Aika mielenkiintoista kun nyt nämä uskovaiset ja ei-uskovat kinastelevat keskenään siitä, että onko uskonnot totta vai ei. Tässäpä hieman ajateltavaa.
Itse olen kristitty mutten täysin voi sanoa uskovani Jumalan olevan olemassa mutten myöskään kiellä hänen olemassa oloaan. Pidän siis mahdollisena sitä, että on olemassa jotain meitä korkeampaa, sillä mistäänhän ei voi olla koskaan täysin varma. Aina siis kannattaa pelata varman päälle ja pitää kiinni omasta uskonnostaan vaikkei olisikaan niin varma sen todellisuudesta. On kuitenkin perin masentavaa, että nyt nämä ei-uskovaiset yrittävät kiivaaseen tahtiin kumota kaikenlaiset uskomukset ja yliluonnolliset asiat. Me emme voi 100% todistaa, että jokin korkeampi voima tai jumala olisi olemassa mutta eivät hekään voi täysin todistaa ettei sellaista olisi.
Minusta on ainakin mukava ajatella että sitten kun kuolen niin voin päästä jonnekin missä asiat ovat paljon paremmin kuin eläessäni ja sen mahdollisuuden eteen kannattaa elää hyvää elämää (sitä on vaikea määritellä mikä on hyvää elämää mutta eiköhän jokainen osaa siitä tehdä omat johtopäätöksensä), rakastaa lähimmäisiään ja pitää kiinni uskonnollisista perinteistä vaikkei mikään ahkera kirkossakävijä olisikaan. Elämä on paljon mukavampaa kun on toivoa ja mahdollisuus kuolemanjälkeiseen elämään ja paratiisiin.
En aio todistella mitään, mutta uskon vain että voi olla olemassa jotain korkeampaa minkä kohtaamme sitten aikanaan kun elämä meidät jättää. Sellaista ei kannata täysin kieltää... sellaisen kohtaamista kannattaa tavoitella.
Ylistys siis Jumalalle, missä sitten oletkin.
Itse olen kristitty mutten täysin voi sanoa uskovani Jumalan olevan olemassa mutten myöskään kiellä hänen olemassa oloaan. Pidän siis mahdollisena sitä, että on olemassa jotain meitä korkeampaa, sillä mistäänhän ei voi olla koskaan täysin varma. Aina siis kannattaa pelata varman päälle ja pitää kiinni omasta uskonnostaan vaikkei olisikaan niin varma sen todellisuudesta. On kuitenkin perin masentavaa, että nyt nämä ei-uskovaiset yrittävät kiivaaseen tahtiin kumota kaikenlaiset uskomukset ja yliluonnolliset asiat. Me emme voi 100% todistaa, että jokin korkeampi voima tai jumala olisi olemassa mutta eivät hekään voi täysin todistaa ettei sellaista olisi.
Minusta on ainakin mukava ajatella että sitten kun kuolen niin voin päästä jonnekin missä asiat ovat paljon paremmin kuin eläessäni ja sen mahdollisuuden eteen kannattaa elää hyvää elämää (sitä on vaikea määritellä mikä on hyvää elämää mutta eiköhän jokainen osaa siitä tehdä omat johtopäätöksensä), rakastaa lähimmäisiään ja pitää kiinni uskonnollisista perinteistä vaikkei mikään ahkera kirkossakävijä olisikaan. Elämä on paljon mukavampaa kun on toivoa ja mahdollisuus kuolemanjälkeiseen elämään ja paratiisiin.
En aio todistella mitään, mutta uskon vain että voi olla olemassa jotain korkeampaa minkä kohtaamme sitten aikanaan kun elämä meidät jättää. Sellaista ei kannata täysin kieltää... sellaisen kohtaamista kannattaa tavoitella.
Ylistys siis Jumalalle, missä sitten oletkin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kaikilla elollisella on oma tekijänsä, valmistaja, alulle saattaja, siis mikään ei synny tai ole olemassa jonkin sattuman oikusta. Ja tämän voi päätellä ihan itse jos vain tuntee jollakin asteella
luonnon toimintaa ja toiminnan mekanismeja.
Mutta oikea ajatus siitä että asioita voi päätellä.
Kierrekorkilla ja autonrenkaalla sekä jaloviinapullolla on tekijä ja valmistaja.
"Aina siis kannattaa pelata varman päälle ja pitää kiinni omasta uskonnostaan vaikkei olisikaan niin varma sen todellisuudesta."
Kannattaa pelata vielä enemmän varman päälle, ja uskoa myös Zeukseen, Thoriin, Krishnaan, IPU:hun (Invisible Pink Unicorn) ja kaikkiin muihinkin jumaliin, mitä on keksitty. Ja samantien myös kummituksiin, saunatonttuihin ja muihinki "yliluonnollisiin" juttuihin, mitä vain voi keksiä. Eihän sitä koskaan voi olla ihan varma.
Jonkun viisaan miehen sanoin: me kaikki olemme ateisteja. Minä vain uskon yhteen jumalaan vähemmän kuin sinä.
On hyvää, että pohdiskelet asioita. Muista kuitenkin, että pelkällä pohdinnalla et pääse Jumalan yhteyteen. Siihen tarvitaan uskoa ja luottamista (hyväksymistä) siihen pelastussanomaan, jonka Jumala tarjoaa Jeesuksen kautta. Kun avaudut siihen, niin Jumala lahjoittaa sinulle pelastavan uskon. (Ef.2)
Mutta olen toki sitä mieltä, että pohdinta ja ajatteleminen avaa ikään kuin uusia ikkunoita tähän uskon maailmaan, jota emme täysin voi ymmärtää. Mutta paljon voimme kuitenkin kokea ja sisäisesti varmistua asioista.
En kirjoita sen enempää, vaan voit lukea ajatuksistani ja kokemuksistani linkissä:
http://www.nic.fi/~jlindell
esim. kirjoitus "Miksi juuri kristillinen usko?"
Muista, että nyt en puhu uskonnoista yleensä (johon kristinusko dogmeineen voi kuulua, ellei sanoma on sisäistetty), vaan pelastavasta uskosta Jeesukseen (mikä toki on kristinuskon keskeinen sanoma). (Lue kohta 2.1 em. kirjoituksessa.)
on se kumma kun aina pitää olla yksi tuollainen kaveri linkkeineen ja omine oppeineen jokaisella palstalla.
Osaako kukaan selittää miksi helvetissä näin on?
>>Itse olen kristitty mutten täysin voi sanoa uskovani Jumalan olevan olemassa mutten myöskään kiellä hänen olemassa oloaan.