttuurin pariin ja jo elämämme ensimmäisissä vaiheissa opimme oman kulttuurimme. Tätä prosessia kutsutaan joskus sosialisaatioksi. Jokainen kulttuuri siirtää omille jäsenilleen siinä vallitsevan arvojärjestelmän. Lapset oppivat ymmärtämään ja käyttämään merkkejä ja symboleja, joiden merkitykset muuttuvat mielivaltaisesti kulttuurista toiseen. Ilman tätä prosessia lapsi ei kykenisi olemaan oman kulttuurinsa jäsen. Tavallinen esimerkki: ajattele mitä tapahtuisi jos lapsi ei ymmärtäisi punaisen liikennevalon merkitystä. Ei ole olemassa mitään kulttuurista riippumatonta syytä jonka mukaan punainen tarkoittaisi "pysähdy" tai jonka mukaan vihreä tarkoittaisi "mene". Vanhemmat, koulu, ystävät ja tiedotusvälineet, erityisesti televisio, kaikki yhdessä vaikuttavat lasten sosialisaatiossa, ja aina emme edes tiedosta olevamme osa tätä prosessia.
POHDITTAVAKSI: Mitkä ovat olleet suurimmat vaikuttajat omassa sosialisaatiossasi?
Me jokainen koemme kulttuurin eri tavoin. Jokainen henkilö on oman kulttuurinsa, omien henkilökohtaisten luonteenpiirteidensä ja kokemustensa sekoitus. Tätä prosessia rikastaa edelleen, jos elät kahdessa tai kolmessa kulttuurissa samanaikaisesti. Esimerkiksi toisen sukupolven maahanmuuttaja saattaa oppia vanhempiensa kulttuuria perheen kautta, ja asuinmaansa kulttuuria koulun, ympäristön ja tiedotusvälineiden kautta.
Alitolppa-Niitamo määrittelee kulttuurin kirjassaan ‘Kun kulttuurit kohtaavat’ näin:
Lyhyesti määriteltynä kulttuurilla tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, joita ihmiset ja kansat ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan.
Kulttuuri on tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Tämä tapa on opittu ja sitä siirretään seuraaville sukupolville. Tämä tapahtuu kielellisten ja muiden symbolien avulla, joita voivat olla isänmaata ja kansakuntaa kuvaavat asiat kuten sauna, sisu, leijonavaakuna, siniristitunnukset. Nämä symbolit ovat ihmisryhmille tunnusmerkilllisiä saavutuksia, jotka konkretisoituvat mm. ihmiskäden töinä.
Kulttuuri voidaan ajatella ihmisyhteisön persoonallisuutena: kulttuurin merkitys ihmisyhteisölle on sama kuin persoonallisuuden merkitys yksilölle. Ihmisyhteisöt ovat ainutkertaisia ja toisistaan erottuvia oman kulttuurinsa takia samoin kuin ihmiset ovat toisistaan erottuvia yksilöitä oman persoonallisuutensa ansiosta.
Kulttuuria on tiettyyn yhteiskuntaan tai yhteisöön kuuluvien ihmisten elämäntapa. Kulttuuri on se monisäikeinen kokonaisuus, joka koostuu niistä tiedoista, uskomuksista, moraalikäsityksistä, laeista, tavoista ja tottumuksista, joita ihminen yhteisönsä jäsenenä on omaksunut.
Identiteetti
Tämä osio on hyvä aloittaa parilla helpolla harjoitteella, joiden kautta rikotaan jää itsetuntemukseen ja myös herätetään luottamusta ryhmässä. Seuraava harjoite voidaan toteuttaa kirjallisesti. Vastauksia voidaan käydä läpi suullisesti kurssilaisten kesken mikäli ryhmä on turvallinen, ja he haluavat keskustella kokemuksistaan. Tulosta paperille seuraavat lauseen alut, joita kurssilaiset voivat jatkaa mieltymystensä ja kokemustensa mukaan:
OIen senlaatuinen ihminen, joka...
Olen onnellisin, kun...
Haluaisin työskennellä... ammatikseni.
Pidän ihmisistä, jotka...
Ystävät voivat luottaa minuun seuraavissa asioissa:
-
-
-
Asia, jonka osaan hyvin,...
Kymmenen vuoden kuluttua...
Mieluisin harrastukseni on...
Haaveilen mielelläni...
Olen ylpeä itsestäni, kun...
Ihminen, jota suuresti ihailen on...
Jos saisin paljon rahaa, minä...
Yksi seikka, josta itsessäni pidän...
Jos saisin toteuttaa yhden toiveen, toivoisin...
Yksi vahvimmista puolistani on...
Kolme tärkeää päätöstä, jotka olen tehnyt elämässäni, ovat:
-
-
-
Hauska ja turvallinen harjoite on myös seuraava samalla tavalla toteutuva harjoite itsetuntemuksen lisäämiseksi. Tarkoituksena on siis taas jatkaa lauseita:
Jos olisin väri, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin vuodenaika, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin viikonpäivä, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin tietty ajankohta päivästä, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin soitin, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin vaatekappale, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin kukkanen, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin kuukausi, haluaisin olla...,koska...
Jos olisin hedelmä, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin numero, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin valtio, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin jälkiruoka, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin tunne, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin puu, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin kenkä, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin eläin, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin lintu, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin työkalu, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin vettä jossakin muodossa (joki, järvi, meri jne.), haluaisin olla..., koska...
Jos olisin huonekalun osa, haluaisin olla..., koska...
21. Jos olisin talo (kerrostalo, omakotitalo jne.), haluaisin olla..., koska...
Kuka minä olen? Mikä minä olen? Mikä on tehnyt minusta sen mikä olen nyt? Identiteetti on, kuten kulttuurikin, monivivahteinen asia. Jotkut asiat ovat piilossa, jotkut näkyviä. Yksi tapa tarkastella omaa identiteettiään on jaotella se kerroksiin. Jokainen kerros vastaa oman identiteetin erilaisia osia. Piirrä kuvasi (tai vaikka tikku-ukko) keskelle paperia ja piirrä sen ympärille neljä ympyrää niin että mahdut kirjoittamaan tekstiä eri kerroksiin. Pohdi nyt mitkä ovat tärkeimmät asiat joista oma identiteettisi muodostuu. Kirjoita ne kerroksiin, tai numeroiden kuvan viereen, numero 1 on tärkein ja näin kuvan sisällä itsesi vieressä, 2 toiseksi tärkein ensimmäisessä ympyrässä sinua lähimpänä jne. Voit ajatella esim. seuraavia asioita:
roolit omassa elämässäsi tyttärenä, ystävänä, opiskelijana, leipurina, pankkiirina…
tietyn tyyppisen musiikin ihailijana, poliittisen puolueen jäsenenä, tietyn pukeutumistyylin edustajana…
missä olet syntynyt, missä asut nyt
johonkin vähemmistöryhmään kuuluvana tai ei-kuuluvana
sukupuolesi ja seksuaalisuutesi
uskontosi
tai ehkä vielä voimakkaimmin:
mitä et ole, tai mitä et missään tapauksessa halua olla
Identiteetissä ei ole ainoastaan kyse siitä kuinka itse koemme itsemme. Toiset ihmiset tunnistavat meidät jollain perusteella, emmekä ehkä pidä siitä leimasta, jonka he ovat antaneet meille. Jotkut saattavat leimata toiset "vähemmistöryhmäksi". Keitä olemme me? Keitä ovat ne toiset? Oma sosiaalinen identiteettimme liittyy arvoihin ja symboleihin. Jaamme ihmiset ryhmiin, koska koemme tarvetta erottua muista. Liitämme omaan ryhmäämme (luokka, perhe, ystävät) ja samalla itseemme myönteisiä arvoja. Vaara piilee siinä, että yhdistämme kielteisiä arvoja toisiin, jotka eivät kuulu omaan ryhmäämme. Asettaessamme ihmisiä tiettyihin lokeroihin, kiellämme heiltä mahdollisuuden olla jotain muuta.
POHDITTAVAKSI: Mainitse kaksi yksinkertaista (tai typerää!) piirrettä jotka ulkomaalainen saattaisi yhdistää eri maihin. Esim. Sveitsi= kello ja pankit, Venäjä= vodka ja karvahatut, Suomi= porot ja jääkarhut. Ovatko nämä asiat oman identiteettisi tärkeitä osia?
POHDITTAVAKSI: Onko kansakunta kulttuuri?
Kuten voimme havaita, ei henkilön identiteettiä voi tarkastella yhden leiman avulla. Usein kuitenkin olemme taipuvaisia keskittymään rajoittuneisiin tai vääristyneisiin asioihin. Tämä johtuu siitä että erilaisten ihmisryhmien tapa suhtautua toisiinsa on seurausta monimutkaisista sosiaalisista suhteista ja vallankäytöstä. Havaitaksemme, kuinka tämä mekanismi toimii käytännössä, meidän on tarkasteltava stereotypioita, ennakkoluuloja ja etnosentrismiä.
POHDITTAVAKSI:
Kuinka suhtaudun ihmisiin uusissa tilanteissa? Olenko valmis menemään mukaan vai pysyttelenkö taka-alalla ja annan toisten tehdä ensimmäisen siirron? Olenko muuttunut tässä suhteessa vuosien mittaan?
POHDITTAVAKSI KÄSITYS ITSESTÄNI (ei ryhmässä):
Mitkä ovat asenteeni omiin vikoihini ja puutteisiini? Kuinka olen yrittänyt korjata niitä? Ovatko asenteeni muuttuneet vuosien mittaan - ja ne tavat, joilla käsittelen vikojani? Jos ovat, niin miten?
Millaisia kokemuksia stressistä, jännityksestä tai konflikteista minulla on elämässäni? Kuinka olen käsitellyt näitä kokemuksia?
Miten luonnehtisin fyysistä olemustani, terveydentilaani ja sairauksiani? Mitä olen oppinut hoitaessani terveyttäni tai sairauksiani?
Mikä oli ensimmäinen kerta elämässäni kun kuolema, jonkin ihmisen tai eläimen, vaikutti minuun? Mitä ajattelen kuolemasta ja miltä se tuntuu?
Mikä oli hienoin kokemukseni viime vuonna?
Milloin olen kokenut todellista epätoivoa? Mistä se tuli? Mistä löysin ratkaisun?
Minkä asian haluaisin muuttaa elämässäni tähän ajankohtaan mennessä ensi vuonna?
Milloin viimeksi koin olevani ylpeä itsestäni?
Mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi?
Stereotypiat
Stereotypiat ovat pohjimmiltaan seurausta jaetuista uskomuksista tai ajatuksista, jotka koskevat tiettyä ihmisryhmää. Stereotypiat ovat tietyn ihmisryhmän tapoja, käyttäytymistä jne. koskevia kiteytymiä. Niiden tavoitteena on yksinkertaistaa todellisuutta sanomalla "he ovat tuollaisia". Pomot tyrannisoivat, nämä ovat laiskoja ja nuo täsmällisiä ihmisiä, tuon kaupunginosan asukkaat ovat vaarallisia – yksi tai jotkut heistä saattavat olla, mutta kaikkiko? Hyödynnämme joskus myös "omaa" ryhmäämme koskevia stereotypioita, jotta tuntisimme itsemme voimakkaammiksi tai paremmiksi kuin toiset. (Jotta voisimme puolustella omia virheitämme – "minkä minä sille mahdan? Me olemme kaikki sellaisia!"). Stereotypiat perustuvat tavallisesti jonkinlaisiin mielikuviin jotka olemme saaneet koulun, tiedotusvälineiden tai kodin välityksellä. Nämä mielikuvat sitten yleistetään koskemaan kaikkia ihmisiä, jotka niihin mahdollisesti voidaan liittää. Arkipäivän kielenkäytössä on joskus vaikea erottaa toisistaan stereotypiat ja ennakkoluulot.
POHDITTAVAKSI: On sanottu että tarvitsemme stereotypioita selviytyäksemme maailmassa. Kuinka hyödyllisinä sinä pidät niitä?
Ennakkoluulot
Ennakkoluulo on mielessämme muodostettu arvio toisesta henkilöstä, jota emme tunne kunnolla. Ennakkoluulo voi olla luonteeltaan joko kielteinen tai myönteinen. Ennakkoluuloja opimme yhtenä osana omaa sosiaalistumisprosessiamme. Niitä on erittäin vaikea muuttaa tai poistaa. Siksi on tärkeää tiedostaa omat ennakkoluulomme.
Jotta voisimme selittää tätä käsitettä paremmin, tarkastellaan omia ystävyyssuhteitamme. Meillä saattaa olla erilaisia ystäviä eri tilanteissa: elokuviin mentäessä, kävelylenkille lähdettäessä, auttamassa kotiläksyjen teossa, jalkapalloa pelatessa, konsertissa käymisessä. Tiedämmekö mistä musiikista jalkapalloa pelaava ystävämme pitää? Vai arvaammeko vaan? Olettamusten tekeminen on helppoa ja yleistä. Jos on helppo tehdä olettamuksia ystävistämme, ajattele kuinka helppoa on tehdä vääriä johtopäätöksiä ihmisistä joita emme tunne.
POHDITTAVAKSI: Miksi luulette että ennakkoluuloista on vaikea päästä?
Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat kaavioita jotka auttavat meitä ymmärtämään todellisuutta. Kun todellisuus ei vastaa ennakkoluulojamme, on helpompaa omille aivoillemme muuttaa todellisuuden tulkitsemista kuin muuttaa ennakkoluuloja. Ennakkoluulot auttavat meitä täydentämään tietojamme silloin kun niissä on aukkoja.
Omaksumme joskus toisiin kulttuureihin liittyviä ennakkoluuloja ja stereotypioita tiedostamattamme – mutta ne ovat peräisin jostain ja niillä on monta tarkoitusta. Ne:
auttavat arvioimaan omia kulttuurejamme.
auttavat arvioimaan toisia kulttuureita ja elämäntapoja.
auttavat hallitsemaan suhteita, joita omassa kulttuurissamme vallitsee toisiin kulttuureihin nähden.
auttavat perustelemaan toisista kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kohtelua ja syrjintää.
Etnosentrismi
Etnosentrismi vaikuttaa voimakkaasti tekemiimme arviointeihin ja oikeutuksiin. Uskomme omien reaktioidemme – ja oman kulttuurimme – olevan oikeita ja niistä poikkeavien jotenkin epänormaaleja. Mielestämme omat arvomme ja elämäntapamme ovat yleispäteviä ja oikeita kaikille ihmisille. "Toiset" ihmiset vain ovat liian tyhmiä ymmärtääkseen tätä selvää tosiasiaa. Pelkkä kontakti toisesta kulttuurista kotoisin olevien ihmisten kanssa voi itse asiassa vahvistaa omia ennakkoluulojamme. Omat etnosentriset näkymme sokaisevat meidät kaikelta muulta kuin siltä, mitä odotamme näkevämme. Muut kulttuurit saattavat näyttää houkuttelevilta tai eksoottisilta mutta koska tavallisesti mielemme on täynnä kielteisiä ennakkoluuloja ja stereotypioita, hylkäämme ne.
Hylkäämisreaktio ilmenee syrjintänä, vierasvihana, suvaitsemattomuutena, antisemitisminä ja rasismina. Valta on hyvin merkittävä osa kulttuurien ja alakulttuurien välistä suhdetta. Nämä reaktiot pahenevat joka kerta kun enemmistöt kohtaavat vähemmistöjä.
Tee lista 20 kuvaavimmasta ominaisuudesta, jotka liittyvät
suomalaisiin
romaneihin
ruotsalaisiin
venäläisiin
tongalaisiin
kurdeihin
yksinhuoltajiin
nuorisotyöntekijöihin
moottoripyöräjengiläisiin
pedofiileihin
Miten arvioisit kyseisiin ryhmiin kuuluvien tunnistavan itsensä laatimastasi kuvauksesta? Miten oikeudenmukaisesti toisiin ryhmiin kuuluvat tulkitsevat omaan identiteettiisi liittyviä piirteitä?
Syrjintä
Kun ennakkoluulot toteutuvat käytännössä, puhutaan syrjinnästä. Ryhmät leimataan erilaisiksi ja niitä syrjitään. Ryhmien jäsenet saattavat joutua eristetyiksi tai heistä tehdään rikollisia säätämällä lakeja jotka määrittelevät heidän elämäntapansa laittomaksi. He joutuvat elämään epäterveellisissä olosuhteissa, heiltä riistetään poliittinen äänivalta, annetaan huonoimmat työt tai ei työtä lainkaan, kielletään discoihin pääsy, heihin kohdistetaan satunnaisia poliisitarkastuksia.
POHDITTAVAKSI: Mitä muita esimerkkejä keksitte syrjinnästä?
Vähemmistöryhmien parissa on niitä, jotka ovat taistelleet tällaista kielteistä syrjintää vastaan, joskus enemmistöryhmään kuuluvien tuella. He väittävät, että tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi on välttämätöntä harjoittaa myös myönteistä syrjintää. Tällaisia tekoja kutsutaan myös "positiiviseksi toiminnaksi".
POHDITTAVAKSI: Keksikää esimerkkejä toimenpiteistä, joiden avulla voisi taistella kielteistä syrjintää vastaan.
Vierasviha
Sana vierasviha (engl. xenophobia) tulee kreikan kielen sanasta, joka tarkoittaa "muukalaisiin kohdistuvaa pelkoa". Tässä on hyvä esimerkki noidankehästä: Pelkään niitä jotka ovat erilaisia koska en tunne heitä, ja en tunne heitä koska pelkään heitä. Kuten syrjintää ja rasismia, myös vierasvihaa ruokkivat stereotypiat ja ennakkoluulot, vaikkakin sen alkujuuret ovat "toista" kohtaan tunnetussa epävarmuudessa ja pelossa. Tämä pelko on usein käännetty torjunnaksi, vihamielisyydeksi tai väkivallaksi muualta tulleita tai vähemmistöihin kuuluvia kohtaan.
Suvaitsemattomuus
Suvaitsemattomuus on muiden kuin omien tapojen ja uskomusten kunnioituksen puutetta. Toisten ihmisten ei sallita ajatella tai käyttäytyä poikkeavalla tavalla. Suvaitsemattomuus voi merkitä ihmisten syrjimistä tai hylkäämistä uskonnollisen vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai jopa vaatteiden tai hiustyylin vuoksi.
POHDITTAVAKSI: Milloin omasta mielestänne on hyvä olla suvaitsematon?
Antisemitismi
Juutalaisiin kohdistuvaa vallankäytön, ennakkoluulojen, vierasvihan ja suvaitsemattomuuden yhdistelmää kutsutaan antisemitismiksi, juutalaisvastaisuudeksi. Tämä uskonnollisen suvaitsemattomuuden muoto johtaa juutalaisten syrjintään yksilöinä ja vainoihin heitä kohtaan ryhmänä. Juutalaisvastaisuus ilmeni järkyttävimmällä tavalla Hitlerin vallan aikana, seurauksena natsien rotuoppi-ideologiasta.
POHDITTAVAKSI: Mitä muistatte teille opetettavan juutalaisvainoista koulussa? Minkälaisena antisemitismi esiintyy nykyään?
Rasismi
POHDITTAVAKSI: Mieti milloin olet käyttänyt tai kuullut jonkun käyttävän termiä "rasisti"?
Rasismin seuraukset ovat kauhistuttavia, jopa itse sana rasismi on pelottava. "Rasismin" määrittely yleispätevällä tavalla ei ole helppoa. Rasismi perustuu uskomukselle, että erottuvat ihmisen ominaisuudet, kyvyt jne. ovat rodun määrittämiä ja että on olemassa parempia ja huonompia rotuja. Loogista on että väitteen hyväksymiseksi täytyy uskoa erilaisten ihmisrotujen olemassaoloon.
Rasismi muuttaa muotoaan ajan myötä, ja sitä saatetaan kutsua myös muilla nimillä eri paikoissa. Juuri käsite "paremmuus" on niin vaarallinen – ajatus toisen ihmisryhmän paremmuudesta toiseen ihmisryhmään verrattuna. Jos alamme uskoa sellaiseen, ajasta ja paikasta riippuen, tuemme joko hiljaisesti tai aktiivisesti
400 000 romanin tappamista natsien toimesta.
kokonaisten ihmisyhteisöjen massamurhia ja joukkotuhoa entisen Jugoslavian alueella "etnisen puhdistamisen" nimissä.
työpaikkojen ja palvelujen varaamista tietyille yhteiskunnan jäsenille.
"Eurooppa Eurooppalaisille", "Ranska Ranskalaisille", "Venäjä Venäläisille" jne. –ajattelua.
"Algeria on Algerialaisia varten – joten miksi he eivät palaa kaikki sinne", Turkki on olemassa Turkkilaisia varten – joten miksi he eivät palaa kaikki sinne" jne. –ajattelua.
kehitysapua, joka pikemminkin johtaa riippuvuuteen kuin kehitykseen.
kirjepommeja, jotka on lähetetty pakolaisjärjestöille.
Laji on ihmiskunta. On olemassa vain yksi rotu: ihmisrotu. Piste.
Jos haluamme aloittaa kulttuurienvälisen todellisuuden luomisen, meillä on paljon tehtävää sekä omien asenteidemme että eriarvoisuuteen johtavan kontrolli- ja valta järjestelmän muuttamisessa. Kulttuurienvälinen vuoropuhelu vaatii paljon aikaa ja kokemusta. Kulttuurien välisten lähestymistapojen kehittyminen ei riipu ainoastaan ihmisten avoimuudesta, vaan myös politiikoista, joiden tulee helpottaa tätä prosessia monin toimenpitein. Vaikka emme pitäisikään seuraavaa listaa meille asetettuna käyttäytymismallina, voimme kuitenkin nähdä että eteneminen tehtävässä edellyttää tiettyjen vaiheiden läpikäyntiä.
Hyväksymme että jokainen on samalla tasolla. Hyväksymme oikeuksien, arvojen ja kykyjen samanarvoisuuden.
Pyrimme tutustumaan toisiimme paremmin keskustelemalla, toisten kansojen kulttuureihin tutustumalla, lähestymällä heitä.
Teemme yhdessä: järjestämällä asioita ja tekemällä työtä yhdessä, auttaen toinen toistamme.
Vertailemme ja vaihdamme mielipiteitä ja kokemuksia toistemme kulttuureista ja ajatuksista, hyväksymme molemminpuolisen kriittisyyden, etsimme yhteisymmärrystä ja teemme päätöksiä yhdessä.
Sanastoa
Ulkomaalainen
Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Tämä henkilö voi olla yhtä hyvin lyhyellä vierailulla oleva turisti tai pysyvästi maahan muuttanut siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija. Tästä syystä ulkomaalaisista puhuttaessa on siis usein tarpeen tarkentaa, tarkoitetaanko pysyvästi maassa asuvia ulkomaan kansalaisia vai tilapäisesti Suomessa vierailevia ryhmiä, kuten turisteja, liikemiehiä tai opiskelijoita. Tilapäisestä oleskelusta voi tietenkin ajan myötä tulla pysyvää.
Maahanmuuttaja eli mamu
Maahanmuuttaja kuvaa kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä, jotka saapuvat maahan pysyvästi. Pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen ja paluumuuttaja ovat kaikki maahanmuuttajia. Turistit taas eivät ole oleskelunsa tilapäisyyden vuoksi maahanmuuttajia.
Siirtolainen
Siirtolainen on pysyvästi toiseen maahan muuttanut henkilö. Siirtolaisiksi ei lueta maassa tilapäisesti oleskelevia kuten esim. opiskelijoita tai turisteja.
Pakolainen
YK:n määritelmän mukaan "pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta". Esimerkiksi sota, luonnonkatastrofi tai köyhyys eivät ole YK:n määritelmän mukaisia pakolaisasemaan oikeuttavia syitä. YK:n pakolaissopimuksen määritelmän uudistamistarve on tunnustettu. Pakolaisiksi kutsutaan Suomessa yleensä myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisista syistä.
Turvapaikan hakija
Turvapaikan hakija pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta toisesta maasta. Turvapaikkahakemus jätetään maahan tultaessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Tuevapaikanhakijan hakemuksen käsittelee Ulkomaalaisvirasto.
Kiintiöpakolainen
Henkilö, jolle YK on myöntänyt pakolaisen aseman. Suomessa eduskunta päättää tietyn vastaanottomäärän eli kiintiön, jolle myönnetään maahantulolupa. Tämän määrän suuruuteen vaikuttavat sekä kansainväliset että kansalliset tekijät.
Paluumuuttaja eli pamu
Paluumuuttaja on ulkomailla pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut henkilö, joka palaa takaisin alkuperämaahansa (esim. Ruotsin suomalaiset, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset, mm. inkeriläiset jne).
Kotoutuminen eli integraatio
Kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen.
Kotouttaminen
Kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja.
Assimilaatioa eli sulautuminen
Assimilaatioa merkitsee oman kulttuurin hylkäämistä ja enemmistökulttuurin omaksumista sen tilalle. Tämä asenne voi olla haitallinen sopeutumiselle. Varsinkin nuoret saattavat menettää oman kulttuurinsa hallinnan ja kyvyn olla vuorovaikutuksessa sen jäsenten kanssa kiihkeissä yrityksissään tulla hyväksytyiksi enemmistöjäsenten keskuudessa. Tällaiset nuoret ovat alttiita sopeutumisvaikeuksille.
Separaatio eli eristäytyminen
Separaatiota esiintyy silloin kun vähemmistön jäsenet korostavat vain omaa kulttuuriaan ja vetäytyvät kanssakäymisestä valtaväestön edustaman kulttuurin kanssa. Tämä asenne tarjoaa tilapäistä suojaa, mutta sisältää myös riskejä. Sopeutuminen vaikeutuu, jos asenne johtaa kyvyttömyyteen osallistua laajempaan yhteiskuntaan.
Vieraantuminen/ marginalisoituminen
Marginalisaatiossa torjutaan oma kulttuuri, mutta ei myöskään omaksuta enemmistökulttuuria. Tällöin vähemmistön jäsen eikään kuin putoaa kahden kulttuurin väliin, eikä hyväksy kumpaakaan tai ei tule hyväksytyksi kummassakaan.
Yleensä oletetaan integraatio-asenteen takaavan parhaan lopputuloksen. Tällä tavalla pyritään sekä säilyttämään omia kulttuuriperinteitä että ylläpitämään yhteyksiä enemmistökulttuuriin. Sopeutuminen ympäröivään kulttuuriin vaihtelee eri elämänalueiden välillä ja ajallisesti. Etnisen vähemmistön jäsen voi esimerkiksi pyrkiä taloudelliseen sulautumiseen (työelämässä), kielelliseen integraatioon (aktiiviseen kaksikielisyyteen) ja aviolliseen eristäytymiseen (välttää ns. seka-avioliittoja).
Kulttuurisen sopeutumiseen yleisesti vaikuttavia tekijöitä ovat mm. yksilön ikä, sukupuoli, koulutus, kielitaito, yhteiskunnallinen asema, sekä uuteen maahan asetuttaessa lähdön motiivit sekä lähtömaan ja vastaanottavan maan kulttuurien etäisyys.
Kulttuurishokki
Monesti uudelle alueelle siirryttäessä puhutaan kulttuurishokista, jossa voidaan tunnistaa seuraavia vaiheita: I. Kuherrusvaihe - alkuinnostus: innokkuus ja erojen tajuaminen. II. Torjuntavaihe - turhautuminen: turhautuminen ympäröivään ja uuteen kulttuuriin sekä omaan, tuttuun ja turvalliseen. III. Tasapainon haku - hyväksyminen: eri kulttuurien piirteiden arvioiminen. IV. Kahden kulttuurin hallinta - kaksikulttuurisuus: kahden kulttuurin hallinta kielen, tapojen, toiminnan ja muun osalta, sekä vähenevä ulkopuolisuuden tunne.
POHDITTAVAKSI:
Kuvittele itsesi muuttamassa pois Suomesta. Millaisia asioita kaipaisit Suomesta, mitä ottaisit mukaasi, minkälaisia järjestelyjä lähtö vaatisi?
Mitkä ovat maahanmuuttajalle kuuluvat erityispiirteet? Mitkä olisivat sinulle suurimmat hankaluudet tai avusi uudessa yhteiskunnassa elämiseen
a) Venäjällä b) Virossa c) Ruotsissa d Somaliassa?
Mitkä ovat maahanmuuttajan keskeisiä piirteitä? Mitä mieltä olet seuraavasta vastakkainasettelusta?
aktiivinen - passiivinen
muutoshalukas - muutosta vastustava
rauhallinen- jännittynyt
kehittymishaluinen - kehityshaluton
yksilökeskeinen - yhteisökeskeinen
sivilisoitunut - primitiivinen
demokraattinen - fundamentalisti
tasa-arvoinen - macho
avoin - sulkeutunut
lainkuuliainen - rikollinen
Miten menestymiseen suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavat mielestäsi ihonväri, sukupuoli, kieli, uskonto, poliittinen vakaumus, uskonto, kansallinen alkuperä, kansalaisuus, sosiaalinen tausta, omaisuus?
Mikä mielestäsi on ero "siirtolaisen", "pakolaisen" ja "pakkosiirretyn" välillä?
KOTITEHTÄVIKSI:
Jos ulkomaalainen aviopari saa lapsen omassa maassasi, onko lapsi myös "ulkomaalainen"?
Mitä eroa on pakolaisen ja turvapaikan hakijan välillä?
YK:n Geneven Sopimus vuodelta 1951 määrittelee turvapaikan hakijan sekä menettelytavat turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Miten Suomi toteuttaa sopimusta?
Mitä eroa on viisumilla ja American Expressillä?
Kuinka paljon ihmisiä on tullut muualta asumaan ja työskentelemään Suomeen?
Esittele (yksilö- tai parityö) Suomen Romanit/ Venäläiset/ Juutalaiset/ Tataarit/ Saamelaiset/ Ruotsalaiset jne.
Oman alueenne vähemmistöryhmien tilanne?
Kuka on ulkosuomalainen ja millaista elämää hän elää? Haastattele yhtä ulkosuomalaista.
Millaista maahanmuuttajien tukitoimintaa NMKY-liikkeellä on Suomessa?
VINKKI: Ota yhteyttä kaupungin tai kunnan virastoihin, jotka ovat tekemisissä vähemmistöjen kanssa. Näiden palveluksessa on henkilökuntaa, joka on yhteydessä maahanmuuttajiin ja joka tietää minkälaisia väestöryhmiä alueella asuu. Nämä ihmiset saattavat myös tietää millaisia tarpeita, mahdollisuuksia ja toimintamuotoja ja hankkeita on ilmassa. Ainakin seuraaviin tahoihin voisi olla yhteydessä:
- opetusvirasto (maahanmuuttajien valmistavien luokkien opettajat)
- nuorisotoimi
- sosiaalivirasto (esim. ulkomaalaisyksikkö)
- työvoimahallinto (työvoimatoimistot, TE-keskukset ja Maahanmuutto-osasto)
- kansainväliset kohtaamispaikat
- pakolaisten vastaanottokeskukset
- Suomen Liikunnan ja Urheilun projektit
- nuoriso- ja liikunta-alan järjestöt
Euroopan yhteiskunnat kärsivät lisääntyvästä rasismista ja vähemmistöihin kohdistuvasta suvaitsemattomuudesta. Monet julkiset tahot, kansalaisjärjestöt ja paikalliset aloitteentekijät yrittävät löytää keinon tarttua näihin ongelmiin.
Nuorten on vaikea mieltää asemaansa yhteiskunnassa, hankkia tietoa ja hallita sitä ilman että he ymmärtävät maailmaansa muokkaavia kansainvälisiä ja kansallisia olosuhteita. Kulttuurienvälinen kasvatus voi helpottaa tätä prosessia.
Esitettyjen toimintojen avulla nuoret voivat oppia paremmin ymmärtämään rasismin ja suvaitsemattomuuden syitä ja että he kykenevät tunnistamaan niiden vaikutuksen yhteiskunnassa. Kulttuurienvälisen kasvatuksen avulla yritetään saada nuoria arvostamaan ihmisten, kulttuurien ja näkemysten välisiä eroavaisuuksia. Sen kautta saamme välineitä elää ja työskennellä yhdessä yhteistoiminnan hengessä, samalla rakentaen uutta rauhanomaista yhteiskuntaa, jossa kaikkia arvostetaan tasavertaisesti.
Erilaisuus
Olemme ihmisinä erilaisia monessa suhteessa ja meidät voidaan tunnistaa monien tekijöiden perusteella: sukupuoli, ikä, fyysiset ominaisuudet, seksuaalinen suuntautuminen, persoonallisuus, harrastukset, elintaso, pukeutuminen, uskomuksemme… Lähtökohtana on erilaisuus: erilaisten mielipiteiden, ideoiden, arvojen ja käyttäytymisen ymmärtäminen, josta voidaan työskennellä eteenpäin kohti yhteisyyttä. Eri näkemysten vuorovaikutuksen kautta on mahdollista saavuttaa uusia ratkaisuja ja löytää toimintatapoja, jotka perustuvat kaikkien oikeuksiin ja tasavertaisuuteen. Suuri haasteemme on löytää tapa elää ja toimia luovasti yhdessä erilaisuuden kanssa.
Läpi historian tapahtuneiden muuttoaaltojen seurauksena Eurooppa on nykyisin monista eri kulttuureista lähtöisin olevien koti. Tämä tekee elämän haasteellisemmaksi ja jännittävämmäksi sekä monimutkaisemmaksi. Tämä on tosiseikka, kun siirrymme 21. vuosituhannelle: elämme monikulttuurisissa yhteiskunnissa. Ikävä kyllä "erilaisten" ihmisten läsnäolo maassa saattaa johtaa piittaamattomuuteen ja välinpitämättömyyteen, jopa syrjintään ja suvaitsemattomuuteen. Vähemmistöjen syrjintää tapahtuu kaikilla yhteiskuntaelämän tasoilla: julkisten palvelujen tarjoamisessa, työllistymismahdollisuuksissa, viranomaisten suhtautumisessa, asumisessa, poliittisissa järjestöissä ja edustamisessa, koulutukseen pääsemisessä.
Melkein kaikki maat ovat rakentuneet erilaisten kulttuurien yhteen sulautumisen myötä. Euroopassa ainoastaan Islannin voidaan sanoa olevan yhtenäiskulttuurin yhteiskunta. Ja myös siellä asiat ovat muuttumassa! Jos monimuotoisuus ja erilaisuus on yhteiskunnissamme vallitseva normi, miksi suvaitsemattomuutta on havaittavissa erilaisina pitämiämme ihmisiä kohtaa? On selvää että tähän ei ole olemassa yhtä ainoaa vastausta ja kaikkien näkökulmien käsittelemiseen ei tila riittäisi.
POHDITTAVAKSI: Milloin ensimmäisen kerran kuulit ilmaisun "monikulttuurinen yhteiskunta"? Mitä se tarkoittaa? Mitä se merkitsi sinulle silloin? Mitä se merkitsee sinulle nykyään?
Ensi silmäyksellä termit "monikulttuurinen yhteiskunta" ja kulttuurienvälinen yhteiskunta" vaikuttavat samaa tarkoittavilta ilmaisuilta, mutta näin ei ole. Miten määrittelisimme niiden välisen eron? Tässä joitakin perusajatuksia, joihin voit lisätä omia mielipiteitäsi:
Monikulttuuriset yhteiskunnat: erilaisia kulttuurisia, kansallisia, etnisiä, uskonnollisia ryhmiä, jotka kaikki asuvat samalla alueella, MUTTA eivät välttämättä ole tekemisissä toistensa kanssa. Yhteiskunta, jossa erilaisuus nähdään usein kielteisenä ja syrjintään oikeuttavana. Vähemmistöjä ehkä suvaitaan passiivisesti, mutta niitä ei hyväksytä tai arvosteta.
Kulttuurienväliset yhteiskunnat: samalla alueella asuvat erilaiset kulttuuriset, kansalliset jne. ryhmät ovat keskenään avoimessa vuorovaikutuksessa ja molemminpuolisesti tunnustavat omat ja toistensa arvot ja elämäntavan. Puhumme silloin aktiivisesta suvaitsevaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta ja yhdenvertaisten suhteiden ylläpidon prosessista, jossa kaikki ovat yhtä tärkeitä, eivät parempia tai huonompia, ylempiä tai alempia ihmisiä… Kulttuurienvälisyys on prosessi eikä päämäärä itsessään.
Kulttuuri
"Miehet ja naiset eivät ole vain itse itsensä; he ovat myös seutu jolla he syntyivät, kaupunkilaisasunto tai maalaistalo jossa he oppivat kävelemään, pelit joita he lapsena pelasivat, tarinat joita he kuulivat, ruoka jota he söivät, koulut joita he kävivät, urheilulajit joita he seurasivat, runoilijat joita he lukivat ja se jumala johon he uskoivat".
(W. Somerset Maugham: The Razor’s Edge. Suom. Veitsen terällä)
POHDITTAVAKSI: Mitä sana "kulttuuri" merkitsee sinulle?
Jotta voisimme ymmärtää omaa ja vierasta kulttuuria, on meidän tarkasteltava monia elämän osa-alueita. Jotkin näistä ovat heti nähtävissä, toisia taas joutuu etsimään vähän syvemmältä. Määrittäkää seuraaviin kysymyksiin vastaukset oman elämänne ja kulttuurin pohjalta. Voitte myös vertailun vuoksi kutsua paikalle jonkin toisen kulttuurin edustajan.
miten määritellään "hyvä" ja "paha?"
mikä on perheen rakenne?
millainen on miesten ja naisten välinen suhde?
miten aika käsitetään?
mitkä perinteet ovat tärkeitä?
mitä kieliä puhutaan?
mitkä säännöt hallitsevat ruuan ja juoman kulutusta?
kuinka tietoa jaetaan?
kenellä on valta ja kuinka se on saavutettu?
millaiset ovat reaktiot toisia kulttuureja kohtaan?
mikä on hassua kulttuurissamme?
mikä osa uskonnolla on?
voitte jatkaa listaa..
Tämä lista voi siis olla paljon pidempi ja silti sitä pystyisi jatkamaan. On tärkeää painottaa sitä että tällaisiin kysymyksiin vastaaminen on suurelta osin samankaltaista samaan kulttuuriin kuuluvien kesken – se on luonnollista ja niin sen pitääkin olla. Ihmiset käyttäytyvät samalla tavalla, he jakavat samat merkitykset ja arvottavat asioita samalla tavoin. Tämä on havaittavissa varsinkin silloin kun kohdataan vieras kulttuuri omassa maassa tai ulkomaille matkustettaessa. Kulttuurit eivät ole vakio tai pysähtyneessä tilassa, ne muuttuvat, joten myös vastaukset ja jopa kysymykset muuttuvat ajan kuluessa (vrt. esim. pukeutuminen).
POHDITTAVAKSI: Valitkaa jokin edellä luetelluista kysymyksistä ja miettikää kuinka omat isovanhempanne olisivat vastanneet siihen.
Jopa kulttuurien sisällä on henkilöitä jotka eivät noudata kaikkia yhteiskunnan tavallisia normeja ja heidän muodostamiaan ryhmiä saatetaan kutsua alakulttuureiksi. Alakulttuurien jäsenet ovat usein suvaitsemattomuuden uhreja yhteiskunnassamme: esimerkkeinä tällaisista ryhmistä voivat olla vammaiset, homot ja lesbot, jotkin uskonnolliset yhteisöt sekä kirjava joukko nuorten alakulttuureja. Jälkimmäisten ryhmien erottavana piirteenä saattaa olla kielenkäyttö, pukeutuminen, musiikki tai juhlinta.
POHDITTAVAKSI: Mihin alakulttuuriin/-kulttuureihin sinä tunnet kuuluvasi?
Synnymme tietyn kulttuurin pariin ja jo elämämme ensimmäisissä vaiheissa opimme oman kulttuurimme. Tätä prosessia kutsutaan joskus sosialisaatioksi. Jokainen kulttuuri siirtää omille jäsenilleen siinä vallitsevan arvojärjestelmän. Lapset oppivat ymmärtämään ja käyttämään merkkejä ja symboleja, joiden merkitykset muuttuvat mielivaltaisesti kulttuurista toiseen. Ilman tätä prosessia lapsi ei kykenisi olemaan oman kulttuurinsa jäsen. Tavallinen esimerkki: ajattele mitä tapahtuisi jos lapsi ei ymmärtäisi punaisen liikennevalon merkitystä. Ei ole olemassa mitään kulttuurista riippumatonta syytä jonka mukaan punainen tarkoittaisi "pysähdy" tai jonka mukaan vihreä tarkoittaisi "mene". Vanhemmat, koulu, ystävät ja tiedotusvälineet, erityisesti televisio, kaikki yhdessä vaikuttavat lasten sosialisaatiossa, ja aina emme edes tiedosta olevamme osa tätä prosessia.
POHDITTAVAKSI: Mitkä ovat olleet suurimmat vaikuttajat omassa sosialisaatiossasi?
Me jokainen koemme kulttuurin eri tavoin. Jokainen henkilö on oman kulttuurinsa, omien henkilökohtaisten luonteenpiirteidensä ja kokemustensa sekoitus. Tätä prosessia rikastaa edelleen, jos elät kahdessa tai kolmessa kulttuurissa samanaikaisesti. Esimerkiksi toisen sukupolven maahanmuuttaja saattaa oppia vanhempiensa kulttuuria perheen kautta, ja asuinmaansa kulttuuria koulun, ympäristön ja tiedotusvälineiden kautta.
Alitolppa-Niitamo määrittelee kulttuurin kirjassaan ‘Kun kulttuurit kohtaavat’ näin:
Lyhyesti määriteltynä kulttuurilla tarkoitetaan kaikkia niitä asioita, joita ihmiset ja kansat ovat oppineet uskomaan ja joista he ovat oppineet nauttimaan.
Kulttuuri on tapa ajatella, tuntea ja reagoida. Tämä tapa on opittu ja sitä siirretään seuraaville sukupolville. Tämä tapahtuu kielellisten ja muiden symbolien avulla, joita voivat olla isänmaata ja kansakuntaa kuvaavat asiat kuten sauna, sisu, leijonavaakuna, siniristitunnukset. Nämä symbolit ovat ihmisryhmille tunnusmerkilllisiä saavutuksia, jotka konkretisoituvat mm. ihmiskäden töinä.
Kulttuuri voidaan ajatella ihmisyhteisön persoonallisuutena: kulttuurin merkitys ihmisyhteisölle on sama kuin persoonallisuuden merkitys yksilölle. Ihmisyhteisöt ovat ainutkertaisia ja toisistaan erottuvia oman kulttuurinsa takia samoin kuin ihmiset ovat toisistaan erottuvia yksilöitä oman persoonallisuutensa ansiosta.
Kulttuuria on tiettyyn yhteiskuntaan tai yhteisöön kuuluvien ihmisten elämäntapa. Kulttuuri on se monisäikeinen kokonaisuus, joka koostuu niistä tiedoista, uskomuksista, moraalikäsityksistä, laeista, tavoista ja tottumuksista, joita ihminen yhteisönsä jäsenenä on omaksunut.
Identiteetti
Tämä osio on hyvä aloittaa parilla helpolla harjoitteella, joiden kautta rikotaan jää itsetuntemukseen ja myös herätetään luottamusta ryhmässä. Seuraava harjoite voidaan toteuttaa kirjallisesti. Vastauksia voidaan käydä läpi suullisesti kurssilaisten kesken mikäli ryhmä on turvallinen, ja he haluavat keskustella kokemuksistaan. Tulosta paperille seuraavat lauseen alut, joita kurssilaiset voivat jatkaa mieltymystensä ja kokemustensa mukaan:
OIen senlaatuinen ihminen, joka...
Olen onnellisin, kun...
Haluaisin työskennellä... ammatikseni.
Pidän ihmisistä, jotka...
Ystävät voivat luottaa minuun seuraavissa asioissa:
-
-
-
Asia, jonka osaan hyvin,...
Kymmenen vuoden kuluttua...
Mieluisin harrastukseni on...
Haaveilen mielelläni...
Olen ylpeä itsestäni, kun...
Ihminen, jota suuresti ihailen on...
Jos saisin paljon rahaa, minä...
Yksi seikka, josta itsessäni pidän...
Jos saisin toteuttaa yhden toiveen, toivoisin...
Yksi vahvimmista puolistani on...
Kolme tärkeää päätöstä, jotka olen tehnyt elämässäni, ovat:
-
-
-
Hauska ja turvallinen harjoite on myös seuraava samalla tavalla toteutuva harjoite itsetuntemuksen lisäämiseksi. Tarkoituksena on siis taas jatkaa lauseita:
Jos olisin väri, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin vuodenaika, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin viikonpäivä, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin tietty ajankohta päivästä, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin soitin, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin vaatekappale, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin kukkanen, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin kuukausi, haluaisin olla...,koska...
Jos olisin hedelmä, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin numero, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin valtio, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin jälkiruoka, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin tunne, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin puu, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin kenkä, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin eläin, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin lintu, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin työkalu, haluaisin olla..., koska...
Jos olisin vettä jossakin muodossa (joki, järvi, meri jne.), haluaisin olla..., koska...
Jos olisin huonekalun osa, haluaisin olla..., koska...
21. Jos olisin talo (kerrostalo, omakotitalo jne.), haluaisin olla..., koska...
Kuka minä olen? Mikä minä olen? Mikä on tehnyt minusta sen mikä olen nyt? Identiteetti on, kuten kulttuurikin, monivivahteinen asia. Jotkut asiat ovat piilossa, jotkut näkyviä. Yksi tapa tarkastella omaa identiteettiään on jaotella se kerroksiin. Jokainen kerros vastaa oman identiteetin erilaisia osia. Piirrä kuvasi (tai vaikka tikku-ukko) keskelle paperia ja piirrä sen ympärille neljä ympyrää niin että mahdut kirjoittamaan tekstiä eri kerroksiin. Pohdi nyt mitkä ovat tärkeimmät asiat joista oma identiteettisi muodostuu. Kirjoita ne kerroksiin, tai numeroiden kuvan viereen, numero 1 on tärkein ja näin kuvan sisällä itsesi vieressä, 2 toiseksi tärkein ensimmäisessä ympyrässä sinua lähimpänä jne. Voit ajatella esim. seuraavia asioita:
roolit omassa elämässäsi tyttärenä, ystävänä, opiskelijana, leipurina, pankkiirina…
tietyn tyyppisen musiikin ihailijana, poliittisen puolueen jäsenenä, tietyn pukeutumistyylin edustajana…
missä olet syntynyt, missä asut nyt
johonkin vähemmistöryhmään kuuluvana tai ei-kuuluvana
sukupuolesi ja seksuaalisuutesi
uskontosi
tai ehkä vielä voimakkaimmin:
mitä et ole, tai mitä et missään tapauksessa halua olla
Identiteetissä ei ole ainoastaan kyse siitä kuinka itse koemme itsemme. Toiset ihmiset tunnistavat meidät jollain perusteella, emmekä ehkä pidä siitä leimasta, jonka he ovat antaneet meille. Jotkut saattavat leimata toiset "vähemmistöryhmäksi". Keitä olemme me? Keitä ovat ne toiset? Oma sosiaalinen identiteettimme liittyy arvoihin ja symboleihin. Jaamme ihmiset ryhmiin, koska koemme tarvetta erottua muista. Liitämme omaan ryhmäämme (luokka, perhe, ystävät) ja samalla itseemme myönteisiä arvoja. Vaara piilee siinä, että yhdistämme kielteisiä arvoja toisiin, jotka eivät kuulu omaan ryhmäämme. Asettaessamme ihmisiä tiettyihin lokeroihin, kiellämme heiltä mahdollisuuden olla jotain muuta.
POHDITTAVAKSI: Mainitse kaksi yksinkertaista (tai typerää!) piirrettä jotka ulkomaalainen saattaisi yhdistää eri maihin. Esim. Sveitsi= kello ja pankit, Venäjä= vodka ja karvahatut, Suomi= porot ja jääkarhut. Ovatko nämä asiat oman identiteettisi tärkeitä osia?
POHDITTAVAKSI: Onko kansakunta kulttuuri?
Kuten voimme havaita, ei henkilön identiteettiä voi tarkastella yhden leiman avulla. Usein kuitenkin olemme taipuvaisia keskittymään rajoittuneisiin tai vääristyneisiin asioihin. Tämä johtuu siitä että erilaisten ihmisryhmien tapa suhtautua toisiinsa on seurausta monimutkaisista sosiaalisista suhteista ja vallankäytöstä. Havaitaksemme, kuinka tämä mekanismi toimii käytännössä, meidän on tarkasteltava stereotypioita, ennakkoluuloja ja etnosentrismiä.
POHDITTAVAKSI:
Kuinka suhtaudun ihmisiin uusissa tilanteissa? Olenko valmis menemään mukaan vai pysyttelenkö taka-alalla ja annan toisten tehdä ensimmäisen siirron? Olenko muuttunut tässä suhteessa vuosien mittaan?
POHDITTAVAKSI KÄSITYS ITSESTÄNI (ei ryhmässä):
Mitkä ovat asenteeni omiin vikoihini ja puutteisiini? Kuinka olen yrittänyt korjata niitä? Ovatko asenteeni muuttuneet vuosien mittaan - ja ne tavat, joilla käsittelen vikojani? Jos ovat, niin miten?
Millaisia kokemuksia stressistä, jännityksestä tai konflikteista minulla on elämässäni? Kuinka olen käsitellyt näitä kokemuksia?
Miten luonnehtisin fyysistä olemustani, terveydentilaani ja sairauksiani? Mitä olen oppinut hoitaessani terveyttäni tai sairauksiani?
Mikä oli ensimmäinen kerta elämässäni kun kuolema, jonkin ihmisen tai eläimen, vaikutti minuun? Mitä ajattelen kuolemasta ja miltä se tuntuu?
Mikä oli hienoin kokemukseni viime vuonna?
Milloin olen kokenut todellista epätoivoa? Mistä se tuli? Mistä löysin ratkaisun?
Minkä asian haluaisin muuttaa elämässäni tähän ajankohtaan mennessä ensi vuonna?
Milloin viimeksi koin olevani ylpeä itsestäni?
Mitkä asiat tekevät minut onnelliseksi?
Stereotypiat
Stereotypiat ovat pohjimmiltaan seurausta jaetuista uskomuksista tai ajatuksista, jotka koskevat tiettyä ihmisryhmää. Stereotypiat ovat tietyn ihmisryhmän tapoja, käyttäytymistä jne. koskevia kiteytymiä. Niiden tavoitteena on yksinkertaistaa todellisuutta sanomalla "he ovat tuollaisia". Pomot tyrannisoivat, nämä ovat laiskoja ja nuo täsmällisiä ihmisiä, tuon kaupunginosan asukkaat ovat vaarallisia – yksi tai jotkut heistä saattavat olla, mutta kaikkiko? Hyödynnämme joskus myös "omaa" ryhmäämme koskevia stereotypioita, jotta tuntisimme itsemme voimakkaammiksi tai paremmiksi kuin toiset. (Jotta voisimme puolustella omia virheitämme – "minkä minä sille mahdan? Me olemme kaikki sellaisia!"). Stereotypiat perustuvat tavallisesti jonkinlaisiin mielikuviin jotka olemme saaneet koulun, tiedotusvälineiden tai kodin välityksellä. Nämä mielikuvat sitten yleistetään koskemaan kaikkia ihmisiä, jotka niihin mahdollisesti voidaan liittää. Arkipäivän kielenkäytössä on joskus vaikea erottaa toisistaan stereotypiat ja ennakkoluulot.
POHDITTAVAKSI: On sanottu että tarvitsemme stereotypioita selviytyäksemme maailmassa. Kuinka hyödyllisinä sinä pidät niitä?
Ennakkoluulot
Ennakkoluulo on mielessämme muodostettu arvio toisesta henkilöstä, jota emme tunne kunnolla. Ennakkoluulo voi olla luonteeltaan joko kielteinen tai myönteinen. Ennakkoluuloja opimme yhtenä osana omaa sosiaalistumisprosessiamme. Niitä on erittäin vaikea muuttaa tai poistaa. Siksi on tärkeää tiedostaa omat ennakkoluulomme.
Jotta voisimme selittää tätä käsitettä paremmin, tarkastellaan omia ystävyyssuhteitamme. Meillä saattaa olla erilaisia ystäviä eri tilanteissa: elokuviin mentäessä, kävelylenkille lähdettäessä, auttamassa kotiläksyjen teossa, jalkapalloa pelatessa, konsertissa käymisessä. Tiedämmekö mistä musiikista jalkapalloa pelaava ystävämme pitää? Vai arvaammeko vaan? Olettamusten tekeminen on helppoa ja yleistä. Jos on helppo tehdä olettamuksia ystävistämme, ajattele kuinka helppoa on tehdä vääriä johtopäätöksiä ihmisistä joita emme tunne.
POHDITTAVAKSI: Miksi luulette että ennakkoluuloista on vaikea päästä?
Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat kaavioita jotka auttavat meitä ymmärtämään todellisuutta. Kun todellisuus ei vastaa ennakkoluulojamme, on helpompaa omille aivoillemme muuttaa todellisuuden tulkitsemista kuin muuttaa ennakkoluuloja. Ennakkoluulot auttavat meitä täydentämään tietojamme silloin kun niissä on aukkoja.
Omaksumme joskus toisiin kulttuureihin liittyviä ennakkoluuloja ja stereotypioita tiedostamattamme – mutta ne ovat peräisin jostain ja niillä on monta tarkoitusta. Ne:
auttavat arvioimaan omia kulttuurejamme.
auttavat arvioimaan toisia kulttuureita ja elämäntapoja.
auttavat hallitsemaan suhteita, joita omassa kulttuurissamme vallitsee toisiin kulttuureihin nähden.
auttavat perustelemaan toisista kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kohtelua ja syrjintää.
Etnosentrismi
Etnosentrismi vaikuttaa voimakkaasti tekemiimme arviointeihin ja oikeutuksiin. Uskomme omien reaktioidemme – ja oman kulttuurimme – olevan oikeita ja niistä poikkeavien jotenkin epänormaaleja. Mielestämme omat arvomme ja elämäntapamme ovat yleispäteviä ja oikeita kaikille ihmisille. "Toiset" ihmiset vain ovat liian tyhmiä ymmärtääkseen tätä selvää tosiasiaa. Pelkkä kontakti toisesta kulttuurista kotoisin olevien ihmisten kanssa voi itse asiassa vahvistaa omia ennakkoluulojamme. Omat etnosentriset näkymme sokaisevat meidät kaikelta muulta kuin siltä, mitä odotamme näkevämme. Muut kulttuurit saattavat näyttää houkuttelevilta tai eksoottisilta mutta koska tavallisesti mielemme on täynnä kielteisiä ennakkoluuloja ja stereotypioita, hylkäämme ne.
Hylkäämisreaktio ilmenee syrjintänä, vierasvihana, suvaitsemattomuutena, antisemitisminä ja rasismina. Valta on hyvin merkittävä osa kulttuurien ja alakulttuurien välistä suhdetta. Nämä reaktiot pahenevat joka kerta kun enemmistöt kohtaavat vähemmistöjä.
Tee lista 20 kuvaavimmasta ominaisuudesta, jotka liittyvät
suomalaisiin
romaneihin
ruotsalaisiin
venäläisiin
tongalaisiin
kurdeihin
yksinhuoltajiin
nuorisotyöntekijöihin
moottoripyöräjengiläisiin
pedofiileihin
Miten arvioisit kyseisiin ryhmiin kuuluvien tunnistavan itsensä laatimastasi kuvauksesta? Miten oikeudenmukaisesti toisiin ryhmiin kuuluvat tulkitsevat omaan identiteettiisi liittyviä piirteitä?
Syrjintä
Kun ennakkoluulot toteutuvat käytännössä, puhutaan syrjinnästä. Ryhmät leimataan erilaisiksi ja niitä syrjitään. Ryhmien jäsenet saattavat joutua eristetyiksi tai heistä tehdään rikollisia säätämällä lakeja jotka määrittelevät heidän elämäntapansa laittomaksi. He joutuvat elämään epäterveellisissä olosuhteissa, heiltä riistetään poliittinen äänivalta, annetaan huonoimmat työt tai ei työtä lainkaan, kielletään discoihin pääsy, heihin kohdistetaan satunnaisia poliisitarkastuksia.
POHDITTAVAKSI: Mitä muita esimerkkejä keksitte syrjinnästä?
Vähemmistöryhmien parissa on niitä, jotka ovat taistelleet tällaista kielteistä syrjintää vastaan, joskus enemmistöryhmään kuuluvien tuella. He väittävät, että tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi on välttämätöntä harjoittaa myös myönteistä syrjintää. Tällaisia tekoja kutsutaan myös "positiiviseksi toiminnaksi".
POHDITTAVAKSI: Keksikää esimerkkejä toimenpiteistä, joiden avulla voisi taistella kielteistä syrjintää vastaan.
Vierasviha
Sana vierasviha (engl. xenophobia) tulee kreikan kielen sanasta, joka tarkoittaa "muukalaisiin kohdistuvaa pelkoa". Tässä on hyvä esimerkki noidankehästä: Pelkään niitä jotka ovat erilaisia koska en tunne heitä, ja en tunne heitä koska pelkään heitä. Kuten syrjintää ja rasismia, myös vierasvihaa ruokkivat stereotypiat ja ennakkoluulot, vaikkakin sen alkujuuret ovat "toista" kohtaan tunnetussa epävarmuudessa ja pelossa. Tämä pelko on usein käännetty torjunnaksi, vihamielisyydeksi tai väkivallaksi muualta tulleita tai vähemmistöihin kuuluvia kohtaan.
Suvaitsemattomuus
Suvaitsemattomuus on muiden kuin omien tapojen ja uskomusten kunnioituksen puutetta. Toisten ihmisten ei sallita ajatella tai käyttäytyä poikkeavalla tavalla. Suvaitsemattomuus voi merkitä ihmisten syrjimistä tai hylkäämistä uskonnollisen vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai jopa vaatteiden tai hiustyylin vuoksi.
POHDITTAVAKSI: Milloin omasta mielestänne on hyvä olla suvaitsematon?
Antisemitismi
Juutalaisiin kohdistuvaa vallankäytön, ennakkoluulojen, vierasvihan ja suvaitsemattomuuden yhdistelmää kutsutaan antisemitismiksi, juutalaisvastaisuudeksi. Tämä uskonnollisen suvaitsemattomuuden muoto johtaa juutalaisten syrjintään yksilöinä ja vainoihin heitä kohtaan ryhmänä. Juutalaisvastaisuus ilmeni järkyttävimmällä tavalla Hitlerin vallan aikana, seurauksena natsien rotuoppi-ideologiasta.
POHDITTAVAKSI: Mitä muistatte teille opetettavan juutalaisvainoista koulussa? Minkälaisena antisemitismi esiintyy nykyään?
Rasismi
POHDITTAVAKSI: Mieti milloin olet käyttänyt tai kuullut jonkun käyttävän termiä "rasisti"?
Rasismin seuraukset ovat kauhistuttavia, jopa itse sana rasismi on pelottava. "Rasismin" määrittely yleispätevällä tavalla ei ole helppoa. Rasismi perustuu uskomukselle, että erottuvat ihmisen ominaisuudet, kyvyt jne. ovat rodun määrittämiä ja että on olemassa parempia ja huonompia rotuja. Loogista on että väitteen hyväksymiseksi täytyy uskoa erilaisten ihmisrotujen olemassaoloon.
Rasismi muuttaa muotoaan ajan myötä, ja sitä saatetaan kutsua myös muilla nimillä eri paikoissa. Juuri käsite "paremmuus" on niin vaarallinen – ajatus toisen ihmisryhmän paremmuudesta toiseen ihmisryhmään verrattuna. Jos alamme uskoa sellaiseen, ajasta ja paikasta riippuen, tuemme joko hiljaisesti tai aktiivisesti
400 000 romanin tappamista natsien toimesta.
kokonaisten ihmisyhteisöjen massamurhia ja joukkotuhoa entisen Jugoslavian alueella "etnisen puhdistamisen" nimissä.
työpaikkojen ja palvelujen varaamista tietyille yhteiskunnan jäsenille.
"Eurooppa Eurooppalaisille", "Ranska Ranskalaisille", "Venäjä Venäläisille" jne. –ajattelua.
"Algeria on Algerialaisia varten – joten miksi he eivät palaa kaikki sinne", Turkki on olemassa Turkkilaisia varten – joten miksi he eivät palaa kaikki sinne" jne. –ajattelua.
kehitysapua, joka pikemminkin johtaa riippuvuuteen kuin kehitykseen.
kirjepommeja, jotka on lähetetty pakolaisjärjestöille.
Laji on ihmiskunta. On olemassa vain yksi rotu: ihmisrotu. Piste.
Jos haluamme aloittaa kulttuurienvälisen todellisuuden luomisen, meillä on paljon tehtävää sekä omien asenteidemme että eriarvoisuuteen johtavan kontrolli- ja valta järjestelmän muuttamisessa. Kulttuurienvälinen vuoropuhelu vaatii paljon aikaa ja kokemusta. Kulttuurien välisten lähestymistapojen kehittyminen ei riipu ainoastaan ihmisten avoimuudesta, vaan myös politiikoista, joiden tulee helpottaa tätä prosessia monin toimenpitein. Vaikka emme pitäisikään seuraavaa listaa meille asetettuna käyttäytymismallina, voimme kuitenkin nähdä että eteneminen tehtävässä edellyttää tiettyjen vaiheiden läpikäyntiä.
Hyväksymme että jokainen on samalla tasolla. Hyväksymme oikeuksien, arvojen ja kykyjen samanarvoisuuden.
Pyrimme tutustumaan toisiimme paremmin keskustelemalla, toisten kansojen kulttuureihin tutustumalla, lähestymällä heitä.
Teemme yhdessä: järjestämällä asioita ja tekemällä työtä yhdessä, auttaen toinen toistamme.
Vertailemme ja vaihdamme mielipiteitä ja kokemuksia toistemme kulttuureista ja ajatuksista, hyväksymme molemminpuolisen kriittisyyden, etsimme yhteisymmärrystä ja teemme päätöksiä yhdessä.
Sanastoa
Ulkomaalainen
Ulkomaalainen on henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Tämä henkilö voi olla yhtä hyvin lyhyellä vierailulla oleva turisti tai pysyvästi maahan muuttanut siirtolainen, pakolainen tai turvapaikanhakija. Tästä syystä ulkomaalaisista puhuttaessa on siis usein tarpeen tarkentaa, tarkoitetaanko pysyvästi maassa asuvia ulkomaan kansalaisia vai tilapäisesti Suomessa vierailevia ryhmiä, kuten turisteja, liikemiehiä tai opiskelijoita. Tilapäisestä oleskelusta voi tietenkin ajan myötä tulla pysyvää.
Maahanmuuttaja eli mamu
Maahanmuuttaja kuvaa kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä, jotka saapuvat maahan pysyvästi. Pakolainen, turvapaikanhakija, siirtolainen ja paluumuuttaja ovat kaikki maahanmuuttajia. Turistit taas eivät ole oleskelunsa tilapäisyyden vuoksi maahanmuuttajia.
Siirtolainen
Siirtolainen on pysyvästi toiseen maahan muuttanut henkilö. Siirtolaisiksi ei lueta maassa tilapäisesti oleskelevia kuten esim. opiskelijoita tai turisteja.
Pakolainen
YK:n määritelmän mukaan "pakolainen on henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta". Esimerkiksi sota, luonnonkatastrofi tai köyhyys eivät ole YK:n määritelmän mukaisia pakolaisasemaan oikeuttavia syitä. YK:n pakolaissopimuksen määritelmän uudistamistarve on tunnustettu. Pakolaisiksi kutsutaan Suomessa yleensä myös henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitaarisista syistä.
Turvapaikan hakija
Turvapaikan hakija pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta toisesta maasta. Turvapaikkahakemus jätetään maahan tultaessa tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Tuevapaikanhakijan hakemuksen käsittelee Ulkomaalaisvirasto.
Kiintiöpakolainen
Henkilö, jolle YK on myöntänyt pakolaisen aseman. Suomessa eduskunta päättää tietyn vastaanottomäärän eli kiintiön, jolle myönnetään maahantulolupa. Tämän määrän suuruuteen vaikuttavat sekä kansainväliset että kansalliset tekijät.
Paluumuuttaja eli pamu
Paluumuuttaja on ulkomailla pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson asunut henkilö, joka palaa takaisin alkuperämaahansa (esim. Ruotsin suomalaiset, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset, mm. inkeriläiset jne).
Kotoutuminen eli integraatio
Kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä tavoitteena osallistua työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen.
Kotouttaminen
Kotouttaminen tarkoittaa viranomaisten järjestämiä kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja.
Assimilaatioa eli sulautuminen
Assimilaatioa merkitsee oman kulttuurin hylkäämistä ja enemmistökulttuurin omaksumista sen tilalle. Tämä asenne voi olla haitallinen sopeutumiselle. Varsinkin nuoret saattavat menettää oman kulttuurinsa hallinnan ja kyvyn olla vuorovaikutuksessa sen jäsenten kanssa kiihkeissä yrityksissään tulla hyväksytyiksi enemmistöjäsenten keskuudessa. Tällaiset nuoret ovat alttiita sopeutumisvaikeuksille.
Separaatio eli eristäytyminen
Separaatiota esiintyy silloin kun vähemmistön jäsenet korostavat vain omaa kulttuuriaan ja vetäytyvät kanssakäymisestä valtaväestön edustaman kulttuurin kanssa. Tämä asenne tarjoaa tilapäistä suojaa, mutta sisältää myös riskejä. Sopeutuminen vaikeutuu, jos asenne johtaa kyvyttömyyteen osallistua laajempaan yhteiskuntaan.
Vieraantuminen/ marginalisoituminen
Marginalisaatiossa torjutaan oma kulttuuri, mutta ei myöskään omaksuta enemmistökulttuuria. Tällöin vähemmistön jäsen eikään kuin putoaa kahden kulttuurin väliin, eikä hyväksy kumpaakaan tai ei tule hyväksytyksi kummassakaan.
Yleensä oletetaan integraatio-asenteen takaavan parhaan lopputuloksen. Tällä tavalla pyritään sekä säilyttämään omia kulttuuriperinteitä että ylläpitämään yhteyksiä enemmistökulttuuriin. Sopeutuminen ympäröivään kulttuuriin vaihtelee eri elämänalueiden välillä ja ajallisesti. Etnisen vähemmistön jäsen voi esimerkiksi pyrkiä taloudelliseen sulautumiseen (työelämässä), kielelliseen integraatioon (aktiiviseen kaksikielisyyteen) ja aviolliseen eristäytymiseen (välttää ns. seka-avioliittoja).
Kulttuurisen sopeutumiseen yleisesti vaikuttavia tekijöitä ovat mm. yksilön ikä, sukupuoli, koulutus, kielitaito, yhteiskunnallinen asema, sekä uuteen maahan asetuttaessa lähdön motiivit sekä lähtömaan ja vastaanottavan maan kulttuurien etäisyys.
Kulttuurishokki
Monesti uudelle alueelle siirryttäessä puhutaan kulttuurishokista, jossa voidaan tunnistaa seuraavia vaiheita: I. Kuherrusvaihe - alkuinnostus: innokkuus ja erojen tajuaminen. II. Torjuntavaihe - turhautuminen: turhautuminen ympäröivään ja uuteen kulttuuriin sekä omaan, tuttuun ja turvalliseen. III. Tasapainon haku - hyväksyminen: eri kulttuurien piirteiden arvioiminen. IV. Kahden kulttuurin hallinta - kaksikulttuurisuus: kahden kulttuurin hallinta kielen, tapojen, toiminnan ja muun osalta, sekä vähenevä ulkopuolisuuden tunne.
POHDITTAVAKSI:
Kuvittele itsesi muuttamassa pois Suomesta. Millaisia asioita kaipaisit Suomesta, mitä ottaisit mukaasi, minkälaisia järjestelyjä lähtö vaatisi?
Mitkä ovat maahanmuuttajalle kuuluvat erityispiirteet? Mitkä olisivat sinulle suurimmat hankaluudet tai avusi uudessa yhteiskunnassa elämiseen
a) Venäjällä b) Virossa c) Ruotsissa d Somaliassa?
Mitkä ovat maahanmuuttajan keskeisiä piirteitä? Mitä mieltä olet seuraavasta vastakkainasettelusta?
aktiivinen - passiivinen
muutoshalukas - muutosta vastustava
rauhallinen- jännittynyt
kehittymishaluinen - kehityshaluton
yksilökeskeinen - yhteisökeskeinen
sivilisoitunut - primitiivinen
demokraattinen - fundamentalisti
tasa-arvoinen - macho
avoin - sulkeutunut
lainkuuliainen - rikollinen
Miten menestymiseen suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavat mielestäsi ihonväri, sukupuoli, kieli, uskonto, poliittinen vakaumus, uskonto, kansallinen alkuperä, kansalaisuus, sosiaalinen tausta, omaisuus?
Mikä mielestäsi on ero "siirtolaisen", "pakolaisen" ja "pakkosiirretyn" välillä?
KOTITEHTÄVIKSI:
Jos ulkomaalainen aviopari saa lapsen omassa maassasi, onko lapsi myös "ulkomaalainen"?
Mitä eroa on pakolaisen ja turvapaikan hakijan välillä?
YK:n Geneven Sopimus vuodelta 1951 määrittelee turvapaikan hakijan sekä menettelytavat turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Miten Suomi toteuttaa sopimusta?
Mitä eroa on viisumilla ja American Expressillä?
Kuinka paljon ihmisiä on tullut muualta asumaan ja työskentelemään Suomeen?
Esittele (yksilö- tai parityö) Suomen Romanit/ Venäläiset/ Juutalaiset/ Tataarit/ Saamelaiset/ Ruotsalaiset jne.
Oman alueenne vähemmistöryhmien tilanne?
Kuka on ulkosuomalainen ja millaista elämää hän elää? Haastattele yhtä ulkosuomalaista.
Millaista maahanmuuttajien tukitoimintaa NMKY-liikkeellä on Suomessa?
VINKKI: Ota yhteyttä kaupungin tai kunnan virastoihin, jotka ovat tekemisissä vähemmistöjen kanssa. Näiden palveluksessa on henkilökuntaa, joka on yhteydessä maahanmuuttajiin ja joka tietää minkälaisia väestöryhmiä alueella asuu. Nämä ihmiset saattavat myös tietää millaisia tarpeita, mahdollisuuksia ja toimintamuotoja ja hankkeita on ilmassa. Ainakin seuraaviin tahoihin voisi olla yhteydessä:
- opetusvirasto (maahanmuuttajien valmistavien luokkien opettajat)
- nuorisotoimi
- sosiaalivirasto (esim. ulkomaalaisyksikkö)
- työvoimahallinto (työvoimatoimistot, TE-keskukset ja Maahanmuutto-osasto)
- kansainväliset kohtaamispaikat
- pakolaisten vastaanottokeskukset
- Suomen Liikunnan ja Urheilun projektit
- nuoriso- ja liikunta-alan järjestöt
Vastaukset 1
Vanhimmat
Oikein hyvää asiaa varmasti tekstissäsi, mutta oli niin pitkä, ettei jaksanut lukea kun ensimmäisen kappaleen.
Laita seuraavan kerran vaikka poikki jossain välissä ja tee useampi lyhyt viesti. Varmaan saa enemmän kommentteja ja keskustelua siten aikaiseksi.
Kiitos kuitenkin asiallisesta viestistä :)