No more Fukushima

uranium

Tuollaisen bandrollin oli Hanhikiven ydinvoimalaa vastustava mökkiläinen ripustanut mökkiinsä. Onko tuo kieliopillisesti oikein? Eikö more-sanaan liitetä tavallisesti monikko? Olisiko oikeammin sanoa: not another Fukushima?

22

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • EienääFukua

      Voidaan ehkä tulkita "ei enää Fukushimaa" jolloin yksikkö käy. Jos "ei lisää Fukushimoja", silloin monikko.

    • 8-9

      More-sanaan voidaan liittää substantiivi yksikössä tai monikossa:
      I need more money.
      I need more friends.

      'Not another Fukushima' kuulostaisi oikein hyvältä.

      • uranium

        Money on sana, joka on sekä yksikkö että monikko, kuten myös esim. bread, milk ja fish. Noita sanoja näkee harvoin s-monikkomuodossa.

        Myös "a money" on erittäin harvinainen.


      • 8-9
        uranium kirjoitti:

        Money on sana, joka on sekä yksikkö että monikko, kuten myös esim. bread, milk ja fish. Noita sanoja näkee harvoin s-monikkomuodossa.

        Myös "a money" on erittäin harvinainen.

        Sinun kieliopissasi siis seuraavat ovat hyvää englantia:
        many money
        many milk
        many bread


      • kuusipluskolmetoista

        Yksikön ja monikon ero more sanan perässä on ihan sama kuin yksikön ja monikon ero suomen lisää sanan perässä:

        more television - lisää televisiota
        more televisions - lisää televisioita


      • uranium
        8-9 kirjoitti:

        Sinun kieliopissasi siis seuraavat ovat hyvää englantia:
        many money
        many milk
        many bread

        Ei ole, koska kyseisten sanojen yksikön ja monikon välinen raja on epämääräinen. Jos asian haluaa ymmärtää väärin, niin sen myös tekee.

        Suomen raha-sanaa käytettiin aikaisemmin monikollisena, mutta tuskinpa kukaan sanoo enää, että "hänellä on rahoja".

        "Many fish" on ok.


      • minulla_on_rahoja
        uranium kirjoitti:

        Ei ole, koska kyseisten sanojen yksikön ja monikon välinen raja on epämääräinen. Jos asian haluaa ymmärtää väärin, niin sen myös tekee.

        Suomen raha-sanaa käytettiin aikaisemmin monikollisena, mutta tuskinpa kukaan sanoo enää, että "hänellä on rahoja".

        "Many fish" on ok.

        On muutama euro, jokunen markka, pari dollaria, ruplia (ei nykyisiä), frangeja, liiroja, kruunuja, pennejä, ......... , oravan nahat juoksentelevat kuitenkin pihalla.


      • 9-9
        uranium kirjoitti:

        Ei ole, koska kyseisten sanojen yksikön ja monikon välinen raja on epämääräinen. Jos asian haluaa ymmärtää väärin, niin sen myös tekee.

        Suomen raha-sanaa käytettiin aikaisemmin monikollisena, mutta tuskinpa kukaan sanoo enää, että "hänellä on rahoja".

        "Many fish" on ok.

        Englannissa ei ole yhtään sanaa, jolla olisi epämääräinen raja yksikön ja monikon välillä sikäli, että KAIKKIIN kieliopillisesti monikollisiin substantiiveihin liitetään määreet ja verbi monikossa, ei yksikössä. Suomen kielen sanoilla ei ole mitään tekemistä englannin kieliopin kanssa. Kukaan ei koskaan sano tai kirjoita esimerkiksi 'These milk are cold', koska 'milk' ei voi olla kieliopillinen monikko milloinkaan.
        Olen opettanut englantia noin 35 vuotta lukiossa suoritettuani englantilaisen filologian laudaturin Helsingin yliopistossa, ja vastailen pöhköihin kommentteihisi vain siksi, että joku 10-vuotias koululainen saattaa lukea näitä postauksia ja "opiskella" englantia kirjoituksistasi.


      • plutoonium
        9-9 kirjoitti:

        Englannissa ei ole yhtään sanaa, jolla olisi epämääräinen raja yksikön ja monikon välillä sikäli, että KAIKKIIN kieliopillisesti monikollisiin substantiiveihin liitetään määreet ja verbi monikossa, ei yksikössä. Suomen kielen sanoilla ei ole mitään tekemistä englannin kieliopin kanssa. Kukaan ei koskaan sano tai kirjoita esimerkiksi 'These milk are cold', koska 'milk' ei voi olla kieliopillinen monikko milloinkaan.
        Olen opettanut englantia noin 35 vuotta lukiossa suoritettuani englantilaisen filologian laudaturin Helsingin yliopistossa, ja vastailen pöhköihin kommentteihisi vain siksi, että joku 10-vuotias koululainen saattaa lukea näitä postauksia ja "opiskella" englantia kirjoituksistasi.

        Jos olisit oikeasti englanninopettaja, osaisit mainita, että esim. "milk" on ns. ainesana, englanniksi "mass noun" tai "uncountable". Kun tämän oivaltaa, niin moni "ongelma" ratkeaa helposti. Suomessa ainesanoja vastaa yleensä partitiivi.


      • uranium
        9-9 kirjoitti:

        Englannissa ei ole yhtään sanaa, jolla olisi epämääräinen raja yksikön ja monikon välillä sikäli, että KAIKKIIN kieliopillisesti monikollisiin substantiiveihin liitetään määreet ja verbi monikossa, ei yksikössä. Suomen kielen sanoilla ei ole mitään tekemistä englannin kieliopin kanssa. Kukaan ei koskaan sano tai kirjoita esimerkiksi 'These milk are cold', koska 'milk' ei voi olla kieliopillinen monikko milloinkaan.
        Olen opettanut englantia noin 35 vuotta lukiossa suoritettuani englantilaisen filologian laudaturin Helsingin yliopistossa, ja vastailen pöhköihin kommentteihisi vain siksi, että joku 10-vuotias koululainen saattaa lukea näitä postauksia ja "opiskella" englantia kirjoituksistasi.

        Pitkäkään ura opettajana EI TAKAA hyvää kielenosaamista. Eräässa opistossa oli aikoinaan opettajana eräs FM, jolla oli oppilaiden antama "lempinimi" erään Muppet Show'n eläinhahmon mukaan. Hänen englannin ääntämisensä oli aivan kauheaa, ja näin jälkeen päin muistellen ei hänen kielioppinsakaan tainnut olla aivan parasta mahdollista... Mieleenpainuvin sana oli "you", joka ääntyi kuin suomen juu-sana.


      • 9-9
        plutoonium kirjoitti:

        Jos olisit oikeasti englanninopettaja, osaisit mainita, että esim. "milk" on ns. ainesana, englanniksi "mass noun" tai "uncountable". Kun tämän oivaltaa, niin moni "ongelma" ratkeaa helposti. Suomessa ainesanoja vastaa yleensä partitiivi.

        " Kun tämän oivaltaa, niin moni "ongelma" ratkeaa helposti. Suomessa ainesanoja vastaa yleensä partitiivi."
        Hyvä, että olet keksinyt ratkaisun ongelmiisi. En ymmärrä, miten jotakin sanaa voi "vastata" mikään sijamuoto. Jos tarkoitat, että suomessa ainesanat ovat aina partitiivissa, tuskin uskot itsekään väitteeseesi:
        Milk is white. = Maitoa on valkoista.
        What is the colour of milk? = Mikä on maitoa väri? (Heh heh!)
        En myöskään ymmärrä, miten jonkin opiston opettajan kielitaito liittyy omituisiin monikkoväitteisiisi.


      • uranium
        9-9 kirjoitti:

        " Kun tämän oivaltaa, niin moni "ongelma" ratkeaa helposti. Suomessa ainesanoja vastaa yleensä partitiivi."
        Hyvä, että olet keksinyt ratkaisun ongelmiisi. En ymmärrä, miten jotakin sanaa voi "vastata" mikään sijamuoto. Jos tarkoitat, että suomessa ainesanat ovat aina partitiivissa, tuskin uskot itsekään väitteeseesi:
        Milk is white. = Maitoa on valkoista.
        What is the colour of milk? = Mikä on maitoa väri? (Heh heh!)
        En myöskään ymmärrä, miten jonkin opiston opettajan kielitaito liittyy omituisiin monikkoväitteisiisi.

        "En myöskään ymmärrä, miten jonkin opiston opettajan kielitaito liittyy omituisiin monikkoväitteisiisi."

        Se tarkoittaa sitä, että sinullakin olisi 35 opetusvuodestasi huolimatta syytä vilkaista välillä peiliin... Nuoret lukiolaiset tuskin ovat kovinkaan kriittinen opetusryhmä, minkä vuoksi he eivät varmastikaan osaa arvioida sinun "osaamistasi".


      • 9-9
        uranium kirjoitti:

        "En myöskään ymmärrä, miten jonkin opiston opettajan kielitaito liittyy omituisiin monikkoväitteisiisi."

        Se tarkoittaa sitä, että sinullakin olisi 35 opetusvuodestasi huolimatta syytä vilkaista välillä peiliin... Nuoret lukiolaiset tuskin ovat kovinkaan kriittinen opetusryhmä, minkä vuoksi he eivät varmastikaan osaa arvioida sinun "osaamistasi".

        "Nuoret lukiolaiset tuskin ovat kovinkaan kriittinen opetusryhmä, minkä vuoksi he eivät varmastikaan osaa arvioida sinun "osaamistasi"."

        1. Et ole istunut minuuttiakaan kuuntelemassa opetustani, mutta kyseenalaistat englannin osaamiseni ja opetustaitoni osoittamatta ensimmäistäkään kielivirhettä kirjoituksistani. :o) Etkö ole ollenkaan huolestunut siitä, mitä ihmiset ajattelevat älykkyysosamäärästäsi?
        2. Sen sijaan, että jaarittelet asian vierestä niitä näitä, voisit keskittyä pääväittämääsi ja kirjoittaa meille vajavaisesti englantia osaaville muutamia esimerkkivirkkeitä, joissa käytät aikaisemmin mainitsemiasi substantiiveja monikollisina ilman monikon s-päätettä. Muistanet vielä tämän: "Money on sana, joka on sekä yksikkö että monikko, kuten myös esim. bread, milk ja fish."


      • uranium
        9-9 kirjoitti:

        "Nuoret lukiolaiset tuskin ovat kovinkaan kriittinen opetusryhmä, minkä vuoksi he eivät varmastikaan osaa arvioida sinun "osaamistasi"."

        1. Et ole istunut minuuttiakaan kuuntelemassa opetustani, mutta kyseenalaistat englannin osaamiseni ja opetustaitoni osoittamatta ensimmäistäkään kielivirhettä kirjoituksistani. :o) Etkö ole ollenkaan huolestunut siitä, mitä ihmiset ajattelevat älykkyysosamäärästäsi?
        2. Sen sijaan, että jaarittelet asian vierestä niitä näitä, voisit keskittyä pääväittämääsi ja kirjoittaa meille vajavaisesti englantia osaaville muutamia esimerkkivirkkeitä, joissa käytät aikaisemmin mainitsemiasi substantiiveja monikollisina ilman monikon s-päätettä. Muistanet vielä tämän: "Money on sana, joka on sekä yksikkö että monikko, kuten myös esim. bread, milk ja fish."

        Mitä tahansa kuka hyvänsä minusta ajatteleekin, minä jätän sen omaan arvoonsa.

        Kyseisiä sanoja ei yleensä esitetä s-monikollisina. Esim.

        http://grammarist.com/usage/fish-fishes/

        ”The plural of fish is usually fish...”


    • Riski_minäkin
      • ElectricLight

        Samalta bändiltä:
        "Sähköt sain sähkökitaraan
        sähköt vain - en muuta tarvitsekaan"
        Mikä siis oikeastaan on Eppu Normaalin energiapoliittinen linja?


    • sivuhuomio

      Lisättäköön tähän keskusteluun yksi sivuhuomio.

      9-9 kirjoitti tuolla aiemmin, ihan oikein, että:
      "Englannissa ei ole yhtään sanaa, jolla olisi epämääräinen raja yksikön ja monikon välillä sikäli, että KAIKKIIN kieliopillisesti monikollisiin substantiiveihin liitetään määreet ja verbi monikossa, ei yksikössä."

      Tuo pätee nimenomaan noin päin, että monikollisiin substantiiveihin liitetään aina monikollinen verbimuoto. Sen sijaan toisinpäin asia ei aina päde.

      Jos yksikkömuotoinen sana tarkoittaa joukkoa liitetään siihen verbi monikossa tilanteissa, jossa jokainen joukon jäsen tekee jotain. Jos taas puhutaan itse joukosta eikä sen jäsenistä, käytetään yksikköä. Esimerkki:

      The family consists of four people. <- verbi yksikössä, kun puhutaan perheestä, ei sen jäsenistä.
      My family hope to see me soon. <- verbi monikossa, kun puhutaan perheenjäsenistä.
      The team was formed last year. <- verbi yksikössä, kun puhutaan joukkueesta, ei sen jäsenistä
      The team hope to win. <- verbi monikossa, kun ne joukkueen jäsenet toivovat jotain.

      Yllä oleva pitää paikkansa erityisesti brittienglannissa. Amerikassa sanottaisiin paljon herkemmin 'The team hopes to win.'

      Amerikan englannissa ollaan muuten muutenkin lepsumpia kieliopin suhteen. Siellä käy mainiosti vaikkapa rakenne "Who did you give it to?", kun britin mielestä pitäisi sanoa "To whom did you give it?"

      • 9-9

        "Amerikan englannissa ollaan muuten muutenkin lepsumpia kieliopin suhteen. Siellä käy mainiosti vaikkapa rakenne "Who did you give it to?", kun britin mielestä pitäisi sanoa "To whom did you give it?""
        Preposition käyttämisellä lauseen lopussa ei ole mitään tekemistä lepsuilun kanssa. Se on ollut normaali käytäntö jo muinaisenglannin ajoista lähtien, siis yli tuhat vuotta. Sama koskee muitakin germaanisia kieliä. Kukaan ruotsalainen ei sano: Om vad tycker han? Kaikki sanovat: Vad tycker han om?
        Prepositioita käyttivät lauseen lopussa kaikki arvostetut kielenkäyttäjät Shakespearea myöten kunnes englantilainen kulttuurivaikuttaja John Dryden (1631-1700) ilmeisesti latinan vaikutuksesta alkoi julistaa kirjoituksissaan sen olevan huonoa englantia. Latina oli Drydenin aikaan vielä tärkein tieteen kieli Euroopassa ja sen arvostus oli suuri. Latinassa kysymykset eivät pääty prepositioihin.
        Tämä englantilaisen Drydenin lanseeraama oppi preposition paikasta on sittemmin elänyt sitkeästi satoja vuosia etenkin Britanniassa, koska Dryden oli britti. Vielä nykyisinkin lienee englantilaisia opettajia, jotka julistavat tuota 1600-luvulla syntynyttä oppia.
        Kielellisen tietämyksen lisäännyttyä Drydenin oppi on kuitenkin hiljalleen alkanut väistyä: esimerkiksi Michael Swan on täysin eri kannalla luetuimpiin englannin kielen kielenkäyttöoppaisiin kuuluvassa kirjassaan 'Practical English Usage'. - Onneksi Dryden ei tiettävästi yrittänyt tunkea esimerkiksi semideponenttiverbejä latinasta englantiin. :o)
        Tämä väkisin synnytetty oppi "paremmuudesta" ei muuten suinkaan ole ainoa lajissaan. Satojen vuosien ajan kaikki arvostetut kielenkäyttäjät sanoivat ja kirjoittivat. Do like I say! Sitten 1800-luvun puolivälissä joku keksi, että sehän on "väärin". Ei like-sanaa sovi käyttää konjunktiona. Kun lause seuraa, pitää sanoa: Do as I say!
        Jonkin verran lienee nykyisinkin vielä niitä, jotka tarraavat tähän noin 150 vuotta vanhaan oppiin. Mitä vähemmän kielenkäyttäjä on perillä käyttämänsä kielen historiasta, sitä herkemmin hän turvautuu koulussa kielestä saamaansa opetukseen, mikä on tietysti aivan ymmärrettävää.
        Tavallisessa puhekielessä yksikään britti ei muuten sano: To whom did you give it? Tätä jäykkää, epäluontevaa rakennetta saattaa kuulla vaikkapa konservatiivipuolueen edustajalta parlamentissa pidetyssä puheessa. 1980-luvulla televisiossa esitettiin sarjaa 'Kyllä, herra ministeri'. Siinä kansliapäällikköä näytellyt Nigel Hawthorne olisi tosin varmasti sanonut juuri noin!


      • sivuhuomio

        "Preposition käyttämisellä lauseen lopussa ei ole mitään tekemistä lepsuilun kanssa."

        Eihän tuo tässä se virhe ollut. Virhe oli sanassa 'who', mitä muotoa saisi käyttää vain subjektina. Objetkina tai preposition yhteydessä pitäisi aina olla 'whom'.

        Luulisi englanninopettajan tämän tietävän.


      • Prepositions are not words to end sentences with!


      • sivuhuomio

        Eli kaikki variaatiot:

        "To who did you give it?" <- Ilmeisen väärin. Preposition jälkeen on pakko aina olla 'whom'.
        "Who did you give it to?" <- Väärin, koska 'who' ei ole subjekti vaan liittyy prepositioon 'to', mutta vääryydestään huolimatta ihan normaali rakenne ainakin amerikkalaisessa puhekielessä.
        "Whom did you give it to?" <- Hyvää englantia (vaikka jotkut väittäisivätkin, ettei lausetta saisi päättää prepositioon).
        "To whom did you give it?" <- Sitä oikeinta englantia. Prepositionhan kuuluisi olla ennen sanaa, johon se viittaa. Mutta käytännössä tämä kuulostaa vanhahtavalta ja jäykältä.


      • 9-9
        sivuhuomio kirjoitti:

        "Preposition käyttämisellä lauseen lopussa ei ole mitään tekemistä lepsuilun kanssa."

        Eihän tuo tässä se virhe ollut. Virhe oli sanassa 'who', mitä muotoa saisi käyttää vain subjektina. Objetkina tai preposition yhteydessä pitäisi aina olla 'whom'.

        Luulisi englanninopettajan tämän tietävän.

        "Eihän tuo tässä se virhe ollut. Virhe oli sanassa 'who', mitä muotoa saisi käyttää vain subjektina. Objetkina tai preposition yhteydessä pitäisi aina olla 'whom'."

        Aio jaa... Tuo edes juolahtanut mieleeni, sillä muotoa "Who did you give it to?" ei käytännössä kai kukaan natiivi puhuja pidä virheenä. Vai löytyisikö sellainen jostakin? Mene ja tiedä. Tuo kelpaa kaikille vähänkin liberaaleille grammaatikoille ja natiivit puhujat hyväksyvät sen esimerkiksi englannin yo-kokeissa Suomessa.
        Mutta ole toki eri mieltä, jos saat siitä jotakin nautintoa!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Natomaa hyökkäsi Iraniin

      Näemme nyt tällä hetkellä Natomaan nimeltä Yhdysvallat, joka toimii aika pitkälti perinteisen kansainvälisen lain ulkopu
      NATO
      724
      2491
    2. Trump aloitti III maailmansodan tänään.

      Narsisti ja mielipuoli Trump pitäisi saada pois, miten se onnistuisi parhaiten?
      Maailman menoa
      349
      2110
    3. Mistä se kertoo

      Näin miehen pitkästä aikaa. Samantien iski sellainen paineen tunne rintaan, sitä ei ole ollut vuosiin. Ja nyt olen siitä
      Ikävä
      26
      1952
    4. Suvi Lindenillä 5 366 päivän putki

      Täytyy kyllä myöntää vaikka olen itsekin innokas, niin en ole tuollaiseen yli kymmenen vuoden putkeen kyennyt. Välillä o
      Maailman menoa
      14
      1790
    5. Rakas tiedät, että toivoisin

      Kuulevani sinusta. Tiedät, että viestisi tekisi minut ihan onnelliseksi. Että äänesi kuuleminen saisi minut leijumaan ja
      Ikävä
      58
      1558
    6. Viesti miehelle

      Nyt vastaa oikea taa´app. Ainoastaan puhelimitse voidaan selvittää asioita, mutta tuskin sitä haluat kaiken halveeramise
      Ikävä
      12
      1092
    7. Nyt on sanottava että sattuu kipeästi

      Jos, sinä aikana kun olen kaivannut ja odottanut sinua ja olet tiennyt sen, niin jos valitsit toisen miehen. Katsot minu
      Ikävä
      18
      1079
    8. Teit asiat lopulta niin

      Ettei meillä ole ikinä mitään mahdollisuuksia toisiimme.
      Ikävä
      55
      940
    9. Miksi rakastuit

      Kaivattuusi?
      Ikävä
      63
      915
    10. Jussi "Mestari" Halal-ahon sotilasarvo?

      Minä vuonna Jussille myönnettiin sotilasansiomitali? Vai myönnettiinkö Jussille sotilasansiomitalia lainkaan?
      Maailman menoa
      2
      888
    Aihe