Sortovalta kielti keskustelun pakkortuosista

Tässä poistettu keskustelu:
Pakkoruotsitusta

kaikenlaista

11.4.2015 09:43

"Sen lisäksi panostamme yhden tunnin enemmän ruotsin kieleen, kuin mitä valtakunnallinen tuntijako edellyttää, luettelee Seinäjoen perusopetusjoihtaja Jari Jaskari."

Onko mies täyttä ymmärrystä vailla vai kiristääkö joku taho? Kyllä tässä tilanteessa pitäisi satsata taloutta edistäviin asioihin, eikä hukata aikaa ja rahaa johonkin pakkoruotsiin.
Vastaa
Ilmianna
Jaa
15 Vastausta

linkki-

11.4.2015 09:44

http://yle.fi/uutiset/yrittajyytta_ja_lisatunti_ruotsia_etela-pohjanmaalla__taito-_ja_taideaineet_leikkurissa/7872654
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

Noijjaa

11.4.2015 10:24

Ruotsin taidosta on hyötyä, kyllä sitä kannattaa opetella edes ymmärtämään.

Töissä on hyötyä siitä, että pysyy perässä ruotsalaisen omistajan viestinnästä ja DI:n jutuista.

Veikkaisin että kielitaidon takia rannnikko repii kaulaa Etelä-Pohjanmaahan.

Enemmän uusia tuulia ja vaikutteita, ei niin tunkkaista kuin täällä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:

xxwxxwxww

11.4.2015 10:56

Seinäjoki pärsää illman ruotsinkielistä pohjanmaata ja pakkoruotsista ei ole hyötyä työelämässä, vaan enemmänkin saksasta ja englannista.

Perustelusi osoittavat että olet orjaluonne, ja meidän tulisi nyt alistua kieliabartheidiin koska siirtomaajana jäänteenä meillä suositaan mm.koulutuspaikkjen jaossa kielivähemmistöämme.
Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa

kaikenlaista

11.4.2015 10:58

"Ruotsin taidosta on hyötyä, kyllä sitä kannattaa opetella edes ymmärtämään."

Siitä vaan jos kiinnostaa, mutta suurimmalle osalle siitä ei ole hyötyä.

"Töissä on hyötyä siitä, että pysyy perässä ruotsalaisen omistajan viestinnästä ja DI:n jutuista."

Ehkä sinun töissäsi, mutta eivät ruotsalaiset vielä koko Suomea omista, eikä sitä kehitystä muutenkaan pitäisi edistää. Suomalainen DI käyttää ruotsalaisen omistajan tavoin yleensä englantia, jos vierasta kieltä Suomessa käytetään.

Konsernikieli englanti:

Ericsson, Astra-Zeneca (englantilais-ruotsalainen), Alfa-Laval, Volvo, Saab, Elektrolux, SKF, ABB (sveitsiläis-ruotsalainen), Swedbank, Handelsbanken...

"Veikkaisin että kielitaidon takia rannnikko repii kaulaa Etelä-Pohjanmaahan."

Tuskin muuhun pystytkään, vain veikkaamaan.

"Enemmän uusia tuulia ja vaikutteita, ei niin tunkkaista kuin täällä."

Juuri sitä ajan takaa, emme elä enää (?) Ruotsin vallan aikaa.
Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

kmnbyhgvtrcf

11.4.2015 10:32

vanhoja kunnon linkkejä

https://www.youtube.com/watch?v=xR9icBh49gQ

https://www.youtube.com/watch?v=CcD_ggBbusU
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

VapaaehtoistaVenäjää

11.4.2015 10:39

Siellä Länsi-Suomessa ruotsinkieli on todella tarpeen. Viime viikolla viimeksi keskustelin. Kannattaa siis osata. Täällä Itä-Suomessa venäjänkieli olisi tarpeellisempi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:

wwwsswws

11.4.2015 10:57

Lännessäkin lähinnä rannikkoseudun pienillä ruotsinkielisillä paikkakunnilla, ei muualla. Rannikon kaupungeissa, Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa, pärjää varsin hyvin suomella.
Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa

kaikenlaista

11.4.2015 11:00

No, jos aikoo Närpiön kasvihuoneisiin töihin, niin ehkä sitten. Seinäjoella kuulee venäjääkin paljon useammin kuin ruotsia.
Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

Jesperrr

11.4.2015 10:55

Kielet ja kulttuuri ovat aineita, joihin pitää satsata, jos emme halua pudota muiden maiden kelkasta tässä muuttuvassa maailmassa! Eristäydymmekö ja tarkerrumme vain englantiin vai olemmeko avarakatsaisia?

Ne, joilla on hyvä yleissivistys ja monipuoliset taidot, pärjäävät ulkomaillakin paremmin. Sama koskee myös ulkomaalaisten kanssa täällä kotimaassa tehtävää yhteistyötä. Kielet eivät ole vain sanojen tai fraasien pänttäämistä, siellä on tapakulttuuria, maantiedettä, urheilua ym. Sieltä voi myös aistia asioita, joita on vaikea muotoilla sanoiksi ja jotka muokkaavat käsitystämme toisista kulttuureista. Jos saisin päättää, en vähentäisi kielistä ja kädentaitoaineista yhtään. Kysyisinkin, onko matematiikkaa ja luonnontieteellisiä aineita kenties liikaakin - voitaisiinko valinnanvaraa lisätä? Esim. osalle enemmän luonnontieteitä yhteisen osuuden päälle ja osalle vaikkapa kieliä, historiaa ja kulttuuria? Siis nykyistä enemmän porrastusta sen jälkeen, kun jokainen on harjoitellut perusasioita riittävästi. Kielipalettia voitaisiin laajentaa niin, että englannin ja ruotsin lisäksi entistä laajemman joukon pitäisi valita vaikkapa saksan tai venäjän alkeita. Ruotsin täysi alasajo kuulostaisi minusta lähes turvattomalta, hylkäisimme perinteemme ja historiamme ja tekisimme hallaa pohjoismaiselle yhteistyölle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:

xxwxxwxwxw

11.4.2015 10:59

Älä anna oman kansanedustajasi vastustaa kielivapautta ainakaan vetoamalla seuraaviin, moneen kertaan kumottuihin ja älyllisesti tyhjiin väitteisiin:

1. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

jarkuu:
2. Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme – Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historiantunneilla. Kielten opetuksen täytyy tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi työllistyä eikä lähteä edes turistimatkalle kieliosaamistaan hyödyntämään.

3. Kaksikielisyys on rikkaus – Tämä on mielipide eikä järkiperustelu. Jokaisella on tietenkin oikeus omaan mielipiteeseensä, mutta toisaalta kukaan ei voi toisen puolesta määrätä, minkä hän kokee rikkaudeksi. Suomen valtion kaksikielisyys ei myöskään edellytä pakkoruotsin ylläpitämistä.

4. Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi – Pakollisia aineita saa kouluissa olla jatkossakin, mutta yhtäkään niistä ei voi perustella sillä, “että onhan muitakin pakollisia aineita, siksi myös tätä opiskellaan” – tässähän ei perusteluna ole lainkaan asiasisältöä. Minkä tahansa aineen opiskelusta on osoitettava olevan hyötyä niille, joille se on pakollista. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, eli niille on selkeät yleishyödylliset perusteet, jotka ruotsilta puuttuvat.

5. Pakkoruotsi edistää kielellistä monimuotoisuutta – Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki kansalaiset pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä, laajemman kielivalikoiman sijaan?

6. Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä – Varmasti vielä parempi tapa oppia muita kieliä on lukea niitä itseään, eikä välissä vuosia ruotsia.

7. Pakkoruotsi edistää kansainvälisyyttä – Todellisuudessa maamme hirttäytyminen kahteen kansainvälisesti pieneen kieleen (suomi, ruotsi) on paremminkin nurkkakuntaista, ei avautumista kansainvälisyydelle.

8. “En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä” – Tämä on varmasti periaatteessa totta, mutta itse ainakin olen kuullut hyvin monien valittavan sitä, että joutui lukemaan nimenomaan ruotsia kieliosaamisensa laajentamiseksi, eikä saanut vapautta lukea jotain suurempaa maailmankieltä sen sijaan.

9. Kun jokaisen on luettava pakkoruotsia, kaikille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä kaksikielisyyttä vaativiin virkoihin – Pakkoruotsijärjestelmän purkaminen tulisikin aloittaa juuri virkakelpoisuusvaatimuksista, joille ei ole mitään käytännöllisiä perusteita. Riittää, että kaikissa virastoissa, laitoksissa jne. on joku, joka osaa antaa ruotsinkielistä palvelua, kaikkien ei tarvitse sitä osata.

10. Pakkoruotsi on välttämätöntä siksi, että ruotsinkieliset saisivat Suomessa palvelua –Ruotsinkieliset palvelut tulee ensisijaisesti turvata ruotsinkielisten omalla työvoimalla, mutta tätä voidaan lisäksi täydentää vapaaehtoisilla ruotsin lukijoilla, joita varmasti riittäisi edelleen paljon. On muistettava, että ruotsinkielisiä on vain noin 5 % kansalaisista. Jos siis esimerkiksi puolet suomenkielisistä opiskelisi ruotsia, olisi potentiaalisia palvelun tarjoajia jo kymmenkertainen väestönosa ruotsinkielisiin nähden. Toisaalta taas RKP ei itsekään usko pakkoruotsin turvaavan palvelut, koska vuonna 2010 Keski-Pohjanmaan aluehallintopäätöksessä RKP vaati liitoksen Vaasan kanssa ja esitti perusteluksi, että Oulun pakkoruotsin läpäisseitten virkamiesten ruotsinkielentaito oli riittämätöntä ruotsinkielisten palveluiden tarjoamiseen.

11. Pakkoruotsi on välttämätöntä kaikille kun eihän sitä koskaan tiedä, ettei joskus vanhemmiten muuta Ruotsiin – Sitäkään ei tiedä, muuttaako Viroon, Venäjälle, Espanjaan, Kiinaan tai EU-hommiin ympäri Eurooppaa. Jokaiseen tulevan elämän mahdolliseen käänteeseen ei koulussa voida varautua pakko-opetuksella, vaan on parempi harjoitella uusia taitoja vasta sitten, kun tarvetta todella ilmaantuu.

12. Meidän pitäisi opiskella enemmän kieliä, ei vähemmän – Kielivapauden ajatus ei ole vähentää kielten opiskelua, vaan että ruotsin sijaan saisi koulussa opiskella jotain muuta kieltä. Eli kielivapauden myötä suomalaisten kielitaito ei vähenisi vaan monipuolistuisi.

13. Pakkoruotsia pitää opiskella, koska Suomi on kaksikielinen maa – Toteamus ei tarkoita mitään ilman täsmennystä, sillä itse maahan ei puhu mitään kieltä. Jos tällä tarkoitetaan, että Suomen valtio on perustuslaillisesti kaksikielinen, niin väite on totta mutta perustuslaissa ei sen sijaan sanota mitään siitä, että jokaisen suomalaisen täytyisi opiskella ruotsia. Jos toteamuksella taas väitetään, että Suomen kansa on kaksikielistä, niin väite on totta vain pieneltä osin. Suurin osa Suomesta ja suomalaisista ovat yksikielisesti suomenkielisiä, jos kohta meillä on nykyään valtava määrä erilaisia kielivähemmistöjä, joista ruotsinkieliset ovat vain yksi.
Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa

xxwxxwxwxw

11.4.2015 11:00

xxwxxwxwxw kirjoitti:

Älä anna oman kansanedustajasi vastustaa kielivapautta ainakaan vetoamalla seuraaviin, moneen kertaan kumottuihin ja älyllisesti tyhjiin väitteisiin:

1. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska,

Äänestä

jatkuu:
11.4.2015 11:04

"Ruotsin täysi alasajo kuulostaisi minusta lähes turvattomalta, hylkäisimme perinteemme ja historiamme ja tekisimme hallaa pohjoismaiselle yhteistyölle."

Taas sekopäistä propagandaa pakkoruotsittajalta. Mikä ihmeen alasajo? Kysymys on vain ruotsin asettamisesta kieleksi kielten joukkoon. Ainoa pakollinen vieras kieli suomalaiselle on ruotsi, ei siinä ole mitään järkeä.
Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

korruptio

12.4.2015 20:58

Voihan se olla jopa lahjottu!
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

AnnaVuorinen124Muutos

13.4.2015 14:37

Minä en pakkoruotsia kannata, tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja miksi meidän pitää opetella ruotsia kun he eivät halua opetella suomea? SUOMESSA.

Muistakaa äänestää Muutos eduskuntaan loppuu pakkoruotsitus.
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

Hyväidea

16.4.2015 15:57
Uusi

Samaa mieltä kuin Anna, kielten opiskelu vapaaehtoiseksi.
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti
Vastaa alkuperäiseen viestiin

Pakkoruotsitusta

"Sen lisäksi panostamme yhden tunnin enemmän ruotsin kieleen, kuin mitä valtakunnallinen tuntijako edellyttää, luettelee Seinäjoen perusopetusjoihtaja Jari Jaskari."

Onko mies täyttä ymmärrystä vailla vai kiristääkö joku taho? Kyllä tässä tilanteessa pitäisi satsata taloutta edistäviin asioihin, eikä hukata aikaa ja rahaa johonkin pakkoruotsiin.

5000 merkkiä jäljellä
Nimimerkki*
Lähetä

Äänestä

Kommentoi aloitusta


peppe kirjoitti:

Tässä poistettu keskustelu:
Pakkoruotsitusta

kaikenlaista

11.4.2015 09:43

"Sen lisäksi panostamme yhden tunnin enemmän ruotsin kieleen, kuin mitä valtakunnallinen tuntijako edellyttää, luettelee Seinäjoen perusopetusjoihtaja Jari Jaskari."

Onko mies täyttä ymmärrystä vailla vai kiristääkö joku taho? Kyllä tässä tilanteessa pitäisi satsata taloutta edistäviin asioihin, eikä hukata aikaa ja rahaa johonkin pakkoruotsiin.
Vastaa
Ilmianna
Jaa
15 Vastausta

linkki-

11.4.2015 09:44

http://yle.fi/uutiset/yrittajyytta_ja_lisatunti_ruotsia_etela-pohjanmaalla__taito-_ja_taideaineet_leikkurissa/7872654
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

Noijjaa

11.4.2015 10:24

Ruotsin taidosta on hyötyä, kyllä sitä kannattaa opetella edes ymmärtämään.

Töissä on hyötyä siitä, että pysyy perässä ruotsalaisen omistajan viestinnästä ja DI:n jutuista.

Veikkaisin että kielitaidon takia rannnikko repii kaulaa Etelä-Pohjanmaahan.

Enemmän uusia tuulia ja vaikutteita, ei niin tunkkaista kuin täällä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:

xxwxxwxww

11.4.2015 10:56

Seinäjoki pärsää illman ruotsinkielistä pohjanmaata ja pakkoruotsista ei ole hyötyä työelämässä, vaan enemmänkin saksasta ja englannista.

Perustelusi osoittavat että olet orjaluonne, ja meidän tulisi nyt alistua kieliabartheidiin koska siirtomaajana jäänteenä meillä suositaan mm.koulutuspaikkjen jaossa kielivähemmistöämme.
Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa

kaikenlaista

11.4.2015 10:58

"Ruotsin taidosta on hyötyä, kyllä sitä kannattaa opetella edes ymmärtämään."

Siitä vaan jos kiinnostaa, mutta suurimmalle osalle siitä ei ole hyötyä.

"Töissä on hyötyä siitä, että pysyy perässä ruotsalaisen omistajan viestinnästä ja DI:n jutuista."

Ehkä sinun töissäsi, mutta eivät ruotsalaiset vielä koko Suomea omista, eikä sitä kehitystä muutenkaan pitäisi edistää. Suomalainen DI käyttää ruotsalaisen omistajan tavoin yleensä englantia, jos vierasta kieltä Suomessa käytetään.

Konsernikieli englanti:

Ericsson, Astra-Zeneca (englantilais-ruotsalainen), Alfa-Laval, Volvo, Saab, Elektrolux, SKF, ABB (sveitsiläis-ruotsalainen), Swedbank, Handelsbanken...

"Veikkaisin että kielitaidon takia rannnikko repii kaulaa Etelä-Pohjanmaahan."

Tuskin muuhun pystytkään, vain veikkaamaan.

"Enemmän uusia tuulia ja vaikutteita, ei niin tunkkaista kuin täällä."

Juuri sitä ajan takaa, emme elä enää (?) Ruotsin vallan aikaa.
Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

kmnbyhgvtrcf

11.4.2015 10:32

vanhoja kunnon linkkejä

https://www.youtube.com/watch?v=xR9icBh49gQ

https://www.youtube.com/watch?v=CcD_ggBbusU
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

VapaaehtoistaVenäjää

11.4.2015 10:39

Siellä Länsi-Suomessa ruotsinkieli on todella tarpeen. Viime viikolla viimeksi keskustelin. Kannattaa siis osata. Täällä Itä-Suomessa venäjänkieli olisi tarpeellisempi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
2 VASTAUSTA:

wwwsswws

11.4.2015 10:57

Lännessäkin lähinnä rannikkoseudun pienillä ruotsinkielisillä paikkakunnilla, ei muualla. Rannikon kaupungeissa, Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa, pärjää varsin hyvin suomella.
Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa

kaikenlaista

11.4.2015 11:00

No, jos aikoo Närpiön kasvihuoneisiin töihin, niin ehkä sitten. Seinäjoella kuulee venäjääkin paljon useammin kuin ruotsia.
Kommentoi lainaten
Ilmianna
Jaa
Lisää kommentti

Jesperrr

11.4.2015 10:55

Kielet ja kulttuuri ovat aineita, joihin pitää satsata, jos emme halua pudota muiden maiden kelkasta tässä muuttuvassa maailmassa! Eristäydymmekö ja tarkerrumme vain englantiin vai olemmeko avarakatsaisia?

Ne, joilla on hyvä yleissivistys ja monipuoliset taidot, pärjäävät ulkomaillakin paremmin. Sama koskee myös ulkomaalaisten kanssa täällä kotimaassa tehtävää yhteistyötä. Kielet eivät ole vain sanojen tai fraasien pänttäämistä, siellä on tapakulttuuria, maantiedettä, urheilua ym. Sieltä voi myös aistia asioita, joita on vaikea muotoilla sanoiksi ja jotka muokkaavat käsitystämme toisista kulttuureista. Jos saisin päättää, en vähentäisi kielistä ja kädentaitoaineista yhtään. Kysyisinkin, onko matematiikkaa ja luonnontieteellisiä aineita kenties liikaakin - voitaisiinko valinnanvaraa lisätä? Esim. osalle enemmän luonnontieteitä yhteisen osuuden päälle ja osalle vaikkapa kieliä, historiaa ja kulttuuria? Siis nykyistä enemmän porrastusta sen jälkeen, kun jokainen on harjoitellut perusasioita riittävästi. Kielipalettia voitaisiin laajentaa niin, että englannin ja ruotsin lisäksi entistä laajemman joukon pitäisi valita vaikkapa saksan tai venäjän alkeita. Ruotsin täysi alasajo kuulostaisi minusta lähes turvattomalta, hylkäisimme perinteemme ja historiamme ja tekisimme hallaa pohjoismaiselle yhteistyölle.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:

xxwxxwxwxw

11.4.2015 10:59

Älä anna oman kansanedustajasi vastustaa kielivapautta ainakaan vetoamalla seuraaviin, moneen kertaan kumottuihin ja älyllisesti tyhjiin väitteisiin:

1. Ruotsin kieli on sivistävää – Ehkäpä, mutta voiko kukaan tosissaan väittää, että se on sivistävämpää kuin vaikkapa ranska, saksa, espanja tai mikä tahansa

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu