Miten ja millä tavoin perussuomalaisten puolueohjelmassa pyritään auttamaan suomalaista järjestäytynyttä työntekijää?
Tämä mietityttää minua
JärjestäytynytTyöntekijä
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eipä taida olla tuollaisella muotoilulla minkään puolueen ohjelmassa mainintaa.
No miksihän ei sitten ole millään puoluelläa minkäänlaista mainintaa kyseisestä asiasta?
Sillä kyseessähän on nyt erittäin tärkeä asia.
Ei persuja nyt koskaan mitkään suomalaisen duunarin asiat kiinnosta yhtään mitenkään.
Maahanmuuttoasiat ovat persujen ykkösasia.Mikään muu ei persuja kiinnosta.
Keskusta ja persuthan sisäisesti kovin ristiriitaisia
Keskustahan ei lupaa työntekijöille konkreettisesti koskaan juuri mitään muuta kuin kylmää kyytiä. Työuria on pidennettävä, eläkeikää nostettava ja työelämä aloitettava yhä nopeammin.
Keskustan mukaan työmarkkinoita on aina uudistettava lisäämällä työnantajan joustomahdollisuuksia, mutta samanaikaisesti vahvistamalla työntekijän turvaa. On vaikea kuvitella, mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi irtisanomisaikojen suhteen.
Myös perussuomalaisten tavoitteissa on paljon sisäisiä ristiriitoja. Työehtosopimusten yleissitovuus tulee säilyttää, mutta kuitenkin ”joustavuuden parantamiseksi” on lisättävä paikallista sopimista, eli käytännössä heikentää yleissitovuutta.
Ja siihen vielä päälle avaukset irtisanomissuojen heikennyksistä, sun muista...
VASTAUS ON TÄSSÄ
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2015/03/ps_ek2015_vaaliohjelma_paateemat.pdf
Jos työntekijä on järjestäytynyt SDP-SAK:hon on hänen pelinsä pelattu työpaikat menevät ja asialle ei voi mitään
Vasiitossa ei ole työläisiä vaan biletysraha kansalaispalkka mankuvia anarkisteja jotka haluavat päästä työläisen kukkarolle
viimeinen työläinen erosi vasliitosta 2013
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2968065/paaluottamusmies-jari-aalto-erosi-vasemmistoliitosta
ESIMERKIKSI Porin ja Kouvolan eli työläisedustajat tukevat perussuomen vaaliohjelmaa
https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2015/03/ps_ek2015_vaaliohjelma_paateemat.pdf
näillä alueilla Perussuomi on suurin puolue kokoomus suurin häviäjä ja SDP häviämässä vasliittoa ei juuri ole ollenkaan koska siellä ei ole työläisiä aina joku anarkistipelle löytyy tietty
Persut ei nyt sitten näköjään halua kosskaan yhtään mitenkään auttaa suomalaisia järjestäytyneitä duunareita.
"Jos työntekijä on järjestäytynyt SDP-SAK:hon on hänen pelinsä pelattu työpaikat menevät ja asialle ei voi mitään"
Niinkö?
No miten muuten sitten Suomessa työntekijä voi järjestäytyä kuin näihin työmarkkinajärjestöjen(SAK,STTK Ja Akava) alaisiin ammattiyhdistyksiin liittymällä?
Miksi se pitäisi olla "nimettynä" auttaa suomalaisia järjestäytyneitä duunareita? Mikäli edustat sellaista, ymmärrän hyvin, miksi kuulut katoavaan ryhmään - tyhmyys on tuhoisaa, kuten on jo vuosia ollut havaittavissa Suomen taloudessa, typersyten hallitusten johtaessa hölmöläiskavalkaadia.
"Miksi se pitäisi olla "nimettynä" auttaa suomalaisia järjestäytyneitä duunareita? Mikäli edustat sellaista, ymmärrän hyvin, miksi kuulut katoavaan ryhmään"
Kumminkin nyt meitä sinun mainitsemiasi "tyhmiä" on sitten täällä Suomessa yli 80% suomalaisesta työväestöstä.
Ja meitä sinun mainitsemiasi "tyhmiä" kutsutaan järjestäytyneiksi työntekijöiksi.
sdp-sak on vain pantava kuriin mafioso-lyly ja sen kaltaiset irvokkaat ilmiöt on ajattava nurkkaan
sak:ssa ei ole enää juurikaan jäseniä työtätekevistä koska sak.n jäsenet ovat eläkeläisiä ja niitä roikotetaan rekistereissä että voidaan valehdella jäsenmäärä muka suureksi
SAK-LYLLÄ ON ENÄÄ AVAINALOJEN TERRORIA JA UHKAILUA HARJOITTAVAA PORUKKAA JOKA SITTEN VAIN PANNAAN KURIIN KANSAN VOIMALLA
eihän tällainen Lyly voi täällä määräillä
Perussuomalaiset kuuluvat Loimaan kassaan ei SAK:hon
Suomen suurin työttömyyskassa
https://ytk.fi/
https://ytk.fi/nuorille
Työntekijöiden mielipiteet ja ääni kuuluu pelkästään vain järjestäytymällä.
Työntekijöiden järjestäytymisen suuri merkitys on nyt todella helppo ymmärtää, jos vertaa nykypäivän suomalaista työelämää esim reilun sadan vuoden takaiseen. Kun palkkatyö 1800-luvulla yleistyi eikä ammattiyhdistysliikettä vielä ollut, työntekijän hyvinvointi oli lähes täysin työnantajan hyväntahtoisuuden varassa. Työntekijän oli toimeentulonsa eteen tehtävä se, mitä työnantaja keksi vaatia, muuten hänet vaihdettiin toiseen. Palkkaa maksettiin usein vain sen verran, että työntekijä pysyi hengissä ja riittävän terveenä tekemään töitä. Jos työvoimaa oli tarjolla erityisen paljon, kuten Kiinassa tänään, terveyskään ei kaikkia työnantajia kiinnostanut.
Suomalaisten työntekijöiden hyvinvoinnin radikaali parantuminen 1900-luvun kuluessa ei johdu pelkästään yhteiskunnan vaurastumisesta. Niin historiasta kuin tämän päivän maailmastakin löytyy paljon esimerkkejä siitä, että talouskasvu ei automaattisesti hyödytä kaikkia niitä, joiden työllä vauraus on luotu. Pula koulutetusta työvoimasta voi hetkellisesti parantaa yksittäisten ammattiryhmien asemaa, mutta saadakseen aikaan kestävän muutoksen työntekijöiden on välttämätöntä järjestäytyä ja vaatia työnteolle kaikkia koskevat vähimmäisehdot. Näin on suomalaistenkin palkansaajien edut ja oikeudet hankittu.
Suomen tavoin myös muissa Pohjoismaissa ja pitkälti koko läntisessä Euroopassa työntekijöiden turvana ovat ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset. Niiden ansioista palkansaajien toimeentulo on huomattavasti turvatumpi ja asema työpaikoilla parempi kuin maailmassa keskimäärin.