Minusta tuntuu ainakin usein siltä. Tuntuu siltä että monesti niitä pidetään jotenkin parempina jotka ovat olleet esim ulkomailla lähetystyössä yms. Tai niitä jotka ovat erityistehtävässä seurakunnassa. Joissakin paikoissa se on oikeen perusedellytys että olet jotenkin muuten mukana siellä kuin vain istumassa kokouksessa, tähän ei siis pakoteta mutta fiilis on se että olet jotenkin huonompi uskova. Ja jos et laula ja tanssi siellä niin sitä hiljaa istumistakin saatetaan katsoa kummasti. Seurakunnissa puhutaan joissakin kokouksissa jopa puheita pelkästä lähetystyöstä, se on siis niiden ihmisten leipätyö...minua ei ainakaan kiinnosta kuunnella muiden päivätöistä eikä varmaan heidänkään jos menen kertomaan omasta työstäni joka ei ole esim lähetystyö. Ei tarvitse lähteä merten taakse kalliille matkoille julistamaan, voit vaikka kertoa sun kaverille ja jutella Jeesuksesta. Seurakunnissa olisi hyvä keskittyä Jeesukseen ja puhua armosta ja sovituksesta. Tekee oikeen pahaa katsoa kun joissakin paikoissa painotetaan rahan antamista ja yhdessä missä kävin oli jopa tehty useamman minuutin video siitä kuinka heille voi antaa rahaa pankkikorttimaksulaitteella ja kuinka se laite toimii seurakunnan nurkassa. Köyhiä ihmisiä sali täynnä ja sitten näytetään video kuinka voit antaa rahasi seurakunnalle. Ei mene musta ihan oikein. Raamattukin sanoo että jokainen antaa oman omantuntonsa mukaan sopivan määrän ilolla...mutta ihminen joka hädintuskin saa itsensä ja perheensä elätettyä niin tämä menee varmasri yli hilseen. Minä annan rahaa mielummin vaikka tutulle uskovaiselle ystävälle joka sitä oikeasti tarvitsee ja se raha menee varmasti oikeaan tarkoitukseen eikä esim seurakuntarakennuksen kaiutinvastaavan palkkaan. Nykyäänhän seurakunnissa on suunnilleen parhaat audiovehkeet ja joka laitetta on palkattu hoitamaan oma henkilö:) ehkä hieman kärjistettyä joo mutta siltä se välillä tuntuu. Jeesuksen seurakunta olemme me uskovat ympäri maailman eikä se tietty rakennus ja sen laitteiden ylläpito jne:)!
Tuntuuko ulkopuoliselta seurakunnassa?
Raulimmm
7<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Moikka :) Minulle tuli nyt olo että saatat olla itsellesi sopimattomassa seurakunnassa. Tekstissäsi muutama kohta pisti eristyisesti silmään, esim
>>Ja jos et laula ja tanssi siellä niin sitä hiljaa istumistakin saatetaan katsoa kummasti.>>
>>Tekee oikeen pahaa katsoa kun joissakin paikoissa painotetaan rahan antamista ja yhdessä missä kävin oli jopa tehty useamman minuutin video siitä kuinka... >>
Kuullostaa tutulta. Minä saatan tietää mistä on kyse. Jos yhtään nappaa niin lue tämä ja kerro menikö oikeaan: http://www.kristitynfoorumi.fi/kundalini-varoitus.html
En ole Helluntalainen vaan yhden Apostolisen Kirkon jäsen. ...
Kirjoituksessasi oli muutama asia, joka jäi vaivaamaan.
1. Seurakuntatilan ylläpito ei ole ilmaista. Jos kerran käytät sitä tilaa, niin eikö se ole oikeudenmukaista, että jollain tavalla tuet sen tilan ylläpitämistä? (olen joskus käynyt Helluntalaiskirkon/Cityseurakunnan jossain tapahtumassa ja ainakin, minä koen velvollisuudekseni laittaa muutama euro lahjoituksena siitä, että olen käyttänyt heidän tilojaan)
2. Ihmiset jotka lähtee lähetystyöhön vaikka muslimimaahan joutuu tekemään todella suuria uhrauksia. On täysin oikein, että heitä arvostetaan!
3. Tuntuisi oudolta, että ne ihmiset, jotka tekevät paljon ilmaista työtä seurakunnan eteen eivät saisi siitä arvostusta toisilta seurakuntalaisilta...
4. Helluntalaisuus perustuu karismaattisuuten ja sillä on oma toimintamuoto (jota itse hiukan karsastan). Jos se ei tunnu omalta, niin silloin kannattaa tutustua muihin Kirkkoihin ja kyllä Pyhä Henki sen sitten kertoo kun tulet siihen paikkaan, mikä on sinulle tarkoitettu.
Suomessa toimii kunnolla vain kaksi Apostolista Kirkkoa (Katolinen Kirkko ja Ortodoksinen kirkko) ja sitten on paljon protestanttisia kirkkoja.
Kannattaa tutustua, niin saattaa löytyä se sinulle oikea paikka :)
Aivan. Täytyy kuulostella mihin johdatus sitten käy. Nyt oon löytänyt tän palstan ja täältä tullut paljon hyvää "ruokaa". Kunhan välttelee näitä riitelyketjuja joihin en jaksa osallistua, niissä saa pään sekaisin lopulta:) mutta nyt jatkan suomipelin katselua, suomi voittoon:)
Nämä molemmat "apostoliset kirkot" kuuluvat Ekumenia-liikkeeseen, joten en todellakaan suosittele kumpaakaan kirkkoa kenellekään.
Mm. ortodoksikirkon Amprosius rukoili yhdessä hindujen ja muslimien kanssa ja kutsui heitä "uskonveljikseen" ja kun heitä syytettiin sykretismistä, hän väitti, että he olivat muka rukoilleet kaikki "itsekseen". Monet muut kokivat rukouksen olleen kuitenkin yhteneväistä muiden uskontojen kanssa.
Tästä onkin tulossa Raamatun ennustama antikristuksen YKSI ja AINOA kirkko, joka yhdistää kaikki uskonnot yhdeksi uskonnoksi - Usko Antikristukseen.
Ehkäpä ei olisi hyvä kirjoitella asioista mututuntumalta...
Ambrosius ei ole Ortodoksinen kirkko, Ambrosius ei ole Ortodoksisen kirkon pää (eli Patriarkka) Ambrosius ei ole edes Arkkipiispa... hän on vain yksi Piispa monien joukosta. Yksittäisen papin tai edes Piispan tekosista ei voi mitenkään vetää johtopäätöksiä koko Kirkon toiminnasta. Ihan yhtä hyvin voisi vetää päätelmät Opetuslapsista Judas Iskariotin perusteella.
Ekumenia ei ole paha asia vaan päin vastoin hyvä!
Ekumeniassa yritetään palauttaa Ehtoollisyhteys, joka menetettiin Ikean Kirkolliskokouksen jälkeen.
Ekumenia toimii Apostolisten Kirkkojen kesken ja keskeiset osa-alueet ovat kaikilla Apostolisilla Kirkoilla samat.
Se, että protestanttisissa valtioissa käydään vuoropuhelua myös valtaa pitävän kirkon kanssa tarkoittaa ihan eri asiaa, vaikka siitä käytetäänkin samaa termiä (ekumenia).
Kristityn tulee Rakastaa toista Kristittyä ja jos toisen Kirkon/kirkon uskovaiset ovat Kristittyjä, niin silloin on syytä luoda siltoja, yhteys...
Tuntuu varmasti kurjalta, jos kokee noin omassa hengellisessä kodissaan. En tunne sinua rakas kanssakulkija. Kyllä sinulla on ihan oma paikka ja tehtävä Taivasten valtakunnassa. Toinen työmuoto tarvitsee ajallista mammonaa ja toinen tehtävä taas ei. Jospa onkin niin, että sinun kutsumus on paikallistyö ja olet kuin kala vedessä kotipaikkakuntasi miljöössä.
Toisaalta eikö ole hienoa, että joku on innostunut tehtävästään ja palaa näylleen. Ihminen on vain inhimillinen ja se oma tehtävä ja kutsumus näkyy ja pakkaa päälle. Ei kaikkien tarvitse olla niitä näkyviä puurtajia. Jos se kanssaveli tai -sisar ei sinua huomaa, niin olet ihan yhtä tärkeä kuin nuo näkyvillä heilujat.
Joskus se ulkopuolisuus saattaa johtua ihan vain sielun vammasta. Oletko ollut joskus kiusattu, oletko kokenut orpoutta lähipiirissä tai jopa oman sukusi parissa?
Älä anna tuonne negatiiviselle tunteelle pitkäaikaista valtaa sisimmässä. Rukoile Herralta vakautta kutsumukseesi. Silloin sinua ei loukkaa, jos ei aina huomata. Ja tämä osa oli myös Vapahtajallamme. Lähimmät opetuslapset nukkuivat kun Hän hikoili Getsemanessa.
Siunausta ja luottamusta sinulle tehtävässäsi.
Olet törmännyt uskonnollisuuteen. Monissa seurakunnissa otetaan mallia maailmasta. On iso mixauspöytä, värivalot rummut ja kitarat ym. On seminaaria ja muuta kesäjuhlaa ym.
Uskonnollisuudessa seurakuntaan kuuluva arvostellaan usein ansioiden kautta ja sen kautta, paljonko lahjoittaa esim rahaa.
Kaikenkaikkiaan uskonnollisuudessa kaikki on päälaellaan. Jumalan maailmasta katsoen se, joka uskonnollisuudessa on se "heikoin lenkki", on Jumalan silmissä se kaikkein välttämättömin.
Jumala rakastaa tyhjiä astioita, sellaisia jotka ei tyrkytä itseään ja omia varojaan ja kykyjään Herralle. 1. Kor. 1:28
Jos sinusta tuntuu, että olet ulkopuolinen, niin älä ihmeessä jää siihen paikkaan.