"Suomen terveyserot jatkavat kasvuaan. Suuri määrä köyhiä kääntyy kirkon puoleen, koska he tunteat jäävänsä ilman yhteiskunnan terveyspalveluja", kirjoitti Mikko Heikka, Espoon piispa sekä kirkkohallituksen diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja muutama vuosi sitten Helsingin Sanomissa.
Ovatko sote-suunnittelijat ja päättäjät huomioineen piispan vakavan varoituksen uusissa sote-suunnitelmissa erva-alueineen tai raha-seuraa-potilasta arvioinneissaan?
Piispa Heikka totesi kirjoituksessaan:
- Suomi on terveyspalvelujen saamisessa yksi epäoikeudenmukaisimmista OECD-maista.
- Maamme lääkäripalveluissa SUOSITAAN SUURITULOISIA.
- Myös TERVEYSEROT KASVAVAT edelleen.
- Korkeakoulututkinnon suorittaneen suomalaisen 35-vuotiaan miehen keskimäräinen elinajanodote on 80 vuotta, kun taas perusasteen koulutuksen saanut samanikäinen mies elää keskimäärin vain 74-vuotiaaksi. Ero on kasvanut 20 vuodessa merkittävästi sekä miehillä että naisilla.
- Kansainväliset sopimukset ja oma lainsäädäntöme velvoittavat meitä kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Tähän valtiovalta on politiikkaohjelmillaan pyrkinytkin, mutta ponnisteluista huolimatta erot ovat yhä kasvaneet.
Piispa Heikka analysoi myös sairaiden köyhien syrjäytymisen syitä ja sitä miksi yhä useampi kääntyi kirkon diakoniatyn puoleen.
"Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
1. Ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
2. Toinen ryhmä ei osaa hakea apua.
3. Kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettneet luottamuksensa yhteiskunnn hyvinvointipalveluihin.
4. Neljännen ryhmän muodostavt näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
"Terveyserojen kasvaessa ja syrjäytymisen lisääntyessä valtiovaltaa on muistutettava siitä, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava riittävät terveyspalvelut jokaiselle. Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista", huolehti diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja, piispa Heikka aikoinaan.
Miten terveyserojen kasvun on käynyt ja miten myös köyhät voivat saada terveyspalveluja - jopa erikoissairaanhoitoa - kun uudet sotelait ja rakenneuudistukset toteutuvat ns. "leveimmille hartioille" eli erityisvastuu-alueille ja kaukana oleviin kuntakeskuksiin? Entä miten terveyspalveluiden yksityistäminen monikansallisille ketjuille vaikuttaa pienituloisten terveyspalveluiden saantiin? Miten MATALAN KYNNYKSEN tervespalveluiden käy tai eri tuloryhmiin kuuluvia asiakkaita autetaan tasapuolisesti, kun Suomessa on
- työterveyslainsäädäntö työssäkäyville (valtion tukemana), joka ennaltaehkäisee ja hoitaa vain työssä käyviä työntekijöitä ja näiden sairauksia käsittäen myös erikoissairaanhoidon
- erikoissairaanhoito yksityisellä puolella, josta sairausvakuutus korvaa osan, joka koskee vain niitä, joilla on varaa maksaa erittäin korkeita lääkärinpalkkioita ja moninkertaisia, yksityisiä laboratorio ym. kokeita
- köyhien tylyt terveyskeskukset, joissa alituinen lääkäripula, pitkät jonot - eikä erityissairaanhoitoa.
Suomalainen eriarvoisuus näkyy terveyspalvelujen erilaisena saatavuutena. Uuudet sote-suunnitelmat eivät juurikaan muutosta parempaan tuo. Köyhät ja pienituloiset eivät valitse terveyskeskustaan ja hoitavaa lääkäriään, vaan ottavat sen, minkä saavat eli lähimmän mahdollisen, matkakuluihin ei ole varaa. Raha seuraa potilasta lähinnä silloin, kun rikas valitsee kalliin erikoislääkärin, ja sairausvakuutus korvaa kalliista erikoissairaanhoidosta osan.
Terveyskeskuksen lääkärit eivät kirjoita lähetettä erikoislääkärille kuin poikkeustapauksessa, koska se tulee kunnille kalliiksi.
Tulevassa hallituksessa on mahdollisesti pääsihteerinä lestadiolainen Sipilä ja ehkäpä jonkun salkun saa myös perSujen puheenjohtaja Soini, katolilainen. Viime hallituksen kokoomuslaisen ministerin "raha sauraa potilasta" ja terveyspalvelujen yksityistäminen ei saanut kannatusta, kun kokoomus menetti 7 kansanedustajan paikkaa.
Jokohan nyt huomioidaan hallitusohjelmassa piispan muistutus: "Valtiovallan tulisi kehittää perusterveydenhuollon toimivuutta ja SAATAVUUTTA niin, että heikoimmassa asemassa olevat saavat palvelut, jotka heille kuuluvat". Uskokaa piispaa lestadiolainen ja katolilainen, kun köyhät teillä on aina keskuudessanne ja kun köyhienkin pitäisi saada kunnolliset terveyspalvelut, jotta terveyserot eivät kasva ja jotta suomalaisten eliniänodote kohtaantuu rikkaiden ja köyhien kesken.
Ovatko sote-suunnittelijat ja päättäjät huomioineen piispan vakavan varoituksen uusissa sote-suunnitelmissa erva-alueineen tai raha-seuraa-potilasta arvioinneissaan?
Piispa Heikka totesi kirjoituksessaan:
- Suomi on terveyspalvelujen saamisessa yksi epäoikeudenmukaisimmista OECD-maista.
- Maamme lääkäripalveluissa SUOSITAAN SUURITULOISIA.
- Myös TERVEYSEROT KASVAVAT edelleen.
- Korkeakoulututkinnon suorittaneen suomalaisen 35-vuotiaan miehen keskimäräinen elinajanodote on 80 vuotta, kun taas perusasteen koulutuksen saanut samanikäinen mies elää keskimäärin vain 74-vuotiaaksi. Ero on kasvanut 20 vuodessa merkittävästi sekä miehillä että naisilla.
- Kansainväliset sopimukset ja oma lainsäädäntöme velvoittavat meitä kaventamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja. Tähän valtiovalta on politiikkaohjelmillaan pyrkinytkin, mutta ponnisteluista huolimatta erot ovat yhä kasvaneet.
Piispa Heikka analysoi myös sairaiden köyhien syrjäytymisen syitä ja sitä miksi yhä useampi kääntyi kirkon diakoniatyn puoleen.
"Sairaiden köyhien joukossa on havaittu neljä syrjäytyneiden ryhmää:
1. Ensimmäiseen kuuluvat omaehtoiset köyhät, jotka suostuvat ottamaan vastaan apua vasta viimeisessä hädässä.
2. Toinen ryhmä ei osaa hakea apua.
3. Kolmanteen ryhmään kuuluvat ovat menettneet luottamuksensa yhteiskunnn hyvinvointipalveluihin.
4. Neljännen ryhmän muodostavt näköalattomat ja toivottomat ihmiset, jotka ovat ajautuneet kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle.
"Terveyserojen kasvaessa ja syrjäytymisen lisääntyessä valtiovaltaa on muistutettava siitä, että perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava riittävät terveyspalvelut jokaiselle. Terveyseroissa on kysymys ihmisoikeuksista", huolehti diakonian ja yhteiskuntatyön toimikunnan puheenjohtaja, piispa Heikka aikoinaan.
Miten terveyserojen kasvun on käynyt ja miten myös köyhät voivat saada terveyspalveluja - jopa erikoissairaanhoitoa - kun uudet sotelait ja rakenneuudistukset toteutuvat ns. "leveimmille hartioille" eli erityisvastuu-alueille ja kaukana oleviin kuntakeskuksiin? Entä miten terveyspalveluiden yksityistäminen monikansallisille ketjuille vaikuttaa pienituloisten terveyspalveluiden saantiin? Miten MATALAN KYNNYKSEN tervespalveluiden käy tai eri tuloryhmiin kuuluvia asiakkaita autetaan tasapuolisesti, kun Suomessa on
- työterveyslainsäädäntö työssäkäyville (valtion tukemana), joka ennaltaehkäisee ja hoitaa vain työssä käyviä työntekijöitä ja näiden sairauksia käsittäen myös erikoissairaanhoidon
- erikoissairaanhoito yksityisellä puolella, josta sairausvakuutus korvaa osan, joka koskee vain niitä, joilla on varaa maksaa erittäin korkeita lääkärinpalkkioita ja moninkertaisia, yksityisiä laboratorio ym. kokeita
- köyhien tylyt terveyskeskukset, joissa alituinen lääkäripula, pitkät jonot - eikä erityissairaanhoitoa.
Suomalainen eriarvoisuus näkyy terveyspalvelujen erilaisena saatavuutena. Uuudet sote-suunnitelmat eivät juurikaan muutosta parempaan tuo. Köyhät ja pienituloiset eivät valitse terveyskeskustaan ja hoitavaa lääkäriään, vaan ottavat sen, minkä saavat eli lähimmän mahdollisen, matkakuluihin ei ole varaa. Raha seuraa potilasta lähinnä silloin, kun rikas valitsee kalliin erikoislääkärin, ja sairausvakuutus korvaa kalliista erikoissairaanhoidosta osan.
Terveyskeskuksen lääkärit eivät kirjoita lähetettä erikoislääkärille kuin poikkeustapauksessa, koska se tulee kunnille kalliiksi.
Tulevassa hallituksessa on mahdollisesti pääsihteerinä lestadiolainen Sipilä ja ehkäpä jonkun salkun saa myös perSujen puheenjohtaja Soini, katolilainen. Viime hallituksen kokoomuslaisen ministerin "raha sauraa potilasta" ja terveyspalvelujen yksityistäminen ei saanut kannatusta, kun kokoomus menetti 7 kansanedustajan paikkaa.
Jokohan nyt huomioidaan hallitusohjelmassa piispan muistutus: "Valtiovallan tulisi kehittää perusterveydenhuollon toimivuutta ja SAATAVUUTTA niin, että heikoimmassa asemassa olevat saavat palvelut, jotka heille kuuluvat". Uskokaa piispaa lestadiolainen ja katolilainen, kun köyhät teillä on aina keskuudessanne ja kun köyhienkin pitäisi saada kunnolliset terveyspalvelut, jotta terveyserot eivät kasva ja jotta suomalaisten eliniänodote kohtaantuu rikkaiden ja köyhien kesken.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kirkon touhut tunnetaan, heidän papistohan kirjoitti köyhien sotavainajien ilmoitukset, kuin selkään ammuttujen, ilmekään värähtämättä. Kirkko ei ole missään vaiheessa luopunut aseidenkaan siunauksesta, raamatunopin vastaisena oppina ???
(Piispa Simojoki hakkasi kommunistia enemmän, kun se pyysi Jeesusta avuksi,Lapuanliikkeen aikana !)