Viime keväänä noin vuosi sitten koettiin Seinäjoella maanjäristys. Vaikka monitoimihallissa oli seinät leveällä ja katto korkealla, mullistus oli niin voimakas, että SDP:n puoluekokous repesi keskeltä kahtia.
Sen jälkeenkin pinnan alla on koettu mannerlaattojen liikehdintää, mutta varsinaisesti jälkijäristykset tulivat SDP:ssä voimakkaammin pintaan vasta hävittyjen vaalien jälkeen.
Antti Rinne koki Jutta Urpilaisen ehdokkuuden jotenkin uhkaksi tai tahalliseksi härnäykseksi asemalleen. Kansansuosiota nauttivan Urpilaisen ehdokkuus oli kuitenkin toisaalta ymmärrettävää siitäkin näkökulmasta, että ryhmässä peräti kaksi kolmasosaa on naisia.
Jutta kuitenkin vetäytyi ehdokkuudesta Antin pyynnöstä mutta aiheutti samalla suuren kohun kertomalla medialle, että kyse on linjaerosta.
Typeriä olivat valinnan jälkeen Rinteen ja Antti Lindtmanin höpötykset väärinkäsityksestä, yhteisestä, yhdestä linjasta ja tahtotilasta.
SDP:n iso kuva on nyt paitsi vähän hämärä, ennen kaikkea huono. Puolueesta puhutaan ikävässä sävyssä mediassa, turuilla ja toreillakin. Pilkkaajat potkivat maassa makaavaakin. Eikä ole paljon eroa, ovatko kysymyksessä puolueen vastustajat vai omat kannattajat.
Ei ole juurikaan ihmisiä, jotka näkisivät SDP:n juuri nyt merkittävänä tulevaisuuden ja toivon puolueena.
Kun SDP:n puheenjohtajalla, puoluesihteerillä ja eduskuntaryhmän puheenjohtajalla on kaikilla taustansa ay-liikkeessä, mielikuva pelkästä ay-puolueesta korostuu, mikä ei ole välttämättä hyvä asia.
SDP on ay-liikkeen apupuolue, sekä ay-liike SDP:n apujärjestö.
Maailmanparantaminen ja taivaanrannanmaalaaminen pitää jättää sikseen. On ryhdyttävä ajamaan äänestäjien jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita. Sateenkaari menolla häviää loppukin kannatus.
Sen jälkeenkin pinnan alla on koettu mannerlaattojen liikehdintää, mutta varsinaisesti jälkijäristykset tulivat SDP:ssä voimakkaammin pintaan vasta hävittyjen vaalien jälkeen.
Antti Rinne koki Jutta Urpilaisen ehdokkuuden jotenkin uhkaksi tai tahalliseksi härnäykseksi asemalleen. Kansansuosiota nauttivan Urpilaisen ehdokkuus oli kuitenkin toisaalta ymmärrettävää siitäkin näkökulmasta, että ryhmässä peräti kaksi kolmasosaa on naisia.
Jutta kuitenkin vetäytyi ehdokkuudesta Antin pyynnöstä mutta aiheutti samalla suuren kohun kertomalla medialle, että kyse on linjaerosta.
Typeriä olivat valinnan jälkeen Rinteen ja Antti Lindtmanin höpötykset väärinkäsityksestä, yhteisestä, yhdestä linjasta ja tahtotilasta.
SDP:n iso kuva on nyt paitsi vähän hämärä, ennen kaikkea huono. Puolueesta puhutaan ikävässä sävyssä mediassa, turuilla ja toreillakin. Pilkkaajat potkivat maassa makaavaakin. Eikä ole paljon eroa, ovatko kysymyksessä puolueen vastustajat vai omat kannattajat.
Ei ole juurikaan ihmisiä, jotka näkisivät SDP:n juuri nyt merkittävänä tulevaisuuden ja toivon puolueena.
Kun SDP:n puheenjohtajalla, puoluesihteerillä ja eduskuntaryhmän puheenjohtajalla on kaikilla taustansa ay-liikkeessä, mielikuva pelkästä ay-puolueesta korostuu, mikä ei ole välttämättä hyvä asia.
SDP on ay-liikkeen apupuolue, sekä ay-liike SDP:n apujärjestö.
Maailmanparantaminen ja taivaanrannanmaalaaminen pitää jättää sikseen. On ryhdyttävä ajamaan äänestäjien jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita. Sateenkaari menolla häviää loppukin kannatus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olisi mukava kuulla MPP :n mielipide nyt.
Lienee muitakin demareita?
"SDP:n puheenjohtajalla, puoluesihteerillä ja eduskuntaryhmän puheenjohtajalla on kaikilla taustansa ay-liikkeessä, mielikuva pelkästä ay-puolueesta korostuu"
Siihen päälle Eero Heinäluoma>SAK.
Tarja Halonen oli SAK:ssa...