Luin talous-sanomista jokunen aikaa seiiten että polttokennon (PEM-tyyppiä) hinta on noin 300000 dollaria ja käyttöikä 3000-10000 tuntia (3000 minimi 10000 sattumanvarainen maksimi). Jos joskus siirrymme vetytalouteen niin hinnan on tultava alas ja reilusti. Polttokennoautojen ongelmana on myös jatkuvat toimintahäiriöt.
Vetyä ja polttokennoa kokeilee tällähaavaa ainakin FORD ja FORD säilöö vedyn paineistettuna kaasuna joten ero kaasu autoon ei liene suuri.
Yksi sia jäi kuitenkin epäselväksi. Nimittäin onko vetyautossa kuten kaasubussissakin vääntöongelmia. Kaasudösät eivät oikein tahdo päästä edes pientä mäkeä ylös suuremmasta nyt puhumattakaan.
Vetyä ja polttokennoa kokeilee tällähaavaa ainakin FORD ja FORD säilöö vedyn paineistettuna kaasuna joten ero kaasu autoon ei liene suuri.
Yksi sia jäi kuitenkin epäselväksi. Nimittäin onko vetyautossa kuten kaasubussissakin vääntöongelmia. Kaasudösät eivät oikein tahdo päästä edes pientä mäkeä ylös suuremmasta nyt puhumattakaan.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Polttokennoauto on sähköauto, jota liikuttaa sähkömoottori(t). Polttokennon saaman "poltto"aineen olomuodon lisäksi muuta yhtymäkohtaa kaasuautoihin ei ole. Polttokennossahan ei sinänsä pala mitään, vaan vety yhtyy happeen muodostaen sähköä, lämpöä ja päästönä puhdasta vettä.
Vedyn taloudellinen tuottaminen onkin sitten toinen juttu. Polttokennojen käyttöiät tulevat varmasti kasvamaan tulevaisuudessa tekniikan kehittyessä. Sateliiteissa ja avaruusasemillahan kennot ovat toimineet vuosikausia yhteen menoon ilman suurempia ongelmia.
Sähkömoottorin vääntö on erinomainen verrattuna samantehoiseen polttomoottoriin. Ja se alkaa heti alakierroksilta.
"Sateliiteissa ja avaruusasemillahan kennot ovat toimineet vuosikausia yhteen menoon ilman suurempia ongelmia. "
Ainakin Apollo-aluksissa käytettiin polttokennoja, hyvin mahdollista, että tuon ajan asemillakin oli niitä...
Mutta että satelliiteilla?
Vetyä ja happea sateelliiteilla? En oikein jaksa uskoa tuota. Ainakin kun ottaa huomioon, että Clarken radalla paistaa aurinko, ainakin minun muistaakseni 99 % ajasta... Ellen nyt ihan kauheasti ole erehtynyt, niin sateelliiteilla käytetään aurinkopaneeleja, tai ainakin "tavallisilla satelliiteilla" käytetään niitä, syvän avaruuden luotaimet ovat sitten erikseen... Ne ovat tosin aika harvinaisia.
Ja noista asemista vielä sen verran, että ainakin ISS käyttää voimanlähteenään aurinkokennoja, ja pimeitä hetkiä varten siellä on akkuja.
Kuten seuraavasta pätkästä voi lukea:
"photovoltaic cells remain the most practical way to extract power from sunlight in space. The Glenn Research Center developed the highly-refined photovoltaic (PV) technology that is being used on the ISS.
These cells are mounted on eight large, wing-like structures called solar arrays, each measuring 34 m long and 11 m wide (112 ft. x 39 ft.). The arrays together contain a total of 262,400 solar cells and cover an area of about 2,500 m2 (27,000 sq. ft.) -- more than half the area of an American football field! A computer-controlled gimbal rotates to keep the arrays tilted toward the Sun.
But the Sun is not always "up," because the ISS spends almost half its time in the shadow of Earth! The spacecraft is in eclipse for up to 36 minutes of each 92-minute circuit around our planet. During the shadow phase the space station relies on banks of nickel-hydrogen rechargeable batteries to provide a continuous power source."
http://science.nasa.gov/headlines/y2001/ast13nov_1.htm
Vedyn hitaasta palamisnopeudesta johtuen vääntö jää polttomoottorissa huonoksi. Pitäisi käyttää lasersytytystä.
Sähkömoottorin vääntöalue on laajempi ja vääntö suurempi verrattuna samantehoiseen polttomoottoriin.
Eli joskus 40 vuoden kuluttua saamme markkinoille vety käyttöisen Harley-Davidsonin, Seuraamme vetyformuloita jne.
..formuloista. Toisaalta, kyllähän sähköautoilla on jo nyt ajettu pirun kovaa.
Polttokennotekniikassa on vielä paljon ongelmia. Mutta sähkömoottorin ominaisuudet ovat ylivoimaiset verrattuna vanhanaikaiseen polttomoottoriin. Kysymys on vaan siitä, miten sähkömoottorin tarvitsema energia varastoidaan tai tuotetaan järkevästi. Sähkömoottorin hyviin puoliin kuuluu myös toimiminen generaattorina, jolloin auton nopeuden hidatuessa energiaa saadaan talteen.
Jos kysytään onko ongelmat samat kuin maakaasubussissa niin kysytään kyllä samasta moottoritekniikasta. Muuten kysymyksessä ei olisi mitään järkeä.
..jonka lisäksi Tekniikka ja Talous -lehdessä, johon keskustelun avaaja viittasi, käsiteltiin nimenomaan Fordin polttokennoautoa.
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=635767
Toimiiko sekin polttokennolla? Miten selität kysymyksen järkeväksi?
Ketjun aloittaja ei selkeästikään ymmärtänyt polttokennoauton toimintaperiaatetta.
polttokennoautossa, vaan se muuttaa vedyn suoraan sähköksi ja sähkömoottori sitten vie autoa.
"palamisesta" silloin kun jokin yhtyy happeen korkeassa lämpötilassa.
seli.
palaminen kun "palava aine yhtyy happeen" - hitaasti tai nopeasti; riippumatta lämpötilasta.
aina ole palamista.
Ymmärrän kyllä polttokennon toiminnan.
Kysymys kaasuautoista olikin jo toinen juttu.
En tiennyt sähkömoottoreiden vääntävän enemmän kuin polttomoottoreiden sillä ajatelin sähkökäyttöistä trukkia jolla olen joskus ajanut ja siinä vehkeessä ei ollut lainkaan vääntöä toisin kuin BOBCAT:issa.
haluaa erotella liekillä tapahtuvan hapettumisen ei-liekillä tapahtuvaan hapettumiseen - niin on hyvä vaan?
Ruokakin palaa elimistössä - vakuutti opettaja minulle tuolla 50 vuoden takaa - silloin kun käpylehmillä leikittiin ja ... laittoi alta kymppisen ajattelemaan maailman laitaa ja olemusta?
"sähkömoottorin ominaisuudet ovat ylivoimaiset verrattuna vanhanaikaiseen polttomoottoriin."
Korjatkaa toki jos olen väärässä, mutta mikäli oikein muistan, niin sähköautoja oli olemassa jo ennen polttomoottori-autoja.
Ja ensimmäisten polttomoottoriautojen ilmestyttyä höyry- ja sähkö-autot pysyivät suosituimipina autoina vielä aika pitkään... Ja se taisi olla joskus 1900-luvun alussa... Tiedä nyt sitten mikä on parempaa, mutta vanhanaikaiseksi en kyllä polttomoottoria kutsuisi.
No, olet tietysti oikeassa siinä, että sähkömoottori oli ennen polttomoottoria. Mutta niin oli tuulimyllykin, siipiratas ja höyrykone, jotka uusina sovelluksina ovat käyttökelpoisia edelleen. Tarkoitin vanhanaikaisuudella lähinnä polttomoottorin tuhlaavuutta, joka ei ole nykyaikaa.
Nykyaikainen sähkömoottori on hyötysuhteeltaan huippuluokkaa verrattuna polttomoottoriin. Polttomoottori on kaikesta kehityksestään huolimatta 150 vuotta vanha konstruktio ja energiasyöppö. Se on kyllä hyvin palvellut maailmaa, mutta pikku hiljaa polttomoottori tullaan korvaamaan taloudellisemmilla ja tehokkaammilla sähkömoottoreilla kunhan ratkaistaan sähkön tuotanto- tai varastointi ajoneuvoissa. Sähkömoottori antaa myös mahdollisuuden ottaa talteen energiaa ajoneuvon hidastaessa vauhtiaan. Tämä energiahan menee täysin hukkaan polttomoottoreissa.
"Nykyaikainen sähkömoottori on hyötysuhteeltaan huippuluokkaa verrattuna polttomoottoriin."
Juu... Ja vaihteisto on hyötysuhteeltaan huippuluokkaa verrattuna polttomoottoriin.
Otetaampa esimerkki:
Ihan tavallinen diesel-veturi. Siinä on voimansiirto järjestetty sähköisesti, eli diisseli pyörittää generaattoria, ja sähköllä käytetään varsinaisia ajomoottoreita, mitkä sitten liikuttavat veturia.
Siinä sähkö-moottori-generaattori yhdistelmä on yksinkertaisesti korvannut voimansiirron.
Mutta miten asetelma muuttuu, jos jätämme sen generaattori-voimakone yhdistelmän radan varteen, ja siirrämme energian joitain lankoja pitkin siihen junaan?
Sähkö-moottori-generaattori-yhdistelmä on kuitenkin vain voimansiirto. Polttomoottori on voimakone. De facto.
"Sähkömoottori antaa myös mahdollisuuden ottaa talteen energiaa ajoneuvon hidastaessa vauhtiaan. Tämä energiahan menee täysin hukkaan polttomoottoreissa."
Ei välttämättä, jos käytetään sähköisiä ajomoottoreita.
Tekniikka & Talous:
"
Vetyvoimalat sopivat myös laivoihin
[Tommi Rinnemaa 9.12.2004]
Wärtsilä toimittaa polttokennolaitoksia jo tällä vuosikymmenellä
Wärtsilän teknologiajohtaja Matti Kleimola uskoo, että laivat pystyvät tulevaisuudessa hyödyntämään omaa sähköenergiaansa myös satamissa, mikä nyt ei ole mahdollista. Ratkaisun avain on planaarinen polttokenno.
"Päästörajoitusten takia laivat joutuvat ottamaan sähkötehon satamasta, mutta puhdas energiakonversio ratkaisisi tämän ongelman", Kleimola sanoo.
...
Kilpaileviin polttokennomalleihin verrattuna pinomaiseen rakenteeseen perustuvan planaarisen polttokennon tehotiheys on selvästi parempi. Rakennusten kellareissa tai laivoissa voimalan koolla on merkitystä.
Tällä hetkellä voimalassa on vain kenkälaatikon kokoinen polttokennopino ja tehoakin vain kilowatin verran. "Tehon kasvattaminen esimerkiksi viiteen kilowattiin onnistuu helposti pinoa kasvattamalla", korostaa VTT:n projektipäällikkö Jari Kiviaho.
Kerrostalon kellarissa kymmenet ja sadat kilowatit voisivat jo riittää, mutta risteilyaluksien apujärjestelmissä puhutaan usein megawateista. Kehitystyötä on siis paljon, eikä Wärtsilän Kleimola vielä uskalla puhua sarjavalmisteisista tuotteista.
...
"
http://www.tekniikkatalous.fi/doc.ot?f_id=654753