Jos ajatellaan, että yritys x hakee markkinointipäällikköä. Loppusuoralla on kaksi yhtä hyvää hakijaa, mies ja nainen. Et ole kyennyt tekemään heidän välilleen eroa. Kaikki "sallitut" keinot on käytetty. Miten ratkaisisit, kumman otat. Suoritatko arvonnan, vai vaikuttaako sukupuoli? Tuleeko mieleen mitään hyvää testiä näiden perinteisten rinnalle?
Palkkaisitko miehen vai naisen?
IsoPepe
732502
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Palkkaisin naisen se on riskittömämpi vaihtoehto.Miehen palkatessa joutusin perustelemaan päätötöstä herkemmin oikeudessa.Hiukan huonompikin nainen on riskittömämpi vaihtoehto.
Koska voisin käyttää häntä myös seksuaalisesti hyväkseni.
Tuota se juuri odottikin vastaukeksi.
Tyhmää.
Olipa yllättävä käänne. Todella näppärä harhautus.
Vaikka teit tosi yllättävän vedon, ei se ollut ihan sitä mitä haen. Siinä olet kyllä oikeassa, että jotainhan tässä haetaan. Joka sen älyää, suoriutuu vastauksesta helposti. Sinä et sitä valitettavasti älynnyt.
Koska naisena pystyn paremmin manipuloimaan miestä ja saan hänet tekemään firman asioita paremmin, nopeammin ja tehokkaammin. Sitäpaitsi nainen todennäköisemmin pitää sairaslomapäiviä ja lapsen hoitovapaa -päiviä ja migreenipäänsärkypäiviä ja kuukautisiin valmistautumispäiviä ja pitää viedä lapsi viulutunnille -iltapäiviä ja.. en minä niitä kaikkia edes jaksa muistaa...
voisit hankkiutua tarvittaessa hänestä kätevästi eroon seksuaalirikossyyttellä tai sillä uhkaamisella.
Kaipa sitä pitäisi tavata kandidaatit ennen kuin voin sinulle moista vastausta antaa. Jos olisin työnantaja, yrittäisin välttää ylisuorittajaa ja pingoittajaa.
Tosielämässä pätee sellainen kirjoittamaton sääntö, että naama joka työnantajaa miellyttää, on aina paremmassa asemassa kuin sellainen jonka naama ei miellytä.
...
naiselle tarvii kuulemma maksaa vähemmän palkkaa.
No tuota luultavasti palkkaisin naisen noihin markkinointi hommiin.
Nainen on yleensä pätevämpi keksintö markkinointi hommiin joissa tarvitaan sellaista supliikkia.
Niin, siis oikeesti markkinointi on analyyttistä pääsääntöisesti suunnittelutyötä
Minen markkinoinnista käsitä hevon helvettiä, joten siitä saattaa johtua vääristynyt käsitykseni. Olen enämpi tekniikan puolen ihminen. Ahdistun heti kun johonkin pahuksen palaveriin pitää mennä ja laittaa oikein ostokangashousut ja kiiltävät kengät.
Meillä ainkin markkinointi on sitä, että ollaan asiakkaiden kanssa hyvissä välilöissä ja hoidetaan projektit siten, että tilaavat seuraavankin järjestelmänsä meiltä.
Meillä ei versinaisesti ole 'tuotetta' jota markkinoitaisiin vaan tietynlaista osaamista, jota on tietysti muillakin, ja meidän markkinointi on sitä, että vakuutetaan asiakas siitä, että juurikin meidän ideoima systeemi on parempi kuin kilpailijan vastaava. Niinkuin tietysti onkin. ;)
...jotkut hommat markkinoidaan sen henkilökohtaisen suhdeverkon kautta. Esim. Key Account Manager pitää katsoa sitten ainakin osittain varmaanni sen kautta, minkätyyppistä jengiä on siellä toisessa firmassa ostopuolella...
Esim. oikein nörtille insinööriostajalle voip olla huono, jos pistää liian dynaamisen ja edustavan näköisen naisihmisen myymähän. :-) - se nörtti voi mennä lukkoon, ja pakenee takaisin systeemiensä pariin.
...han on niitä eri osa-alueita.
itse tuote,
kommunikaatio/informaatio (ts. ne kampanjat, asiakaspalautteen keräämistavat...)
...ja sitten jotakin muitakin tekijöitä lienee.
Kaikki ihmiset, jotka ovat tekemissä jollain tavalla asiakkaan kanssa, ovat myös osaltaan vastuussa markkinoinnista. Eivät vain ne analyytikot ja suunnittelijat. Jos esim. firman ruohojuuritason asentaja käyttäytyy töykeästi kontaktissa asiakkaan kanssa, niin semmoisten kokemusten jälkeen saa analysoida taas aika paljon, että saapi asiakkaan tyytyväisemmäksi.
Samaten esim. tietyillä aloilla Suomessa on eri meininkin kuin USAssa vaikkapa projektibisneksien suhteen. Suomessa ei asiakkaan kanssa yleensä petetä odotuksia kuin kerran, jos on kilpailevia vaihtoehtoja liikkeellä (jotka esim. pitävät sanansa).
Monilla aloilla juuri se luottamus on tärkeintä - sen kautta levinnyt maine. Sitten taas kuluttajabisnekset ovat usein asia erikseen brandeineen jne. Tosin esim. täällä päin Nokian maineen hiipuminen ei kestänyt kauaa, kun malli/tuotestrategia ei osunut... joten se tuote loppuseltaan on se tärkein - sen pitää kantaa. (oli se sitten kamaa tai palvelua).
Tuote voi olla ainellinen tai aineeton (palvelus). Oisko se teitin systeemi se teidän tuote? Eipä mekään myydä asiakkaillemme muuta kuin osaamista, joka on tuotteistettu suunnitteluprosessiksi.
Vielä pahempi on jos siellä vastapuolella on vastaavanlainen dynaaminen ja edustava nainen. Se on helposti cat fight. Tiedetään kokemuksesta :)
Joo, minä nyt vain pidin näkökulmastani erillään myynnin, markkinoinnin ja muut kosketuspinnat. Mutta mitäs me näitä Kotlereita täällä toisillemme käymme luennoimaan. Ne on tentitty jo aikaa ennen kilpi/miekka.
...ei tosin ole minun alaani - joskus olen jotain viisaammilta kuullut. Se on sitten eri asia, mitä olen ymmärtänyt.
Eniten mua sylettää pikkulapsille ujutetut jutut - pokemonikrääsät jne... - lapsille on niin helppoa "luoda tarpeita".
ja pyyhkii suupielesi pöytäliinaasi :)
on tietoisesti se, että pyrin ostamaan mahdollisimman paikallisia tuotteita, jos vain on varaa.
Lapsilla on pienestä asti oma päiväraha, kun käyvät koulua, ja he alkavat oppia rahan arvoa - esim. käyttääkö 15 ekeä pokemonniin, vai ostaisiko sillä jotakin luovempaa? (nyt tässä vanhin osti postimerkkikeräilypakkauksen - ihan oma-aloitteisesti).
Siinä auttaa keskustelu, ainakin vähän, että miettikääs ystävät, mihin ja miten kauan mitäkin tuotetta meinaatte käyttää. Itse en ostele leluja enää juuri ollenkaan.. mitä nyt jouluksi. Esim. urheiluvälineet sitten ovat asia erikseen tms. harrastustavarat.
koska kerran hakijat ovat yhtä hyvät, niin pitää valita molemmat tai ei kumpaakaan, se on oikeudenmukaista, tiemmä?
J.Pukkilan kioskilla on siis varaa palkata kaikki maailman pätevät ihmiset, näämmä.
hyvänen aika sentään, jos maailmasta löytyy sellainen suuri päällikkö, joka ei tiedä, mitä tarvitsee, eikä osaa päättää kahdesta pahasta, niin valitkoon sitten molemmat tai ei kumpaakaan, jo on maailma mallillaan, toteaa j.pukkila
eikös lähtötilanne ollut, se ettei eroa ole saatu aikaan, minkä tautisen takia kaikki yrittävät väen väkisin etsiä ratkaisevaa tekijää, kysyy j.pukkila lopuksi?
No siks kon niitä ihmisiä ei voi palkata kuin yhden. Katsos kaikkea ei voi saada.
Koska et löydä tästä maailmasta kahta täysin samanlaista ihmistä, se on mahdottomuus. Taidat mustavalkoisesti katsoa pelkkään koulutustaustaan vaikka kyseessä on kaksi täysin erilaista ihmistä?
Kysymys: mitä teet vapaa-aikanasi? Kertoo ihmisestä jo paljon. Et taida tehdä työpaikkahaastatteluja työksesi? Haastattelua jatketaan niin kauan, että löydetään kahden eri hakijan erot.
Minä palkkaisin ainakin sen, jolla on elämässään muutakin kokemusta kuin työ ja koulu. Siten yleensä löytää värikkäämpiä ja innovatiivisempia ihmisiä.
Tuollainen lokerointi on minun mielestäni vaarallista. Väärät valinnat johtuvat valitsijasta, ei vaihtoehdoista. Muotoilisit kysymyksesi paremmin.
no sitten uusi haku paremmin valmisteltuna,
eikös tuohon sääntöjen mukaan pidä valita nainen?
Minkä ihmeen säännön mukaan tuohon pitäisi valita nainen? Voisitko perustella vai heititkö mielipiteesi vain lonkalta?
Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609).
Ei siinä sinun laissasi sanota, että nainen pitää valita. Taidat tahallasi ymmärtää väärin?
et taida ymmärtää lukemaasi, olen esittänyt kysymyksen, johon odotan vastausta, sitä paitsi laki ei ole säätämäni, mutta vastaa nyt sitten, mitä varten ko laki on säädetty
Miehen siksi, että ei tarvitsi pelätä sen olevan femakko.
Yleensä aina pystyy tekemään jonkinlaisen eron. Toisaalta asiaan vaikuttaa paljolti se, että mitä pitää myydä ja miten. Mikäli markkinointipäällikön tehtäviin kuuluu strategioiden suunnittelu, raportointi ja organisointi sekä kyseessä on isommahko yritys niin luultavasti naisen. Pienempään yritykseen, jossa tehtävä vaatisi myös paljon reissaamista, palkkaisin miehen.
Syyt ovat aika selkeät. Omasta kokemuksestani olen huomannut, että naiset ovat tunnollisempia, tarkempia ja miehet heitä suurpiirteisempiä. Naiset noudattavat myös orjallisemmin ohjeistusta sekä sääntöjä. Pienissä yrityksissä monasti sääntöjä joudutaan hieman venyttämään ja työpanosta vaaditaan paljolti myös klo 8.00-16.00 välisenä aikana. Perheellinen mies on kuitenkin valmiimpi reissaamaan kuin perheellinen nainen. Omasta kokemuksesta miehet ovat ehkä hieman valmiimpia tekemään riskipäätöksiä, joita pienet yritykset joskus vaativat. Pienissä yrityksissä ei myöskään tarvita sellaista raskasta raportointijärjestelmää mitä isoissa.
Pieniyritys ja laaja sekä ei tarkkaan määritelty tehtäväkenttä ja lisäksi reissaamista niin palkkaan miehen.
Iso yritys, jossa säntillistä raportointi, pilkkujen tarkkailua, toimistosta käsin tapahtuvaa organisointia, vaaditaan suurta huolellisuutta niin palkkaan naisen.
Mutta tämä vain minun kokemukseni tuomia päättelyitä.
Ihmiset ovat yksilöitä joilla on kuitenkin erilainen tausta. valitsijan pitää vain tehdä tarkempi analyysi yrityksen tarpeista ja hakijoiden kyvyistä sekä kokemuksesta.
Aika naivi case, koska tällaisen tilanteen eteen ei koskaan jouduta. Viime kädessä asian ratkaisee se, kumpi sopeutuu paremmin tiimiin ja saa parempia tuloksia aikaiseksi.
Arvaanko oikein, että et ole koskaan palkannut ketään? Jotenkin toi asettelu viittaisi siihem :)
"Aika naivi case, koska tällaisen tilanteen eteen ei koskaan jouduta."
Tilanne on naiivi ja voin vihjata, että olet oikeilla jäljillä.
Siinäkin olet oikeassa, että en vastaa rekrytoinnista tai ole sen kanssa juurikaan tekemisissä, eli se ei ole ammattini. Se on sitten eri juttu olenko palkannut ketään. Oikeastaan se ei kuulu kovinkaan olennaisesti tähän caseen.
...ja yrityksen strategia ratkaisisi tässä...
Esim. jos kyseessä olisi kauneudenhoitotuotteet, ja yritys haluaisi laajentaa miesten tuotteisiin... niin silloin miehen (olettaen, että olisi miehekkään tyylikäs olemus jne).
Jos kyseessä olisi autofirma, joka etsisi uusia aluevaltauksia markkinointistrategian suhteen esim. naisten suuntaan, niin naisen.
...eli kontekstista riippuen tulisi ajateltua sitä, missä määrin ko. ihminen muutoinkin koko olemuksellaan edustaisi yritystä.
Tämä tietysti olettaen, että todella kaikki sallitut keinot on käytetty (taustojen tarkistelu omin päin jne. - joka on erittäin tärkeä osa kaikkien avainhenkilöiden rekrytointia, uskoisin).
...tuli ajateltua semmoista B2B-kuviota, jossa henkilösuhteet ratkaisevat. Mikäli kysymyksessä on kuluttajille sitten jotain tuotetta punnertava yritys, eikä henkilö ole suoraan loppuasiakkaan kanssa tekemisissä, niin siinä tapauksessa hommalla ei niin väliä (olettaen, että muutoin olisivat justiinsa samalla viivalla - useimmitenhan aina jokin ero löytyy).
"Jos kyseessä olisi autofirma, joka etsisi uusia aluevaltauksia markkinointistrategian suhteen esim. naisten suuntaan, niin nais"
Olen työskennellyt aika paljon automaahantuojien kanssa ja kyllä niitä naisia on tullut vastaan yllättävän paljon. Voisitko kuvitella vaikka että Mersun johtaja on nainen, vaikka ostajat eivät yleensä olekaan.
... esim. oman rouvani pistäisin vuoden parin valmistavan opettelujakson jälkeen toimitusjohtajaksi mihin vain firmaan. Hänkin on erittäin kiinnostunut autoista.
Miksikäs ei nainen voisi olla autoalalla - itse asiassa yhä lisääntyvä osa asiakaskunnasta on autoilijoita, ja semmoinen autoilijanorttirasvanäppihahmo tarvitsee rinnalleen naisten segmenttiä kohtaan lisääntyvää ymmärrystä.
Autohuoltoala onkin jo alkanut ottamaan huomioon asioita - enää asiakkaan ei tarvitse tuntea itseään niin usein tyhmäksi... vaikka ei tietäisikään joka nippeliä sieltä täältä (tosin siitä on edelleen apua, ellei halua tulla nyhdetyksi - koskee merkkiliikkeitä erityisesti)
"Miksikäs ei nainen voisi olla autoalalla - itse asiassa yhä lisääntyvä osa asiakaskunnasta on autoilijoita, ja semmoinen autoilijanorttirasvanäppihahmo tarvitsee rinnalleen naisten segmenttiä kohtaan lisääntyvää ymmärrystä"
Maahantuojat ovat markkinointiorganisaatioita ja niiden sisältä saa nykyään etsiä insinöörejä. Lähes kaikilla on kaupallinen koulutus. Tapasin juuri erään suurimman merkin markkinoinnin johdon ja he vahvistivat minulle epäilykseni. N. 30 hengen tiimissä oli yksi tekninen asiantuntija.
...varmaankin on yhä lisääntyvässä määrin tärkeää pitää ne varsinaiset autoteknikot erossa asiakkaista (ne, jotka urahtelevat viiksiinsä jotain epämääräistä).
Vähän sama asia, kun keikkamuusikkoaikoina opin, että rumpalit pitää pitää mahdollisuuksien mukaan erillään heistä, jotka maksavat orkesterin liksan. Ainakin siihen asti, kun liksat on maksettu.
Jep ja vanhana basistina tiedän, että basso on bändin munat!
Vai että nyt löytyis jo basisti ja rumpali. No, minä voisin sitten soittaa kitaraa 10 v bändikokemuksella. Osaiskohan Jördis laulaa :)))
...minä soittelin semmoista koskettelua vaativaa instrumenttia - ts. kosketinsoitinta.
En siis ollunna rumpali :-) (ja olin useimmiten se, joka oli tekemisissä keikkajärjestäjien kanssa).
Jörishän voisi olla mukana, mikäli pitäisimme semmoisen KAi Chydenius / lapualaisooppera -tyyppisen konsertin. Siinä olisi vain päähomma se, että korkealta, kovaa ja selkeästi artikuloiden - sanoista viis :-)
J. etukenossa seisten, nyrkki pystyssä ja katse kohti taivasta. Korkealta ja kovaa :)
Jos kuitenkin tehtäisiin J.stä rumpali. Uskoisin, että J. löisi tässä porukassa tanakasti tahtia. Kapulat ja kalvot saisi tosin maksaa itse.
(jos joris olisi mukana) sanottaisi ja päättäisi ulosannin sisällöstä?
Ei tulisi esiintymisestä mitään.
Vaan tulisi muuten kelpo show.
Jep, ilmetty nuorempi Kaisa Korhonen laulamassa: "Liehu, punalippu liehu..." Muistatko miten hän seisoi tukevassa tasajalkaseisonnassa jalat toisistaan 30 cm:ä erillään.
...jos ulosanti olisi tajunnan räjäyttävää.
Esim. Deep Purplen, suuresti ihailemani soitin- ja lauluyhtyeen, sanoituksissa ei ole aina hirveästi pointsia.
Minullekihan voisi olla jopa uran kannalta hyväksikin, jos olisin säestämässä feministisiä marssilauluja? Ei se nyt noin yleensä ole imagon kannalta huono tehdä jotain erilaista. Tiedä vaikka pääsisi lehteen?
Sehän voisi perustaa oman poikabändin Carman ja Sohvin kanssa.
Jos vedettäisiin punkkia, niillä sanoilla ei olis niin väliä, koska kukaan ei saa kuitenkaan selvää.
...nimeksi?
"Tiedä vaikka pääsisi lehteen?"
Feministisen musaviestin kanteen hirveässä hönössä.
ilmoitelkaa jos tarvitsette riskiä roudaria.
Joo, mutta sitten on ne naiskiintiöt
...ehdottaisin, että valitsisimme riskejä naisia roudareiksi. Imago viimosen päälle?
Tietystihän, jos sinä olisit muutoin semmosen normaalin karvainen, niin peruukin ja meikin kanssa sinustakin voisi saada edustuskelpoisen...
Eihän me nyt niin stereotyyppinen pändi oltaisi, että miehet roudaisi... (siinä muuten taas miehille tyypillinen matalapalkka-ala).
Ei vois olla parempi, minulle se käy loistavasti. Mutta entä jos joku syyttää seksismistä?
että jos noudatettais femmareiden naiskiintiöitä, joutuis soittaan musan taustanauhoilta.
...esiintymisasuna veisi ehkäpä turhat seksismisyytökset. Jopa, vaikka käyttäisi silkkaa alaosaa.
Sen väriyhdistelmä yhdessä neonvalojen ja feminististen punk-sanoitusten kera ei voisi olla vähempää seksistinen.
Tulipa mieleen - käyttääköhän ne vielä sitä runkkupukua siellä. Jos, niin käyttävätköhän nuo naisvapaaehtoiset myös...*** alkaa kuvitella naisalokkaita likaisenvaaleanvihreänruskeassa runkkupuvussa, joka kutittaa reisiä ****
ne kusiluistimet!
Totta, niinhän ne tyttöbändit taitaa tehdä. Ne oli niin helvetin huonoja ja falskeja, että päättivät soittaa itse ja sen kuuli.
...niin johan olisi kumma. Mun hommassa ainakin on kuulemma tärkeetä miettiä aina, että "mitähän tekis, notta mainittaas". :-)
Loistava ajatus. Mulla oli intissä pari, josta toinen oli kokoa 38 ja toinen 43. Ne olivat keskimäärin sopivan kokoiset. Niillä oli lystiä suihkia vahvuuslaskentaan ja takaisin.
...vain hämärästi.
tarkemmin mietittyäni perun osanottoilmoituksen.
Voi olla, että pääsis lehtiin.
Mutta yksi asia joka on varmaa: nimittäin käräjille joutuminen.
Ei sellaista lakimiesarmeijaa ole joka aukottoman sopimuksen pystyy laatimaan.
"Onko roudarin 80 senttiä solistin euro"
"Jokainen henkilö on potentiaalinen solisti."
ja mitä niitä nyt olikaan?
...kyllä mää kannan syntsani itte.
Sopimuksista samaa mieltä. Etenkin punkkiala voi olla riskaapelia - siellä on monennäköistä hiihtäjää, joista harvemmalla on esim. sopimusjuridiikan koulutusta taustalla.
Minä kun luulin että ne roudarit on mukana ihan siksi, että pääsevät kotoa pois...
Roudarille sama liksa kun solistille (=J). Kävi miten kävi, tässä ei takuulla häviä kukaan, ellei sitten roudari.
On sitten mietitty porukalla aikanaan useammallekin bändille nimeä. Jostain syystä se on ollut aina äärettömän hankala prosessi. Palaverit ovat venyneet ja jostain syystä aamulla on ollut apea olo. Yleensä vielä nimi, joka on valittu on totaalisen p...a. Sinun ehdotaamasi nimi on kaikessa kuvaavuudessaan täydellisen loistava. No luonnollisesti, J:hän sen päättää :))))
Ihan ääneen nauroin.
Unisex Pistols, mikä ettei.
Oli ainakin Pelle aikoinaan ihan ok.
Alangon veljekset ovat hyviä edelleen.
Uriah heep ja onhan noita vaikka mitä.
Joku haukkui tavaramarkkinoita, mutta niillä oli pari tosi hyvää biisiä, esim kevät: "on taas kevät, kuljen Hakaniemen rantaa.."
Nyt mieleen on jäänyt Nighwishin: " Wish I had an angel" -biisi.
Eli yleinen mielipide on, että käytännössä ei voi syntyä sellaista tilannetta, jossa kahta tasaväkistä työnhakijaa ei kyettäisi laittaamaan paremmuusjärjestykseen sallittuja keinoja käyttäen. No sitähän minäkin. Se oli myös mukava todeta, että aika vähän pohdittiin sitä, minkä tyyppisestä markkinoinnista ja kohderyhmästä olisi kyse.
Olisi ollut mielenkiintoista kuulla myös palstan vakifemmareiden perusteltuja vastauksia tai kommentteja kysymykseeni, mutta valitettavasti niitä ei nyt sitten tullut.
T: IsoPepe ent. Zack
Pyytäisin molemmat hakijat tulemaan juttutuokiolle sen tiimin/osaston kanssa, jonka kanssa ko. henkilö tulisi työskentelemään. Kumman ehdokkaan kanssa muulla henkilöstöllä synkkaisi paremmin yhteen, hänet valitsisin.
sekin konsti olisi jo käytetty, eli kaikki sallitut keinot olisi käytetty ja et vain pystyisi tekemään eroa työnhakijoiden kesken.
Olisi niin absurdi tilanne, että kummatkin olisivat täysin yhtä kouluttautuneita, samoin arvosanoin, olisivat luonteeltaan täysin samanlaisia ja yhtä edustavia ja tulisivat ihmisten kanssa tasan yhtähyvin toimeen jne.
Niin silloin voisin heitää vaikka kolikkoa.
Ei tämmöisiä ihmisiä tosin ole, ei edes identtisistä kaksosista löydy täydellistä samankaltaisuutta
Ratkaisisin tilanteen arvioimalla kummalle hakijalle palkkaamatta jättämisen seuraukset olisivat haitallisemmat. Naisella on aina mahdollisuus hankkiutua raskaaksi ja siirtyä työmarkkinoiden ulkopuolelle nauttimaan yhteiskunnan kustantamasta elämästä. Miehillä taas syrjäytyminen on todennäköisempää, koska avustukset ovat huomattavasti pienemmät. Näin ollen palkkaisin miehen.
ps. Onhan naisilla helpompaa ryhtyä yrittäjiksikin ;)