Luottamus

Niin. Olin netissä ja kotona tekemässä ruokaa.
Riittääkö? :)

Tyhmästi taidan tehdä kun vastaan, mutta vastaanpa kuitenkin!

Ikävä kyllä, luottamuksesi minuun tuskin rakentuu sen kautta, että ryhdyn rakentelemaan todisteluiden ja vakuutteluiden hiekasta.
Sellaiset rakennelmat voivat kyllä tyydyttää mieltäsi hetken aikaa, mutta niiden varaan rakennettu luottamus on kuitenkin hiekkapohjalla ja ennen pitkää se jälleen murenee, jolloin pitää taas rakennella vakuuttelemalla ja todistelemalla.

Ehkä minun pitää kokonaan väistyä, olla vaiti ja paeta kauas, että putoaisit elämäsi hiekalle, katkeruuteen, syytöksiin ja vihaan?
Ja lopulta, kun et tuskaasi enää kestä, sinun olisi pakko kohdata elämäsi hiekka kasvoista kasvoihin, oman sielusi todellisuus?
Ja vähä vähältä löytäisit erämaassasi kalliopohjan, joka on ihana Kristus, kun ei enää olisi muuta mihin tuskassasi turvata?
Siinä parantuen, syntisenä ihmeellisessä armossa, voisit löytää luottamuksen?
Sillä sisin, joka elää todellisuutta vain haavojensa kautta, ei koskaan voi luottaa!
Ensimmäinen askel luottamukseen on kohdata epäluottamuksensa kasvoista kasvoihin, löytää sen syyt ja suostua parantumisen kipeälle tielle.

:)
No, en minä tahdo vaieta ja kääntyä pois.
TOIVON sydämestäni että nämä ratkeaisivat muuten.
Ymmärräthän toki, että kipuni minullakin?

Hyvää yötä Kissa-Simpukka, PeltojenKeskelläKukkivaKaipauksenKukka, metsän siimeksen suppilovahvero, Valoon Kurottuva Sydän.

T: Yössä Ratsastava Värisevä Sulka

Huomenna on uusi päivä
ja taistelu jatkuu.
Oletko jo löytänyt aseesi?
Oletko jo suostunut?
Vai luuletko vielä
että kristitty voi elää taistelematta,
toivotko yhä, että saisi kulkea
purppuraisten pilvien päällä
kipujaan kohtaamatta?

Joka ei suostu taistelemaan
elämän taistelua,
ei myöskään voi kuulla
Elämän Laulua.
Hän joutuu taistelemaan turhia taisteluja,
taisteluista kipeimpiä,
aina lähtökohtaansa palaten!

Voi, kunpa luottaisimme Herraan
ja taistelisimme
sitä elämän taistelua, jossa jokainen
kohdattu kipu ja haava
vie eteenpäin Sydämen Tiellä.

Huomenna?
Taistele tänään!
Taistele oikeudestasi
pudota polvillesi, oikeudestasi
antautua kaikessa Hänelle, joka on täysi voitto.
Kaikkea sitä vastaan
joka yrittää kääntää katseesi pois
Hänestä, taistele, taistele henkesi edestä,
taistele antautuen.

Taistele kaikkea sitä vastaan
sinussa, itsessäsi, joka
tahtoo olla oikeassa
ja tietää paremmin kuin Hän, mikä sinulle
tai minulle on parhaaksi.

Jokainen päivä
jona emme taistele, on tappion päivä.
Siksi:
huomenna, kun on uusi päivä,
herääthän Kristuksen kanssa, valmiina
taistelemaan oikeudestasi olla kuollut ja elää yksin Hänessä -
jossa elämä ikuisesti laulaa!

Ystäväni, et voi taistella
huomenna, jos et päätä sitä tänään,
jos et päätä sitä polvillasi, jos et päätä sitä
jo taistellen:
Herra, maksakoon mitä tahansa,
tahdon kohdata Sinut, kaikessa kuulla
Sinun äänesi, kaikessa toimia kuuliaisena sinulle!

Herra, vaikka tahtoni olisi kuinka
heikko, vaikka kaikki minussa
sotisi tätä vastaan, mitä nyt sanon, kuitenkin
päätän, kuitenkin avaan suuni
kuin huutoon
ja itsekästä lihaani vastaan taistellen
minä huudan ylistyslauluksi Jumalalle:

Herra, minä lasken kaiken tappioksi ja roskaksi
sinun tuntemisesi rinnalla!
Herra!

Oi ystäväni, onhan se taistelusi huomennakin?
Sillä ne, jotka taistelevat
oikeudestaan luopua
omastaan, ne, jotka taistelevat
oikeudestaan olla iloisesti kuolleita
Kristuksessa -
saavat elää ikuisessa voitossa
jo tänään.

...