Kuolleiden äänet

Kuolleet eivät ilmeisesti Suomessa ole äänioikeutettuja. Pitäisikö vaalivirkailijoiden tarkastaa se, onko äänestyspaikalle saapunut henkilö oikeasti elossa ja jos, niin miten? Oikeusministeriön sivuilla todetaan:
"Äänestäjän on selvitettävä henkilöllisyytensä äänestyspaikalla.", "Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa."

Henkilöllisyyden todistaminen perustuu siihen, että henkilöllisyystodistuksessa oleva kuva muistuttaa henkilöä. Tuollainen vastaavuus voisi tietysti vallita myös esimerkiksi hiljattain kuolleen henkilön tapauksessa. Mihin perustuu harkinta sen osalta, millaisia testejä henkilön elossaolon selvittämiseksi tulisi tehdä vaalipaikalla? Onko avustaja oikeutettu suorittamaan äänestyksen, jos äänestäjä kuolee henkilöllisyyden tarkastamisen ja äänestyslipun uurnaan pudottamisen välisenä aikana? Tuleeko vaalivirkailijan todistaa äänestäjä kuolleeksi vai avustajan äänestäjä eläväksi?

Esimerkiksi vaikeasti vammautuneiden tapauksessa heillä ei välttämättä ole kykyä osallistua aktiivisesti henkilöllisyyden tarkastamiseen. Ainoita ulkoisia elonmerkkejä voivat olla silmien räpyttely ja jonkinlainen hengitystä muistuttava ääni. Tuollaiset elonmerkit eivät kuitenkaan ole luotettavia merkkejä sille, että henkilö oikeasti olisi elossa. Toisaalta, vaalivirkailijoilla ei välttämättä ole, eikä heiltä voida edellyttää lääketieteellistä asiantuntemusta vaikeasti vammautuneiden tilan arvioinnissa. Vaikeasti vammautuneiden elossaolemisen kyseenalaistaminen voitaisiin kokea syrjiväksi menettelyksi.

Periaatteessa, jos henkilön elossaoloa ei varmenneta luotettavasti, olisi mahdollista ns. kärrätä kuollut pyörätuolissa äänestyspaikalle, esittää valtakirja avustajana toimimiselle, jonka kuollut olisi allekirjoittanut elossa ollessaan, avustaa hiukan kuolleen kättä nimikirjoituksen tekemisessä ja antaa äänensä kuolleen puolesta. Jos ruumis tai esimerkiksi sen pää olisi muumioitu, tuollainen toiminta voisi onnistua vuosikymmeniä. Muumion pään sisälle olisi helppo sijoittaa kauko-ohjattu äänisyntetisaattori, joka tuottaisi näennäisiä tai tosiasiallisia äänestäjän tahdonilmauksia ja voitaisiin myös asentaa oikeaa kättä muistuttava keinokäsi, joka olisi ohjelmoitu tuottamaan vainajan nimikirjoitus.

Voisihan olla niinkin, että kuollut olisi päättänyt ja ehkä jopa ilmaissut eläessään halunsa vaikuttaa vaalitulokseen vielä kuolleenakin tuolla tavalla. Kuolleena häntä ei voitaisi rangaista tuosta toiminnasta. Avustajakin voisi toimia vilpittömästi, hänelle aiemmin annettujen ohjeiden mukaisesti, vainajan ruumiin toiminnan ollessa ulkoisesti riittävän vakuuttava, jotta sitä voitaisiin pitää elossaolevana, mutta vaikeavammaisena äänioikeutettuna, ainakin niiden toimesta, joilla ei ole lääketieteellistä asiantuntemusta.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Avustettu_äänestäminen kirjoitti:

Kuolleet eivät ilmeisesti Suomessa ole äänioikeutettuja. Pitäisikö vaalivirkailijoiden tarkastaa se, onko äänestyspaikalle saapunut henkilö oikeasti elossa ja jos, niin miten? Oikeusministeriön sivuilla todetaan:
"Äänestäjän on selvitettävä henkilöllisyytensä äänestyspaikalla.", "Jos äänestäjän kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa."

Henkilöllisyyden todistaminen perustuu siihen, että henkilöllisyystodistuksessa oleva kuva muistuttaa henkilöä. Tuollainen vastaavuus voisi tietysti vallita myös esimerkiksi hiljattain kuolleen henkilön tapauksessa. Mihin perustuu harkinta sen osalta, millaisia testejä henkilön elossaolon selvittämiseksi tulisi tehdä vaalipaikalla? Onko avustaja oikeutettu suorittamaan äänestyksen, jos äänestäjä kuolee henkilöllisyyden tarkastamisen ja äänestyslipun uurnaan pudottamisen välisenä aikana? Tuleeko vaalivirkailijan todistaa äänestäjä kuolleeksi vai avustajan äänestäjä eläväksi?

Esimerkiksi vaikeasti vammautuneiden tapauksessa heillä ei välttämättä ole kykyä osallistua aktiivisesti henkilöllisyyden tarkastamiseen. Ainoita ulkoisia elonmerkkejä voivat olla silmien räpyttely ja jonkinlainen hengitystä muistuttava ääni. Tuollaiset elonmerkit eivät kuitenkaan ole luotettavia merkkejä sille, että henkilö oikeasti olisi elossa. Toisaalta, vaalivirkailijoilla ei välttämättä ole, eikä heiltä voida edellyttää lääketieteellistä asiantuntemusta vaikeasti vammautuneiden tilan arvioinnissa. Vaikeasti vammautuneiden elossaolemisen kyseenalaistaminen voitaisiin kokea syrjiväksi menettelyksi.

Periaatteessa, jos henkilön elossaoloa ei varmenneta luotettavasti, olisi mahdollista ns. kärrätä kuollut pyörätuolissa äänestyspaikalle, esittää valtakirja avustajana toimimiselle, jonka kuollut olisi allekirjoittanut elossa ollessaan, avustaa hiukan kuolleen kättä nimikirjoituksen tekemisessä ja antaa äänensä kuolleen puolesta. Jos ruumis tai esimerkiksi sen pää olisi muumioitu, tuollainen toiminta voisi onnistua vuosikymmeniä. Muumion pään sisälle olisi helppo sijoittaa kauko-ohjattu äänisyntetisaattori, joka tuottaisi näennäisiä tai tosiasiallisia äänestäjän tahdonilmauksia ja voitaisiin myös asentaa oikeaa kättä muistuttava keinokäsi, joka olisi ohjelmoitu tuottamaan vainajan nimikirjoitus.

Voisihan olla niinkin, että kuollut olisi päättänyt ja ehkä jopa ilmaissut eläessään halunsa vaikuttaa vaalitulokseen vielä kuolleenakin tuolla tavalla. Kuolleena häntä ei voitaisi rangaista tuosta toiminnasta. Avustajakin voisi toimia vilpittömästi, hänelle aiemmin annettujen ohjeiden mukaisesti, vainajan ruumiin toiminnan ollessa ulkoisesti riittävän vakuuttava, jotta sitä voitaisiin pitää elossaolevana, mutta vaikeavammaisena äänioikeutettuna, ainakin niiden toimesta, joilla ei ole lääketieteellistä asiantuntemusta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu