1. Suomessa ei ole minkäänlaista vaalitarkkailua. ETYJ on laatinut muutamista Suomen vaaleista ylimalkaisen raportin, mutta ei varsinaista vaalitarkkailua. Eduskuntavaaleihin 2015 ETYJ ei järjestänyt edes sitä. Vaalihuoneissa ei ole minkäänlaista riippumatonta vaalitarkkailua. Kansainvälisiä vaalitarkkailijoita ei ole, puolueet eivät lähetä omia vaalitarkkailijoitaan eikä tarkkailijoita ole kansalaisjärjestöistäkään. Vaalitoimitsijoihin ei kohdistu minkäänlaista riippumatonta tarkkailua. Vaalihuoneissa ei ole pysyviä eikä kiertäviä riippumattomia vaalitarkkailijoita. Vaalitarkkailun täydellinen puuttuminen Suomessa mahdollistaa laajamittaisen vaalivilpin vaalien kaikissa vaiheissa.
2. Äänestyslipukkeen väärentäminen on helppoa. Suomen vaaleissa äänestyslipuke on tavallinen kartonkipala, joita kuka tahansa voi painattaa haluamansa määrän. Äänestyslipuketta ei ole mitenkään varustettu asian vaatimilla tunnisteilla, kuten leimamerkeillä, eikä lipukkeita säilytetä kassakaapeissa tai sinetöidyissä laatikoissa. Äänestyspaikoilla lipukkeeseen lyödään epävirallinen leima, jonka kuka tahansa voi valmistaa. Näin ollen kuka tahansa voi painattaa lipukkeita haluamansa määrän, merkitä niihin valmiiksi haluamiaan numeroita, lyödä leimat ja sopivaksi katomassaan tilanteessa lisätä uurnaan tai johonkin muuhun sopivaan paikkaan. Lisäksi tavalliset kartonginpalat tarttuvat helposti toisiinsa. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä raportoitiin tilanteista, joissa toisiinsa tarttuneita äänestyslippuja oli työnnetty uurnaan useita kerralla.
3. Uurnaan ei näe kukaan. Suomen vaaleissa uurnat ovat aina umpinaisia laatikoita. Kukaan ei tiedä, miten niitä säilytetään ennen tai jälkeen äänestyksen. Mitään vaalitarkkailua ei ole. Kukaan ei ole näkemässä, kuinka paljon valmiiksi täytettyjä lippuja uurnassa on äänestyksen alkaessa, koska uurna ei ole läpinäkyvä. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä lehdissä kerrottiin tilanteista, joissa uurnaan on työnnetty samalla kertaa useampia äänestyslippuja. Uurnalta ei vaadita virallista sinettiä tai lukkoa, joten sinne on helppo lisätä äänestyslippuja. Uurnan säilytyksestä ei tiedetä mitään.
4. Äänestäminen tapahtuu lyijykynällä. Tätä ei muuten usko kukaan ulkomaalainen. Suomessa äänestetään lyijykynällä, mikä tietysti mahdollistaa merkinnän muuttamisen myöhemmin joksikin toiseksi. Kysymys on erittäin räikeästä vaalivilpistä.
5. Äänestyskopissa valokuvaaminen on sallittu. Tämä mahdollistaa äänien myymisen. Äänten ostaja voi vaatia äänestäjää todistamaan antaneensa äänen tietylle numerolle. Tämä mahdollistaa laajamittaisen vaalivilpin.
6. Vaalitoimitsijat on valittu puolueellisesti. Kukaan ei oikeastaan tietä miten toimitsijat valitaan, eikä prosessia tarkkaile kukaan. Yleensä toimitsijat ja ääntenlaskijat edustavat pääpuolueita ja niiden intressejä, joista keskeisin on riippumattoman vaalitarkkailun estäminen.
7. Kukaan ei valvo ääntenlaskua. Vaalien ääntenlaskussa ei ole mitään riippumatonta vaalitarkkailua, ei kansallisia eikä kansainvälisiä vaalitarkkailijoita. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä on raportoitu useista tapauksista, joissa varmasti annetut äänet ovat kadonneet.
8. Kukaan ei tiedä, miten äänet siirretään tietokoneelle. Kansalaisilla ei ole mitään tietoa siitä, millä menetelmällä ääniä siirretään tietojärjestelmiin ja kuinka luotettava systeemi on. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä raportoitiin tilanteista, joissa tuhansia ääniä oli kadonnut tai varmasti annettu ääni ei ole siirtynyt tietokoneelle.
9. Kukaan ei voi tarkistaa tietokoneohjelmien toimintaa. Kansalaisilla ei ole mitään mahdollisuutta tutkia, minkälaisilla tietokoneohjelmilla vaalien tulokset lasketaan. Mitään vaalitarkkailua ei ole.
10. Vaalikampanjointi äänestyspaikoilla on yleistä. Eduskuntavaaleissa 2015 raportoitiin useista tilanteista, joissa äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä kampanjoitiin avoimesti äänestyksen aikana. Mediassa esiintyy vaalikampanjointia äänestyspäivänä, vaikka sen pitäisi olla rauhoitettu.
11. Vaalirahoitusta ei valvo kukaan. Suomessa vaalirahoitus on käytännössä pimeätä, vaikka lainsäädäntöä onkin yritetty korjata. Ongelmana on kuitenkin se, että lakia vaalirahoituksesta ei yleensä noudateta. Käytännössä edustajanpaikat ovat siis ostettavissa.
12. Ehdokasnumerot 1 ja 7 ovat käytössä. Jokainen tällaisen numeron saanut ehdokas menettää ääniä, koska numerot 1 ja 7 sekoittuvat ja ääniä hylätään.
13. Valtamedia huomioi vain eduskuntapuolueet. Tosiasiassa kaikki mediahuomio kohdistuu eduskuntapuolueisiin, jotka esitellään varteenotettavina myös seuraavan eduskunnan ja hallituksen puolueina. Suhtautuminen pienpuolueisiin on valtamediassa vähättelevää ja panettelevaa.
14. Vaalikelpoisten luettelot ovat kaikkien nähtävill........
http://kohudosentti.blogspot.fi/2015/04/vaalivilppi-suomessa-muutamia.html
http://nwohavaintoja.blogspot.fi/2015/04/vaalivilppi-paljastui-2015-vaaleissa.html
http://mvlehti.net/2015/04/20/vaalivilppi-katso-kuvat/
2. Äänestyslipukkeen väärentäminen on helppoa. Suomen vaaleissa äänestyslipuke on tavallinen kartonkipala, joita kuka tahansa voi painattaa haluamansa määrän. Äänestyslipuketta ei ole mitenkään varustettu asian vaatimilla tunnisteilla, kuten leimamerkeillä, eikä lipukkeita säilytetä kassakaapeissa tai sinetöidyissä laatikoissa. Äänestyspaikoilla lipukkeeseen lyödään epävirallinen leima, jonka kuka tahansa voi valmistaa. Näin ollen kuka tahansa voi painattaa lipukkeita haluamansa määrän, merkitä niihin valmiiksi haluamiaan numeroita, lyödä leimat ja sopivaksi katomassaan tilanteessa lisätä uurnaan tai johonkin muuhun sopivaan paikkaan. Lisäksi tavalliset kartonginpalat tarttuvat helposti toisiinsa. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä raportoitiin tilanteista, joissa toisiinsa tarttuneita äänestyslippuja oli työnnetty uurnaan useita kerralla.
3. Uurnaan ei näe kukaan. Suomen vaaleissa uurnat ovat aina umpinaisia laatikoita. Kukaan ei tiedä, miten niitä säilytetään ennen tai jälkeen äänestyksen. Mitään vaalitarkkailua ei ole. Kukaan ei ole näkemässä, kuinka paljon valmiiksi täytettyjä lippuja uurnassa on äänestyksen alkaessa, koska uurna ei ole läpinäkyvä. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä lehdissä kerrottiin tilanteista, joissa uurnaan on työnnetty samalla kertaa useampia äänestyslippuja. Uurnalta ei vaadita virallista sinettiä tai lukkoa, joten sinne on helppo lisätä äänestyslippuja. Uurnan säilytyksestä ei tiedetä mitään.
4. Äänestäminen tapahtuu lyijykynällä. Tätä ei muuten usko kukaan ulkomaalainen. Suomessa äänestetään lyijykynällä, mikä tietysti mahdollistaa merkinnän muuttamisen myöhemmin joksikin toiseksi. Kysymys on erittäin räikeästä vaalivilpistä.
5. Äänestyskopissa valokuvaaminen on sallittu. Tämä mahdollistaa äänien myymisen. Äänten ostaja voi vaatia äänestäjää todistamaan antaneensa äänen tietylle numerolle. Tämä mahdollistaa laajamittaisen vaalivilpin.
6. Vaalitoimitsijat on valittu puolueellisesti. Kukaan ei oikeastaan tietä miten toimitsijat valitaan, eikä prosessia tarkkaile kukaan. Yleensä toimitsijat ja ääntenlaskijat edustavat pääpuolueita ja niiden intressejä, joista keskeisin on riippumattoman vaalitarkkailun estäminen.
7. Kukaan ei valvo ääntenlaskua. Vaalien ääntenlaskussa ei ole mitään riippumatonta vaalitarkkailua, ei kansallisia eikä kansainvälisiä vaalitarkkailijoita. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä on raportoitu useista tapauksista, joissa varmasti annetut äänet ovat kadonneet.
8. Kukaan ei tiedä, miten äänet siirretään tietokoneelle. Kansalaisilla ei ole mitään tietoa siitä, millä menetelmällä ääniä siirretään tietojärjestelmiin ja kuinka luotettava systeemi on. Eduskuntavaalien 2015 yhteydessä raportoitiin tilanteista, joissa tuhansia ääniä oli kadonnut tai varmasti annettu ääni ei ole siirtynyt tietokoneelle.
9. Kukaan ei voi tarkistaa tietokoneohjelmien toimintaa. Kansalaisilla ei ole mitään mahdollisuutta tutkia, minkälaisilla tietokoneohjelmilla vaalien tulokset lasketaan. Mitään vaalitarkkailua ei ole.
10. Vaalikampanjointi äänestyspaikoilla on yleistä. Eduskuntavaaleissa 2015 raportoitiin useista tilanteista, joissa äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä kampanjoitiin avoimesti äänestyksen aikana. Mediassa esiintyy vaalikampanjointia äänestyspäivänä, vaikka sen pitäisi olla rauhoitettu.
11. Vaalirahoitusta ei valvo kukaan. Suomessa vaalirahoitus on käytännössä pimeätä, vaikka lainsäädäntöä onkin yritetty korjata. Ongelmana on kuitenkin se, että lakia vaalirahoituksesta ei yleensä noudateta. Käytännössä edustajanpaikat ovat siis ostettavissa.
12. Ehdokasnumerot 1 ja 7 ovat käytössä. Jokainen tällaisen numeron saanut ehdokas menettää ääniä, koska numerot 1 ja 7 sekoittuvat ja ääniä hylätään.
13. Valtamedia huomioi vain eduskuntapuolueet. Tosiasiassa kaikki mediahuomio kohdistuu eduskuntapuolueisiin, jotka esitellään varteenotettavina myös seuraavan eduskunnan ja hallituksen puolueina. Suhtautuminen pienpuolueisiin on valtamediassa vähättelevää ja panettelevaa.
14. Vaalikelpoisten luettelot ovat kaikkien nähtävill........
http://kohudosentti.blogspot.fi/2015/04/vaalivilppi-suomessa-muutamia.html
http://nwohavaintoja.blogspot.fi/2015/04/vaalivilppi-paljastui-2015-vaaleissa.html
http://mvlehti.net/2015/04/20/vaalivilppi-katso-kuvat/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Periaatteessa on mahdollista panna ääniä äänestämättä jättäneiden nimiin. Jätitkö äänestämättä, mutta silti sinut on merkitty äänestäneeksi?