Vaalien yhteydessä nousi minikohu keskeisten poliitikkojen uskonnollisuudesta. Aika laihaa verrattuna paljon merkittävämpien poliitikkojen avoimeen kristillisyyteen. Tässä tyylinäyte Englannista:
https://www.facebook.com/DavidCameronOfficial/videos/962746813749637/?fref=nf
Maassa, jossa anglikaaneja on korkeintaan 10%, ei yksikään poliitikko voi olla ottamatta huomioon kirkon ja uskonnon merkitystä. Voisiko tästä ajatella, että kirkon jäsenmäärän väheneminen näkyy vähän, jos ollenkaan, uskonnon julkisen merkityksen näkökulmasta? Ja että aitoon monikulttuurisuuteen kuuluu uskontojen avoin mukanaolo julkisuudessa?
https://www.facebook.com/DavidCameronOfficial/videos/962746813749637/?fref=nf
Maassa, jossa anglikaaneja on korkeintaan 10%, ei yksikään poliitikko voi olla ottamatta huomioon kirkon ja uskonnon merkitystä. Voisiko tästä ajatella, että kirkon jäsenmäärän väheneminen näkyy vähän, jos ollenkaan, uskonnon julkisen merkityksen näkökulmasta? Ja että aitoon monikulttuurisuuteen kuuluu uskontojen avoin mukanaolo julkisuudessa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
No ainakin Suomessa maallistuminen ja kirkosta eroaminen ovat olleet aika riippumattomia asioita. Uskonnolliset asenteet ovat laimentuneet jo aikoja sitten, mutta kirkosta eroaminen pääsi vauhtiin vasta kymmenisen vuotta sitten. Toki tällä sitten varmaan on vaikutusta jatkossa myös toisinpäin.
Paljon riippunee siitä, miten hyvin kukin ryhmä onnistuu näyttämään merkittävältä ryhmältä. Suomessa esim. RKP oli vuosikymmeniä hallituksessa pienehköllä kannatuksella, va-liitto on saanut julkisuutta paljon jäsenmääräänsä suuremman määrän jne.
LInkittyisiköhän kristillisyyden korostaminen jotenkin maahanmuuttokriittisyyden kasvuun Englannissa?
En tiedä, tuo on mahdollista. Mahdollista olisi Suomessa nyt se, että maahanmuuttokriittisyys tuottaisi avointa ja rehellistä politiikkaa, jossa maahanmuuton syyt ovat ytimessä. Samalla kertaa uskontoon voitaisiin suhtautua avoimesti ja hyväksyä luontevasti ja vaivaantumatta sen yhteiskunnallinen merkitys.
Mitä yhteiskunnallista merkitystä tarkoitat?
Esim. näitä: kirkon eettisillä näkemyksillä ja kannanotoilla on yhteiskunnallista huomioarvoa, varsin yleisesti kirkolta ja uskonnoilta odotetaan heikoimmista huolta pitämistä, uskonnot ja kirkot kanavoivat merkittävää vapaaehtoistoimintaa, varsinkin ev.lut kirkon kasvatustyö on laajaa ja tavoittavaa, kirkot ja uskonnot tuovat yhteiskunnalliseen keskusteluun näkökulmia politiikan ja talouden ulkopuolelta.
Eli ei mitään erityitsen uskontospesifiä sittenkään? Nuohan ovat ihan normaalia kanssaihmisistä huolehtimista ja heikompien auttamista, mikä ei ole mitenkään uskonnosta riippuvaista. Kirkon eetiset kannanototkin taitavat tavallisesit heijastella viiveellä yhteiskunnan arvojen kehitymistä - esimerkiksi naisten ja seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksista kirkon eettiset kannanotot ovat kiinnostuneet vasta paljon sen jälkeen kun yhteiskunnassa muuten on näitäkin jo alettu laajasti kannattaa.