Vasemmiston alku 1917 ja 1918 ei ollut lupaavaa.
Ensin äänestettiin maan itsenäisyyttä vastaa, kun se epäonnistui, sitten hyökättiin asein omaa kansaa vastaa.
Sekään ei onnistunut, vaan vasemmisto karkasi neuvosto vejäjälle, hävityn sisällissodan jälkeen.
Osa vasemmistosta jo niin pöhöttynyt, että vain oma etu asioissa edellä
> SAK / AY liike.
Ensin äänestettiin maan itsenäisyyttä vastaa, kun se epäonnistui, sitten hyökättiin asein omaa kansaa vastaa.
Sekään ei onnistunut, vaan vasemmisto karkasi neuvosto vejäjälle, hävityn sisällissodan jälkeen.
Osa vasemmistosta jo niin pöhöttynyt, että vain oma etu asioissa edellä
> SAK / AY liike.
Vastaukset 14
Vanhimmat
http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/aktivistit-haittaavat-jalleen-toita-fennonvoiman-tyomaalla-pyhajoella/696812/
Tämä kertoo hyvin vihervasemmiston tilan.
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-ltn-konttorilla-poltettiin-autoja-tekijaksi-ilmoittautui-ydinvoima-alueen-hakkuiden-vastustajia/695405/
Historian tietosi ovat kovin vajavaiset, vaikka meillä pitäisi olla yksi maailman parhaista koululaitoksista. Tai sitten se on isälti peritty asennevamma, joka pyyhkäisee kaiken tiedon alleen.
Vasemmisto oli Suomessa ensimmäinen, joka teki aloitteen itsenäistymisen puolesta. Vasemmistovoimin itsenäistymisjulistus annettiin jo noin puoli vuotta ennen joukuun kuudetta. Silloin oikeisto vehkeili Venäjän hallinnon kanssa hankkeen kariuttamiseksi ja onnistui. Tämä onkin se tapaus, missä siis vastrustettiin maamme itsenäistymistä.
Joulukuussa 1917 itsenäistymistämme ei vastustanut mikään puolueistamme. Ääänestyksessä oli vastakkain kaksi itsenäistymisjulistusta, joista vasemmiston esitys hävisi äänestyksessä. Hieman ironista on se, että vasemmisto esittämää reittiä sitten kuitenkin käytännössä kuljettiin kohti lopullista itsenäistymistä, joka tapahtui seuraavan vuoden alussa, kun ulkovallat tunnistivat maamme itsenäisyyden. Esim. Ruotsi ja muut länsimaat panivat tunnustamisen ehdoksi sen, että noudatetaan vasemmiston itsenäisyysehdotuksessa kaavailtua marssijärjestystä ja niin myös tehtiin. Kaiken lisäksi vasemmisto oli vahvasti mukana itsenäsitymisen käytännnön järjestelyissä ja oli se voima, joka sai taivuteltua Venäjän tunnustamaan maamme itsenäisyyden. Ilman sitä hommasta ei olisi tullut mitään. Vasemmiston vuosi 1917 olisi toisin kuin väität hieno, sillä osallistuminen itsenäistymisponnistuksiin oli ratkaisevaa laatua.
Eduskunta hyväksyi 6.12.1917 ”yhdellä vasaraniskulla” sille esitellyn kirjelmän Suomen itsenäisyyden tunnetuksi saattamisesta, kun päätöksen toteuttamisesta oli ensin äänestetty. SDP vastusti Suomen itsenäisyyttä 88-100.
Edustajat nousivat seisaaltaan taputtaan asialle.
SDP istui paikoillaan taputtamatta.
https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Documents/1917_aukeama-1200.jpg
SDP puheenjohtaja oli Kullervo Manner 1917-1918.
"Kullervo Achilles Manner (12. lokakuuta 1880 Kokemäki – 15. tammikuuta 1939 Uhta-Petšora, Neuvostoliitto) oli suomalainen toimittaja ja poliitikko. Hän oli eduskunnan puhemies 1917, Suomen sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja 1917–1918, punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja 1918 sekä Suomen kommunistisen puolueen perustajajäsen 1918 ja puheenjohtaja 1920–1935."
"Toiminta sisällissodan aikana
Suomen sisällissodan alettua Manner nimitettiin 28. tammikuuta 1918 kansanvaltuuskunnan eli punaisen hallituksen puheenjohtajaksi. Saman vuoden huhtikuun 10. päivänä punaiset uudistivat koko hallintonsa ja Manner nimettiin punaisen Suomen johtajaksi ja punakaartin ylipäällikköksi diktaattorin valtuuksin..Käytännössä hänellä ei sen enempää punaisen Suomen pääministerinä kuin sotilasdiktaattorinakaan ollut kovin suurta valtaa, sillä ote joukkoihin puuttui. Kansanvaltuuskunta hallitsi lähinnä julistuksin, jotka usein jäivät paperille. Tappion häämöttäessä Manner pakeni muiden kansanvaltuutettujen kanssa Neuvosto-Venäjälle 25. huhtikuuta.
Neuvostoliitossa
Manner oli mukana Suomen Kommunistisen Puolueen perustamiskokouksessa Moskovassa elokuussa 1918, ja hänestä tuli puolueen toinen puheenjohtaja Yrjö Sirolan jälkeen vuonna 1920 ja Kominternin toimeenpanevan komitean jäsen. Hän oli 1920-luvulla useaan otteeseen puoluetehtävissä Ruotsissa.
Manneriin henkilöityivät SKP:n puoluejohdon tiukan puhdasoppiset linjaukset ja määräykset, joita Suomessa toimivat kommunistit pitivät usein mahdottomina ja epäkäytännöllisinä"
En tekstisi perusteella kyllä ymmärtänyt sitä, missä kohdin olisin ollut hakoteillä.
SDP ei vastustanut Suomen itsenäistymistä eikä äänestänyt sitä vastaan. SDP:n edustajat äänestivät Mannerin tekemän vastaehdotuksen puolesta, joka tähtäsi myös Suomen itsenäistymiseen ja jota sitten käytännössä myös noudatettiin, kun länsimaat kieltäytyivät tunnustamasta itsenäistymistämme. Tosin tunnustaminen saatiin paljon helpommalla byrokratilla kuin mitä Mannerin ehdotuksessa kaavailtiin. SDP:n lähettämä vatuustohan tämän tunnustamisreitin sitten myös avasi, kun senaatti ei siinä onnistunut. Näissä neuvotteluissa vasemmiston edustajat korostivat venäläisille, että itsenäisyys oli tärkeä asia nimenomaan työväestömme kannalta, kun venäläiset aluksi epäröivät. Venäjän anataman tunnustamisen jälkeen mysö länsimaat suostuivat tunnustamaan Suomen itsenäisyyden.
Ääänestyksessä oli siis vastakkain kaksi itsenäisyyteen tähtäävää ehdotusta, mutta ei yhtään sellaista, missä olisi vastustettu itsenäistymistä.
SDP vastusti Suomen itsenäistymistä sen jälkeen kun bolsevikit olivat kaapanneet vallan Venäjällä marraskuun alussa 1917. SDP halusi katsoa, miten bolsevikkien valta vakiintuu ja sen jälkeen tehdä vastaavan kumouksen meillä.
Porvarivoimin Suomi kuitenkin päätti itsenäistymisestä.
Venäjä tunnusti tuon itsenäisyytemme "väliaikaisena" ratkaisuna matkalla kohden Suomen sosialistien vallankumousta.
Venäjän bolsevikkien painostus SDP:tä kohtaan oli niin kovaa, että Tammikussa 1918 SDP teki sitten puoluepäätöksen ryhtyä vallankaappaukseen.
Jos tuo mitä kirjoitat, on totta, olisi hyvä löytää selityksiä muutamalle asialle, jotka ovat täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä kirjoitat.
Ensinnäkin vasemisto toi äänestykseen selkeän itsenäsitymistavoitteen. Miksi näin tapahtui, jos itsenäistymistä vastustettiin. Miksei olisi yksinkertaisesti asetettu vastaehdotukseksi sitä, että itsenäistymistä tulee vastustaa. Tämän tietysti voi vielä laskea peliksi, jolla haluttiin antaa itsenäistymishaluinen mielikuva kansalle.
Mutta toinen asia onkin sitten vaikeampi jo selittää. Suomen senaatti ei onnistunut saamaan tunnustusta itsenäisyydellemme. Oltiin täydellisessä pattitilanteessa, kun mikään maa ei halunnut tunnustaa Suomen itsenäisyyttä. Tässä tilenteessa vasemmisto toimi itsenäisesti ja otti yhteyden venäläisiin, jonka kanssa aloitti tunnistamisneuvottelut. Vasemmisto eli oppositio teki siis työtä hallituksen puolesta. Ja onnistui. Tunnustamisia alkoi tämän jälkeen sadella ja Suomi oli lopullisesti itsenäsitynyt. Kysymys kuuluukin, että miksi vasemmisto toimi näin aktiivisesti itsenäsitymisen puolesta, jos se kerran sitä vastusti. Se otti sellaisen tehtävän itselleen, joka kuuluin maan hallitukselle. Tämän ristiriidan selvittämiseksi toivoisin järkevää vastausta.
Venäjä tuskin tunnisti itsenäistymistämme minään väliaikaisena ratkaisuna siinä mielessä kuin sinä luulet. Toki sitä pidettiin aatteellisesti väliaikaisena mutta sen vuoksi, että sosialismin yhtenä tavoitteena oli purkaa koko valtiollistuminen. Sosialismihan vierasti täysin kansallisaatetta. Ns. reaalisosisalismi, joka oli Stalinin luomus sen sijaan yhdisti sitten nationalismin ja sosialismin, mikä oli vastoin alkuperäistä oppirakennetta. Kun Lenin tavoitteli siis valtioiden purkamista, ei tavoitteena ollut Suomen nielaiseminen takaisin Venäjään vaan maailmanvallankumous missä työväestö ottaisi vallan itselleen kaikkialla.
Venäjää varmasti hiersi myöhemmin myös se, että Kuusinen laati Suomelle erittäin modernin perustuslain, joka oli tasavaltainen ja perustui monipuoluejärjestelmään. Mallia oli otettu Sveitsistä ja USAsta. Lopulta se laki joka Suomessa sittemmin hyväksyttiin perustuslaiksi oli hyvin samankaltainen Kuusisen laatiman esityksen kanssa.
Vallankumoukseen eli kapinaan oli useita syitä. Varmaan on niin, että oli työntoapua ja yllytystä kapinaan. Mutta mikään yllytys ei onnistu, ellei ole myös todellisia ongelmia tasa-arvon suhteen. Maassamme osa kansasta katsoi olevansa niin syrjittyä, että halukkuutta tarttua aseisiin oli. Ei tavallinen kansan mies ala tällaiseen minkään ylhäältä tulleen käskyn tai yllytyksen vuoksi. Tilanne esim. Kreikassa muistuttaa niitä olosuhteita, joilla ratkaisuja meilläkin silloin tehtiin. Kreikassakin epätasa-arvoiseksi itsensä kokevan kansanosan pinna voi jossain vaiheessa palaa ja silloin ei suurta yllykettä vähän rajumpaan toimintaan tarvita. Epätoivoiset ihmiset ovat valmiita kaikenlaiseen.
Bolsevikit katsoivat, että kun proletariaatti kaappaa vallan Venäjän kaltaisessa suuressa maassa, muiden maiden sosialistien velvollisuus on tukea sitä. Kansallisuusaatteen vuoksi oli kuitenkin julistettava, että Venäjään kuuluneilla mailla oli täysi oikeus irtautua siitä. Tästä ei olisi vaaraa sosialismille, kunhan näissäkin maissa toteutuisi vasemmistodiktatuuri, koska ne palaisivat silloin neuvostojen hallitseman Venäjän yhteyteen.
Tätä kansallisuusoppiaan Lenin sovelsi myös Suomesta puhuessaan, ja sen muistaminen on aivan välttämätöntä, jotta maamme tapahtumat 1917-18 voitaisiin ymmärtää oikein, eikä karkeasti vääristellen kuten MPP tekee. SDP oli tuon opin kannalla ja itsenäisyyskysymykssä äänesti sen vuoksi vastaan, haluten täyden vallan sosialistisen vallankaappauksen kautta.
Stalin vieraillessaan SDP:n puoluekokouksessa Helsingissä 27.11.1917 vaati SDP:tä ryhtymään kapinaan, luvaten venäjän avun hankkeelle. "Kaikkien Venäjän kansojen (ml. Suomi) piti liittyä yhteen yhdeksi armeijaksi", sanoi Stalin puheessaan, joka sai raikuvat kannatushuudot puoluekokousväeltä. Käytännössähän tuota "yhden armeijan mallia" toteutettiin aseavulla SDP:lle tammikussa 1918. Myös tuon Leninin itsenäisyystunnustuksen ehtona SDP:lle oli sosialistuseen vallankumoukseen ryhtyminen, ja Tammikuun lopulla puolue lunastikin lupauksensa, tosin kapinassaan pahasti epäonnistuen.
Ihan löytyy Eduskunnasta dokumenttiä> 6.12.1917
Äänestys jossa SDP vastusti 88-100 itsenäisyys äänestä.
Miksi tuota jankata,ettei se noin ollut.
Miksi MPP jankkaat vastaan, kun se lahjomattomasti noin.
Kun äänestetty, ei siinä sitten auta sanoa, että se tarkoitti sitä ja tätä.
Jo tammikuussa 1918 punaiset hyökkäsi asein, SDP johdossa> puolueen puheenjohtaja Manner oli johdossa.
Ihan selvästi löytyy historiasta. Vasemmsitolla vain tapana jankata asioita.
Selvistäkin asioista, joissa itse ovat olleet "tuhmia".
"että eihän he vaan muut". -tyyliin.
"Vasemmsitolla vain tapana jankata asioita."
Niinhän sinäkin teet joka päivä. Joko on tullut 481 000 jankutusta täyteen?
Mutta onneksi aatelisryssien johdolla alkoi vapaussota ja pantiin kapinoivat punikit
kuriin
Kumminkin tänäpäivänä on työmiehellä hyvät olot, nämä asetelmat ammattiyhdistysliikkeet ovat meille taistelleet. Julkiset palvelut on kehittyneet nykyiselle tasolle vain työväen liikkeiden ajamana. Jokaista koskevan työlainsäädännön, palkkasopimis periaatteen, on tänne taistellut työväenliikkeet.
Niinpä, nämä yhden totuuden Mannerheim-fanit nyt on muutenkin pihalla realiteeteista ym.
Totuus on mitä edellä sanotaan.
Punaiset olleet maan kato"
Jos ei punaisia olisi ollut ja ei edelleenkään, maa voisi paljon paremmin.
Työitä olisi paljon laajemmin. Nyt nämä herraskasi SAK :oot ja nämä laittavat jarrua päälle itsensä takia. 10 000 - 20 000 € väki siellä haluaa pitää itsensä tyytyväisenä.
Pitkine lomineen, kaikkineen.
Kun lois sakille tehdään oikein hyvät oltavat, se on SAK