Köyhyysvaje kasvanut, joten leikataan lisää

"Heikko ja tärvelty perintö", totesi perSujen puheenjohtaja Soini tv-haastattelusta joten ehkä köyhiltäkin joudutaan leikkaamaan...

Kannattaisiko lukea asiantuntijoiden arvioiden suomalaisesta köyhyysvajeesta, pienituloisten sinnittelemisestä vähäisillä tulonsiirroillaan tai ottaa selville miten kokonaan tulottomat, 8300 suomalaista pärjäävät, ennenkuin köyhiltä leikataan.

Pienituloisia oli v. 2013 noin 690.000. Yhden hengen taloudessa pienituloisuuden raja on 1.190 €. Pienituloisten rahatulo on 60 % keskituloisten kotitalousten tuloista.

KÖYHYYSVAJE
Kaikkien pienituloisten köyhyysvaje oli (2013) 14,1 %, mikä on vuodessa 2009 € ja kuukaudessa 167 € kulutusyksikköä kohden. Köyhyysvaje osoittaa, kuinka paljon keskimäärin pienituloiselta väestöltä (690.000 suomalaista) puuttuu tuloja, jotka nostaisivat heidät PIENITULOISUUSRAJALLE.
Pienituloisten määrä on pysynyt suunnilleen samana vuodesta 2007.

MEDIAANITULO oli v. 2013 oli 23.715 € eli puolella asuntokunnista nettotulot olivat 23.715 € pienemmät ja puolella suuremmat.
SUURITULOISIMMAN KYMMENYKSEN tulo-osuus oli sama kuin neljän pienituloisimman kymmenyksen yhteensä.
PIENITULOISIMMAN KYMMENYKSEN osuus kaikista tuloista on alentunut 4,6 %:sta 3,7 %:iin vuodesta 1995 vuoteen 2013. Useimpina vuosina myös kaikkein pienituloisimmn kymmenyksen reaalinen tulotaso on laskenut.

TULONSIIRROT on yleisin tulolähde neljässä pienituloisimmassa kymmenyksessä (väestöstä). Puolet työeläkeläisistä sijoittuu neljään pienituloisimpaan kymmenykseen. Jos tulolähde on muu kuin työeläke, liki 90 % on neljässä pienituloisimmassa kymmenyksessä.

OMAISUUSTULOILLA (osinkotulot, vuokratulot, myyntivoitot) elävistä noin 65 % on suurituloisimmassa kymmenyksessä.
Neljään pienituloiseen kymmenykseen kuului n. 2,1 miljoonaa henkilöä ja keskituloisiin noin 2,7 miljoonaa. Suurituloisimpaan prosenttiin kuului 53.316 henkilöä v. 2013.

Koko väestöstä PALKKATULOILLAAN eli n. 3,3 miljoonaa (palkkatulot asuntokuntien pääasiallinen tulo). Noin 1,7 miljoonaa asui asuntokunnissa, joissa tulonsiirrot ovat pääsiallinen tulolähde. (Luvut sisältävät lapset, joiden tulolähde sama kuin vanhemmilla). KOKONAAN TULOTTOMIKSI jää 8.300 henkilöä, joilla ei ole henkilökohtaisia tuloja eikä samassa osoitteessa asuvilla myöskään ole tuloja.
Edellä olevat faktat ovat Tilastokeskuksen "Tulonjaon kokonaistilastosta)
......

HEIKKO JA TÄRVÄTTY PERINTÖ, kuten Soini totesi.
Tuloerot ovat kasvaneet, tulonsiirrot ovat 1,7 miljoonan suomalaisen pääasiallinen tulolähde. Mutta ulkomaan velkaa on otettu noin 100 miljardia. Mihin ovat miljardit menneet? Pitäisikö pääomaverotus korjata EU-maiden tasolle ja kerätä 5,5 miljardia pääomatuloista? 55miljardia/10 v.

KILPAILUKYKY sanoo Elinkeinoelämä. Siinäkö "taikatemppu" kasvuun? "Kilpailukykyä pitää lisätä työntekijöiden palkkoja pienentämällä, sopimusoikeuksia kaventamalla, työaikaa lisäämällä ja 0-sopimuksia solmimalla", vaatii EK. Työntekijöiden palkat ovat Pohjoismaiden huonoimmat. Irtisanomisturva on EU:n länsimaiden huonoimpia. Joten Suomen kilpailukyky ei riipu työntekijöiden eduista. Kannattaa tutustua asiantuntijoiden arvioihin kansantaloudesta ja kasvusta.

Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito, Hyvinvointikatsaus 4/2014, Olli Savela
KULUTUS ON TÄRKEIN TALOUSKASVUN TEKIJÄ

KANSANTALOUDEN KYSYNTÄ voidaan jakaa kolmeen isoon osaan: KULUTUKSEEN, INVESTOINTEIHIN ja VIENTIIN. Kulutus on Suomessa ollut yli puolet lopputuotteiden kokonaiskysynnästä. Vienti on viime vuosina jäänyt vajaaseen 30 prosenttiin kysynnästä ja investoinnit runsaaseen 15 prosenttiin. Kulutuksen merkitys kasvutekijänä korostuu viennin vähentyessä. Sekä yksityinen että julkinen kulutus ovat jatkuvasti ylläpitäneet tuotannon nimellistä kasvua.

Kulutus on ylläpitänyt merkittävästi tuotannon kasvua. Jotta talous kasvaisi, kulutuksen tulisi kohdistua KOTIMAISEEN TUOTANTOON. Lisäksi tarvitaan investointeja. (Valitettavasti suomalaiset suuryhtiöt ovat investoinneet kotimaan sijasta ulkomaille).

Kansalaisten taloudellista hyvinvointia kuvaa parhaiten KULUTUSKÄSITE, jossa ovat mukana yksityinen kulutus ja JULKISET HYVINVOINTIPALVELUT. Jos valtio alentaa veroja, yksityinen kulutus lisääntyy. Jos veronalennuksen sijasta samat varat käytetään julkisten kulutusmenojen lisäämiseen, on vaikutus kansantalouden kannalta sama. Kokonaiskysyntä vain kohdistuu eri tavoin.
TALOUDEN ELVYTTÄMISEKSI julkisen kulutuksen (tai julkisten investointien) lisääminen on oikein kohdistettuna vähintään yhtä tehokasta kuin verotuksen keväntäminen.

Suurimmat julkiset menot kohdistuvat terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, koulutukseen, yleiseen hallintoon ja elinkeinoelämän edistämiseen, muun muassa liikenteeseen. Nämä tehtävät kattavat 85 % julkisista kulutusmenoista. Julkisista kulutusmenoista valtaosa on kansalaisten hyvinvointipalveluita.
Näin siis "Savelan raportin mukaan".

Ollaanko siis leikkaamassa hyvinvointipalveluista ja kasvatetaan KÖYHYYSVAJETTA?
6<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Suomalaisiin peruskouluihin pitäisi ehdottomasti ottaa oppiaineeksi KANSANTALOUS. Tilastokeskuksen "Hyvinvointikatsaukset" ovat merkittävä tietolähde kansantalouden ymmärtämisen kannalta. Suomalaisten tietämättömyys ja se miten vallanpitäjät käyttävät tietämättömyyttä hyväkseen, on uskomatonta.

Vaalissa äänestettiin keskustapuolue Suomen suurimmaksi puolueeksi. Keskustapuolue on entinen Maalaisliitto, agraaripuolue, jonka kannatus hupeni maaseudun autioituessa ja teollistumisen seurauksena. Kannatusta lisätäkseen Maalaisliitto profiloitu "keskipuolueeksi" eli keskustaksi, vaikka todellisuudessa entinen Maalaisliito on edelleen ollut agraaripuolue ja kannattajiensa noin 60.000 maa- ja metsätalousyrittäjän edunvalvoja. Suomessa on yli 200 eri tukimuotoa, joiden perusteella maataloustukea haetaan. Tuet eivät ole tarveharkintaisia, vaan niitä jaetaan pinta-alamäärien ja tuotantomäärien mukaan, mitä suurempi tuotanto ja mitä suurempi pinta-ala sitä suuremmat tuet. Vaikka Suomessa kansallinen maataloustuki on EU-maiden suurimpia ellei suurin, myös EU-tukea on jaetaan tuntuvasti, siitä huolimatta maatalous ei tekijöiden mukaan ole kannattavaa, mikä ei vaikuta uskottavalta, vaan tukiaisten kerjäämiseltä. Maataloustuki pitäisi tehdä tarveharkintaiseksi jo senkin vuoksi, että se olisi oikeudenmukaista ja maatalouden harjoittamisesta tulisi kannattavaa.

Suomen rikkaimmat monimiljonäärit Herlin ja Wahlroos nostavat yli 1/2 miljoonaa euroa vuodessa maataloustukea, vaikka eivät varmastikaan sitä tarvitse. Siinä esimerkki suomalaisesta maataloustukipolitiikasta.
Sitähän sinä vaaleissa äänestit, että nostetaan työntekijöiden eläkeikää mutta pidetään sukupolvenvaihdos-ikä 58 vuodessa, eikö.
Äänestitkö myös maataloustuottajille lisää tukiaisia, kun 3 miljardia eli 50.000 euron veroton keskimääräinen vuosituki ei riitä? Useat suuret maatalousyrittäjät saavat jopa miljoonan tuen, kun taas pienimmät maatalousyrittäjät vain vähäiset.

Toivottavasti perSu-ministerit, entinen Suomen Maaseudun Puolueen (SMP), nykyään perussuomalaiset, ottavat hallitusneuvotteluissa esille maataloustukiaiset, jotka ovat erittäin epäoikeudenmukaiset ja uudistavat ne tarveharkintaisiksi ja verollisiksi.
"Talonpojan tappolinja" (Vennamon toteamus) on jo toteutettu keskustapuolueen, entisen maalaisliiton toimesta, joten persujen tehtäväksi jää tukien kohtuullistaminen. Suomessa toimeentulotuva on tarveharkintainen ja köyhyys on todistettava. Kaikki muukin verorahoista maksettava tuki on asetettava samalle viivalle myös maataloustuet. Tasapuolisesti.

Yritystuet on Suomessa todettu liian suuriksi ja epäoikeudenmukaisiksi. Yritystuet vääristävät kilpailua ja kohdistuvat väärin, usein suuryrityksille, jotka siirtävät tuotantonsa halpatyövoiman maihin. Yritystuet ovat maataloustukien luokkaa, joten sekä kepu, entinen maalaisliitto, että kokoomus ovat hyvin hoitaneet omien intressiryhmiensä asioita verorahoista.

Jos nyt lähdetään leikkaamaan pieni- ja keskituloisilta Suomen suuren ulkoman velan vuoksi sen sijaan, että korjataan tukipolitiikka oikeudenmukaisista ja nostetaan pääomaverotus muiden EU-maiden tasolle, se merkitsee SUOMEN ALASAJOA. Kreikan tie odottaa Suomea. Talouskasvun sijaan, kasvu tyrehtyy ja joudutaan leikkaamaan entistä enemmän, jolloin kulutus taantuu ja työllisyys kasvaa. Noidankehä on valmis. Mahdollisesti tulevat lakot, jos hallitus yrittää Elinkeinoelämän keskusliiton vaatimusten mukaan (kokoomuksen tuella) heikentää palkansaajien työehtoja, vaikeuttavat Suomen kasvua ja pysymistä länsimaisena hyvinvointivaltiona.

Kepun ja kokoomuksen harjoittama sulle-mulle-ei muille talouspolitiikka on aiheuttanut suomalaisten kurjistumisen ja heikon talouskasvun. Pääomien verotus, 5.5 miljardia alle EU:n tason, on kompensoitu verottamalla kulutusta ja työtä. Se näkyy kysynnän laskuna ja ennenkaikkea se näkyy ulkomaan velan kasvuna. Kymmenessä vuodessa pääomaveroja on kerätty 10 x 5,5 miljaria eli 55 miljardia euroa liia vähän.

"Talonpojan tappolinja" muuttuu pian "kuluttajien tappolinjaksi" eli sehän jo näkyy siinäkin, että Suomessa on jo 8.300 täysin tulotonta muun muassa erilaisten sanktioiden vuoksi. On luotu uusi koko ajan kasvava tulottomien luokka, kuten ennen sisällissotaa. Eikö mitään ole opittu?

Äänestä
  • Politiikka 13.2.2014 klo 13:55 | päivitetty 13.2.2014 klo 14:52
    Puoluetukia jaetaan tänä vuonna 34 miljoonaa euroa

    Puolueavustusten suuruus vaihtelee noin miljoonasta eurosta 7,5 miljoonaan euroon.


    ELI TÄLLÄISIÄ TUKIA SAAVAT PUOLUEET JOKA VUOSI VIIME VUONNA 34MILJOONAA EUROA.EIKÖS TÄSSÄ OLISI LEIKATTAVAA TOSI ROIMASTI.







    Puoluetuet -grafiikka. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

    Äänestä

Luuletko, että persut, kepu tai kokoomus leikkaavat puoluetukia? 34 miljoonaa jaetaan kansanedustajapaikkojen mukaan, mitä enemmän kansanedustajia sitä suurempi puoluetuki. Vaaleissa hävinneet menettävät tuntuvasti puoluetukea ja kepu, saa lisää.... Kokoomukselle puoluetuki ei ole mikään merkittävä, kun TT-säätiö (Etelärannan säätiö) jakaa vaalirahaa x-miljoonia.

Puoluetukien määrä Suomen valtion budjetista, noin 50 miljardia, on vain murto-osa. Kun pääomaveroja kerätään 5,5 miljardia vähemmän kuin muissa EU-maissa, se merkitsee, että Suomen verokertymästä puuttuu 5,5 miljardia verrattuna EU-maihin.

Pieni- ja keskituloisilta ei tarvitse leikata senttiäkään, jos pääomaveroja ryhdytään kantamaan kuten muissa EU-maissa. Lisäksi se kasvaisi kulutusta ja sitä myötä talouskasvua.

Äänestä

EI LEIKATA KÖYHILTÄ, KUN PANNAAN KAPULAA RATTAISIIN!

Äänestä
  • Tuletpa näkemään, mistä se höylä silipasee. Köyhältä on niin heleppo ottaa.

    Äänestä

  • Kiesuskiristus kirjoitti:

    Tuletpa näkemään, mistä se höylä silipasee. Köyhältä on niin heleppo ottaa.

    nyt ei höylätä kun on kepu vallassa
    kirveellä otetaan isot lastut

    Terv
    timppa ps

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Hallitusohjelmaan kirjoitti:

"Heikko ja tärvelty perintö", totesi perSujen puheenjohtaja Soini tv-haastattelusta joten ehkä köyhiltäkin joudutaan leikkaamaan...

Kannattaisiko lukea asiantuntijoiden arvioiden suomalaisesta köyhyysvajeesta, pienituloisten sinnittelemisestä vähäisillä tulonsiirroillaan tai ottaa selville miten kokonaan tulottomat, 8300 suomalaista pärjäävät, ennenkuin köyhiltä leikataan.

Pienituloisia oli v. 2013 noin 690.000. Yhden hengen taloudessa pienituloisuuden raja on 1.190 €. Pienituloisten rahatulo on 60 % keskituloisten kotitalousten tuloista.

KÖYHYYSVAJE
Kaikkien pienituloisten köyhyysvaje oli (2013) 14,1 %, mikä on vuodessa 2009 € ja kuukaudessa 167 € kulutusyksikköä kohden. Köyhyysvaje osoittaa, kuinka paljon keskimäärin pienituloiselta väestöltä (690.000 suomalaista) puuttuu tuloja, jotka nostaisivat heidät PIENITULOISUUSRAJALLE.
Pienituloisten määrä on pysynyt suunnilleen samana vuodesta 2007.

MEDIAANITULO oli v. 2013 oli 23.715 € eli puolella asuntokunnista nettotulot olivat 23.715 € pienemmät ja puolella suuremmat.
SUURITULOISIMMAN KYMMENYKSEN tulo-osuus oli sama kuin neljän pienituloisimman kymmenyksen yhteensä.
PIENITULOISIMMAN KYMMENYKSEN osuus kaikista tuloista on alentunut 4,6 %:sta 3,7 %:iin vuodesta 1995 vuoteen 2013. Useimpina vuosina myös kaikkein pienituloisimmn kymmenyksen reaalinen tulotaso on laskenut.

TULONSIIRROT on yleisin tulolähde neljässä pienituloisimmassa kymmenyksessä (väestöstä). Puolet työeläkeläisistä sijoittuu neljään pienituloisimpaan kymmenykseen. Jos tulolähde on muu kuin työeläke, liki 90 % on neljässä pienituloisimmassa kymmenyksessä.

OMAISUUSTULOILLA (osinkotulot, vuokratulot, myyntivoitot) elävistä noin 65 % on suurituloisimmassa kymmenyksessä.
Neljään pienituloiseen kymmenykseen kuului n. 2,1 miljoonaa henkilöä ja keskituloisiin noin 2,7 miljoonaa. Suurituloisimpaan prosenttiin kuului 53.316 henkilöä v. 2013.

Koko väestöstä PALKKATULOILLAAN eli n. 3,3 miljoonaa (palkkatulot asuntokuntien pääasiallinen tulo). Noin 1,7 miljoonaa asui asuntokunnissa, joissa tulonsiirrot ovat pääsiallinen tulolähde. (Luvut sisältävät lapset, joiden tulolähde sama kuin vanhemmilla). KOKONAAN TULOTTOMIKSI jää 8.300 henkilöä, joilla ei ole henkilökohtaisia tuloja eikä samassa osoitteessa asuvilla myöskään ole tuloja.
Edellä olevat faktat ovat Tilastokeskuksen "Tulonjaon kokonaistilastosta)
......

HEIKKO JA TÄRVÄTTY PERINTÖ, kuten Soini totesi.
Tuloerot ovat kasvaneet, tulonsiirrot ovat 1,7 miljoonan suomalaisen pääasiallinen tulolähde. Mutta ulkomaan velkaa on otettu noin 100 miljardia. Mihin ovat miljardit menneet? Pitäisikö pääomaverotus korjata EU-maiden tasolle ja kerätä 5,5 miljardia pääomatuloista? 55miljardia/10 v.

KILPAILUKYKY sanoo Elinkeinoelämä. Siinäkö "taikatemppu" kasvuun? "Kilpailukykyä pitää lisätä työntekijöiden palkkoja pienentämällä, sopimusoikeuksia kaventamalla, työaikaa lisäämällä ja 0-sopimuksia solmimalla", vaatii EK. Työntekijöiden palkat ovat Pohjoismaiden huonoimmat. Irtisanomisturva on EU:n länsimaiden huonoimpia. Joten Suomen kilpailukyky ei riipu työntekijöiden eduista. Kannattaa tutustua asiantuntijoiden arvioihin kansantaloudesta ja kasvusta.

Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpito, Hyvinvointikatsaus 4/2014, Olli Savela
KULUTUS ON TÄRKEIN TALOUSKASVUN TEKIJÄ

KANSANTALOUDEN KYSYNTÄ voidaan jakaa kolmeen isoon osaan: KULUTUKSEEN, INVESTOINTEIHIN ja VIENTIIN. Kulutus on Suomessa ollut yli puolet lopputuotteiden kokonaiskysynnästä. Vienti on viime vuosina jäänyt vajaaseen 30 prosenttiin kysynnästä ja investoinnit runsaaseen 15 prosenttiin. Kulutuksen merkitys kasvutekijänä korostuu viennin vähentyessä. Sekä yksityinen että julkinen kulutus ovat jatkuvasti ylläpitäneet tuotannon nimellistä kasvua.

Kulutus on ylläpitänyt merkittävästi tuotannon kasvua. Jotta talous kasvaisi, kulutuksen tulisi kohdistua KOTIMAISEEN TUOTANTOON. Lisäksi tarvitaan investointeja. (Valitettavasti suomalaiset suuryhtiöt ovat investoinneet kotimaan sijasta ulkomaille).

Kansalaisten taloudellista hyvinvointia kuvaa parhaiten KULUTUSKÄSITE, jossa ovat mukana yksityinen kulutus ja JULKISET HYVINVOINTIPALVELUT. Jos valtio alentaa veroja, yksityinen kulutus lisääntyy. Jos veronalennuksen sijasta samat varat käytetään julkisten kulutusmenojen lisäämiseen, on vaikutus kansantalouden kannalta sama. Kokonaiskysyntä vain kohdistuu eri tavoin.
TALOUDEN ELVYTTÄMISEKSI julkisen kulutuksen (tai julkisten investointien) lisääminen on oikein kohdistettuna vähintään yhtä tehokasta kuin verotuksen keväntäminen.

Suurimmat julkiset menot kohdistuvat terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, koulutukseen, yleiseen hallintoon ja elinkeinoelämän edistämiseen, muun muassa liikenteeseen. Nämä tehtävät kattavat 85 % julkisista kulutusmenoista. Julkisista kulutusmenoista valtaosa on kansalaisten hyvinvointipalveluita.
Näin siis "Savelan raportin mukaan".

Ollaanko siis leikkaamassa hyvinvointipalveluista ja kasvatetaan KÖYHYYSVAJETTA?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu