hallinto,heikotkunnat,bensavero

on halvempaa laittaa kuntien tehtäviä valtiolle ja tukea samalla muuttamista jonkun verran heikkoihin kuntiin kuin tukea paljon muuttamista heikkoihin kuntiin ja siltikään ei saada poistettua niin paljon huono-osaisuutta; siis jos kunnilla säilyy entinen määrä valtaa.

Ja ihmiset olisivat eriosaisia, jos valtio ei ottaisi kunnillta nykyistä valtaa, koska julkispalvelut menevät nykyään eriosaisesti.

Yksi ehkä upea vaihtoehto olisi antaa nykyistä kuntien valtaa maakunnille ja tehdä Suomesta ikäänkuin liittovaltio. Melko varmaa on se, että mitä isommassa mittakaavassa julkiset investoinnit päätetään, niin sen parempiosaisemmin siellä eletään. Samallla liittovaltion myötä pitäisi tehdä kuntien yhdistämistä, koska ei se liittovaltio poista tarpeeksi ongelmia varmaankaan

ei kannata tutkia inversioimaisesti eriarvoisuuden poistamista, eli esim. sitä, että miten olemassaolevaa eriarvoisuutta voisi poistaa, kuten kuuluisaa mahdollista naiseneuro-eriarvoisuutta. Naisen euron erisuuruus vs. miehen euroon on tulos, mutta se on aivan turha ajatus verrattuna taustalla oleviin syihin, jotka ehkä tekevät paljon suuremmat huonoudet, eikä tämä euro-homma ole niihin verrattuna mitään

Konkreettiset julkispalvelupuutteet, kuten virastojen, koulujen, julkispalvelutalojen puuttuminen on niin konkreeettista, että niiden puuttuminen tai oleminen etäällä; vaikuttaa helposti tajuttavasti negatiivisesti asukkaisiin. Sitä voi yrittää kehittää, koska se on niin konkreettista.

Tässä artikkelisarjassa olen esittänyt kokonaisvaltaistaeriarvoisuuden poistamista, eriarvoisuuden ytimessä on työvoiman, verotulojen ja väestöstä johtuvan merkityksen vähyys. Näistä seuraa resurssien vähyys.

Koska ei ole resursseja ja valtio ei kohdenna huomiota alueen väestön, työvoiman, verotulojen ja vähämerkityksellisyyden takia siihen kuntaan tai maakuntaan; niin siinä maakunnassa tai kunnassa eletään näiden asioiden takia huonosti.

Inversioimainen kehittäminen on seurauksista lähtevä kehittäminen ylös syiden ratkomiseen. Kun pitäisi unohtaa seuraukset, kuten naisen euron pienuus verrattuna miehen euroon. Ja pitäisi huomata kaikki syyt, jotka voivat johtaa ongelmiin. Näitä seurauksia ei ehkä edes tunneta ja ne seuraukset pitäisi olla sivuroolissa, eli ne huomata vahingossa tai ei ollenkaan, kun syyt ovat ratkaisevassa rooleissa (lukuunottamatta julkispalvelurakennuksien poissaoloa)

sitä paitsi naisen euron pienuus on tuntemattoman merkityksen kokoinen; koska miten voi tuntea seuraukset, jos ei tunne puoliakaan ongelmia aiheuttavia syitä. Sitten kaikki muut seuraukset ovat samanlaisia turhia, jos ei tunneta syitä.

päähuomiota ei varmaan kannata kiinnittää sairaaloiiden ja muiden julkisrakennusten saamiseen lähelle kaikkia suomalaisia; koska vaikka se on konkreettista, niin se on inversioimaista ja siitä seuraa, että on parempaakin kehittämistä.

antaa syiden kehittyä, eli taustavoimien kehittyä ja niiden kanssa seuraamusten parantua