ISTV kysyi, mistä Suomi saisi apua, jos se joutuisi itänaapurin hyökkäyksen kohteeksi. Näin puoluejohtajat vastasivat.
Kahdeksan suurimman puolueen johtajat vastasivat ISTV:n Vaaligrilli-ohjelman jaksoissa Suomen turvallisuuteen liittyvään kysymykseen: Mistä Natoon kuulumaton ja liittoutumaton Suomi saisi apua, jos se joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi?
Kovasti pantiin toivoa Euroopan unioniin. Esiin nostettiin EU:n solidaarisuuslausekkeita ja turvatakuita, ja lisäksi esitettiin, että unionin puolustusyhteistyötä pitäisi syventää.
Myös presidentti Sauli Niinistö on nostanut esiin EU:n puolustusyhteistyötä ja kannattanut Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ehdotusta EU-armeijasta. Kaikkia puheet EU:n sotilasliitosta eivät ole kuitenkaan innostaneet.
– Tunnen Nato-maiden ja asevoimien edustajia paljon, ja he nauravat kippurassa ajatukselle EU-armeijasta. Ei Euroopasta löydy niin hullua Nato-maata, joka toteaisi, että rakennetaan toinen rinnalle, kun Naton resurssejakaan ei pystytä kunnolla ylläpitämään kaikissa maissa, Ilmavoimien entinen komentaja ja puolustusministeriön ex-kansliapäällikkö Matti Ahola sanoi tämän kuun alussa IS:lle.
Puoluejohtajat nostivat myös esiin yhteistyön Ruotsin kanssa, kun heiltä kysyttiin, kuka auttaisi skenaariossa, jossa Venäjä hyökkäisi. Ahola ei pitänyt realistisena syvää kumppanuutta länsinaapurin kanssa.
– Teen siihen vastakysymyksen, että mitähän lisäarvoa se toisi? Sotilaallisesti ei yhtään mitään. Ruotsin uusin hallitus totesi, ettei se paranna asevoimiaan. En näe komponenttia, josta olisi meille iloa.
Puoluejohtajien ja Matti Aholan näkemykset olivat kuitenkin yhteneväiset siinä, että tärkeintä Suomen turvallisuudelle on oma, uskottava puolustus.
Antti Honkamaa
Kahdeksan suurimman puolueen johtajat vastasivat ISTV:n Vaaligrilli-ohjelman jaksoissa Suomen turvallisuuteen liittyvään kysymykseen: Mistä Natoon kuulumaton ja liittoutumaton Suomi saisi apua, jos se joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi?
Kovasti pantiin toivoa Euroopan unioniin. Esiin nostettiin EU:n solidaarisuuslausekkeita ja turvatakuita, ja lisäksi esitettiin, että unionin puolustusyhteistyötä pitäisi syventää.
Myös presidentti Sauli Niinistö on nostanut esiin EU:n puolustusyhteistyötä ja kannattanut Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin ehdotusta EU-armeijasta. Kaikkia puheet EU:n sotilasliitosta eivät ole kuitenkaan innostaneet.
– Tunnen Nato-maiden ja asevoimien edustajia paljon, ja he nauravat kippurassa ajatukselle EU-armeijasta. Ei Euroopasta löydy niin hullua Nato-maata, joka toteaisi, että rakennetaan toinen rinnalle, kun Naton resurssejakaan ei pystytä kunnolla ylläpitämään kaikissa maissa, Ilmavoimien entinen komentaja ja puolustusministeriön ex-kansliapäällikkö Matti Ahola sanoi tämän kuun alussa IS:lle.
Puoluejohtajat nostivat myös esiin yhteistyön Ruotsin kanssa, kun heiltä kysyttiin, kuka auttaisi skenaariossa, jossa Venäjä hyökkäisi. Ahola ei pitänyt realistisena syvää kumppanuutta länsinaapurin kanssa.
– Teen siihen vastakysymyksen, että mitähän lisäarvoa se toisi? Sotilaallisesti ei yhtään mitään. Ruotsin uusin hallitus totesi, ettei se paranna asevoimiaan. En näe komponenttia, josta olisi meille iloa.
Puoluejohtajien ja Matti Aholan näkemykset olivat kuitenkin yhteneväiset siinä, että tärkeintä Suomen turvallisuudelle on oma, uskottava puolustus.
Antti Honkamaa
Vastaukset 1
Vanhimmat
Venäjää vastaan antaa vain Naton jäsenyys. Muu on pikkuperunoita, mutta voihan siitä jotain hyötyä olla.