Venäjä viritti uuden sotilasdoktriininsa kriisiajan taajuudelle, sanotaan Ulkopoliittisen instituutin tänään julkaistussa tutkimuksessa.
Venäjän viime jouluna julkaisema uusi sotilasdoktriini pitää lähialueilla järjestettäviä sotaharjoituksia sotilaallisena uhkana. Asia ilmenee Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tänään julkaisemasta Venäjän sotilasdoktriineja käsittelevästä tutkimuksesta.
– Se on yksi kohta, joka uudessa doktriinissa on muuttunut, sanoo raportin toinen kirjoittaja, UPI:n vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ilta-Sanomille.
Edellisessä, vuonna 2010 julkaistussa doktriinissa sotaharjoituksia ei pidetty uhkana, ellei harjoituksen luonne ollut Venäjän mielestä ”provokatiivinen”.
Pynnöniemi ei halua arvioida, mitä lähialueiden sotaharjoitusten harjoitusten uhaksi kokeminen tarkoittaa Suomen kannalta.
Venäjä kokee Naton laajenemisen uhaksi
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti uuden sotilasdoktriinin viime joulukuussa. Sotilasdoktriini on poliittinen asiakirja, joka määrittelee maan sotilaspolitiikan ja yleisemmin turvallisuuspolitiikan keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet. Doktriiniin kirjoitetut julistukset ohjaavat poliittista päätöksentekoa, mutta eivät sido sitä.
Doktriinissa nähdään Venäjän suurimmaksi uhaksi sotilasliitto Naton laajenemisen ja epävakauden lisääntyminen useilla eri alueilla.
Suursodan mahdollisuus nähdään aiempaa pienempänä, mutta Venäjä näkee itseensä kohdistuvien sotilaallisten vaarojen olevan puolestaan vahvistumassa.
Doktriini sisältää Pynnöniemen ja tutkimuksen toisen kirjoittajan, kapteeniluutnantti James Mashirin mukaan myös viittauksia Ukrainan kriisiin informaatiokamppailua käsittelevässä osiossa. Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuosi sitten keväällä ja länsivallat ovat syyttäneet maata sekaantumisesta Itä-Ukrainan kapinallisjoukkojen auttamiseen.
Venäjä katsoo informaatiokamppailuksi ”asevoimien ja poliittisten, taloudellisten, informaatio- ja muiden ei-sotilaallisten toimien yhteen sovitetun käytön yhdessä väestön protestimielialan hyödyntämisen ja erikoisjoukkojen käytön kanssa.”
Onko tässä suora viittaus Venäjän omiin toimintatapoihin Krimin valtauksessa ja Itä-Ukrainan kriisissä?
– Se on osittain viittaus sinne, osittain se on laajempi ajatus siitä, millaisia kriisejä on käynnissä ja miten niissä on käytetty asevoimia, Pynnöniemi sanoo.
Venäjä nostaa uudessa doktriinissa ensimmäisen kerran esiin erityisenä informaatiovaikuttamisen kohteena nuorison, tutkijat kirjoittavat.
Venäjän mielestä ”vaikuttaminen väestöön, erityisesti maan nuorisoon informaatiolla, jonka tavoitteena on horjuttaa isänmaan suojaamiseen liittyviä historiallisia, henkisiä ja patrioottisia traditioita” muodostaa sisäisen sotilaallisen vaaran.
– Heillä on jo vuosia ollut patrioottisen kasvatuksen ohjelma, jolla pyritään ylläpitämään maanpuolustustahtoa. Doktriinilla halutaan nostaa tätä asiaa, Pynnöniemi sanoo.
Tutkijat liittävät näkemyksen Venäjällä viime vuosina säädettyihin lakeihin, jotka rajoittavat kansalaisjärjestöjen toimintaa.
”Doktriinissa kriisiajan taajuus”
Sotilasdoktriineja voidaan pitää Venäjän ”sotilaspolitiikan ilmapuntarina”. Pynnöniemen mukaan uusi doktriini hiottiin Venäjällä erittäin lyhyessä ajassa viime syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. Edellistä doktriinia hiottiin vuosia.
Pynnöniemi ja Mashiri näkevätkin, että Venäjä on virittänyt joulukuussa julkaistun uuden sotilasdoktriinin ”kriisiajan taajuudelle”.
– Venäjän näkee uhkia ulkopuolelta ja jättää omat tekemisensä katveeseen, Pynnöniemi sanoo.
Tero Karjalainen IS
Venäjän viime jouluna julkaisema uusi sotilasdoktriini pitää lähialueilla järjestettäviä sotaharjoituksia sotilaallisena uhkana. Asia ilmenee Ulkopoliittisen instituutin (UPI) tänään julkaisemasta Venäjän sotilasdoktriineja käsittelevästä tutkimuksesta.
– Se on yksi kohta, joka uudessa doktriinissa on muuttunut, sanoo raportin toinen kirjoittaja, UPI:n vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ilta-Sanomille.
Edellisessä, vuonna 2010 julkaistussa doktriinissa sotaharjoituksia ei pidetty uhkana, ellei harjoituksen luonne ollut Venäjän mielestä ”provokatiivinen”.
Pynnöniemi ei halua arvioida, mitä lähialueiden sotaharjoitusten harjoitusten uhaksi kokeminen tarkoittaa Suomen kannalta.
Venäjä kokee Naton laajenemisen uhaksi
Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti uuden sotilasdoktriinin viime joulukuussa. Sotilasdoktriini on poliittinen asiakirja, joka määrittelee maan sotilaspolitiikan ja yleisemmin turvallisuuspolitiikan keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet. Doktriiniin kirjoitetut julistukset ohjaavat poliittista päätöksentekoa, mutta eivät sido sitä.
Doktriinissa nähdään Venäjän suurimmaksi uhaksi sotilasliitto Naton laajenemisen ja epävakauden lisääntyminen useilla eri alueilla.
Suursodan mahdollisuus nähdään aiempaa pienempänä, mutta Venäjä näkee itseensä kohdistuvien sotilaallisten vaarojen olevan puolestaan vahvistumassa.
Doktriini sisältää Pynnöniemen ja tutkimuksen toisen kirjoittajan, kapteeniluutnantti James Mashirin mukaan myös viittauksia Ukrainan kriisiin informaatiokamppailua käsittelevässä osiossa. Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuosi sitten keväällä ja länsivallat ovat syyttäneet maata sekaantumisesta Itä-Ukrainan kapinallisjoukkojen auttamiseen.
Venäjä katsoo informaatiokamppailuksi ”asevoimien ja poliittisten, taloudellisten, informaatio- ja muiden ei-sotilaallisten toimien yhteen sovitetun käytön yhdessä väestön protestimielialan hyödyntämisen ja erikoisjoukkojen käytön kanssa.”
Onko tässä suora viittaus Venäjän omiin toimintatapoihin Krimin valtauksessa ja Itä-Ukrainan kriisissä?
– Se on osittain viittaus sinne, osittain se on laajempi ajatus siitä, millaisia kriisejä on käynnissä ja miten niissä on käytetty asevoimia, Pynnöniemi sanoo.
Venäjä nostaa uudessa doktriinissa ensimmäisen kerran esiin erityisenä informaatiovaikuttamisen kohteena nuorison, tutkijat kirjoittavat.
Venäjän mielestä ”vaikuttaminen väestöön, erityisesti maan nuorisoon informaatiolla, jonka tavoitteena on horjuttaa isänmaan suojaamiseen liittyviä historiallisia, henkisiä ja patrioottisia traditioita” muodostaa sisäisen sotilaallisen vaaran.
– Heillä on jo vuosia ollut patrioottisen kasvatuksen ohjelma, jolla pyritään ylläpitämään maanpuolustustahtoa. Doktriinilla halutaan nostaa tätä asiaa, Pynnöniemi sanoo.
Tutkijat liittävät näkemyksen Venäjällä viime vuosina säädettyihin lakeihin, jotka rajoittavat kansalaisjärjestöjen toimintaa.
”Doktriinissa kriisiajan taajuus”
Sotilasdoktriineja voidaan pitää Venäjän ”sotilaspolitiikan ilmapuntarina”. Pynnöniemen mukaan uusi doktriini hiottiin Venäjällä erittäin lyhyessä ajassa viime syyskuun ja joulukuun välisenä aikana. Edellistä doktriinia hiottiin vuosia.
Pynnöniemi ja Mashiri näkevätkin, että Venäjä on virittänyt joulukuussa julkaistun uuden sotilasdoktriinin ”kriisiajan taajuudelle”.
– Venäjän näkee uhkia ulkopuolelta ja jättää omat tekemisensä katveeseen, Pynnöniemi sanoo.
Tero Karjalainen IS
Vastaukset 4
Vanhimmat
Venäjän jatkuvat jättimäiset sotaharjoitukset eivät uhkaa rauhaa.
Ei edes hyökkäys Ukrainaan.
Venäjän pitääkin nähdä NATOa ja pohjoismaista puolustusyhteistyötä mahdollisimman paljon että Putin pysyy kurissa.
Häirikkö on laitettava porukalla aisoihin.
Venäjä on nyt vähän samanlaisessa jamassa kuin Saksa ennen toista maailmansotaa. Hitleriä 'ymmärrettiin' liian kauan eikä pysäytetty tarpeeksi ajoissa.
Putinin kanssa ei saa tehdä samaa virhettä kuin Hitlerin kanssa tehtiin, tunnetuin seurauksin(!)
Hitleriä taitavampi. Tällä hetkellä on sordiino päällä ja painopiste oman kansan aivopesussa. NL:n syyllisyys maailmansotaan on pestävä pois kansan mielistä.
Berliinin raiskausfestivaalia.