Onko ateismista kehittynyt uskonto?

Peruskoulun uskonnontunneilla opetetaan että uskonto voi olla ateistinen,monotesitinen... Onko länsimaiseen yhteiskuntaan kehittynyt oma uskontonsa jossa palvotaan tiedettä? Pitääkö tämä paikkaansa?
5879
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 58

Vanhimmat

Ei.

Äänestä

Jos uskonnossa ei ole persoonallisia jumalia, sitä voi sanoa ateistiseksi. Esim sielu-usko ei edellytä jumalia. Buddhalaisuutta sanotaan usein ateistiseksi uskonnoksi: alunperin siinä ei oteta mitään kantaa jumaliin - ne eivät ole ikäänkuin oleellisia buddhalaisuuden kannalta. Myöhemmin on sitten kehittynyt sellaisia buddhalaisuudenmuotoja, joissa buddha itse ymmärretään jumalaksi. Näin olen ainakin ymmärtänyt.

Äänestä
  • Ei ateistit usko sielu-uskoon tai buddhalaisuuteenkaan.

    Äänestä

  • asasd kirjoitti:

    Ei ateistit usko sielu-uskoon tai buddhalaisuuteenkaan.

    Jotkut uskoo. Ateismi kun määritelmällisesti tarkoittaa sitä, ettei usko jumaliin. Se ei rajaa noita mainittuja asioita pois. Ja buddhalaisista osa on ihan selkeästi ateisteja siten että nimenomaan eivät usko jumaliin.

    Äänestä

  • asasd kirjoitti:

    Ei ateistit usko sielu-uskoon tai buddhalaisuuteenkaan.

    Tässä artikkeli, joka valaisee buddhalaisuuden keskeisiä ajatuksia helpossa muodossa. Ei siinä puhuta jumalista mitään, vaan teksti on varsin ateistista juuri tässä jumalusko-mielessä.
    http://www.buddhalaisuus.fi/buddhalaisuuden-perusteita/

    Äänestä

  • asasd kirjoitti:

    Ei ateistit usko sielu-uskoon tai buddhalaisuuteenkaan.

    Mikään ei estä ateistia uskomasta sieluun, samoin buddhalaisuus on ok kunhan siihen ei kuulu jumalia. Ateismi tarkoittaa vain ja ainoastaan jumaliin (persoonallisiin) uskomattomuutta, muuten saa uskoa vaikka keijukaisiin. Käytännössä ateistit harvoin uskovat mihinkään yliluonnolliseen, onko siihen sitten syynä korkeampi koulutustaso, skeptisyys, älykkyys vai mikä, mutta mitä enemmän ihminen tietää sitä vähemmän hän uskoo mihinkään yliluonnolliseen ja päinvastoin.

    Äänestä

  • old_profile_70544 kirjoitti:

    Mikään ei estä ateistia uskomasta sieluun, samoin buddhalaisuus on ok kunhan siihen ei kuulu jumalia. Ateismi tarkoittaa vain ja ainoastaan jumaliin (persoonallisiin) uskomattomuutta, muuten saa uskoa vaikka keijukaisiin. Käytännössä ateistit harvoin uskovat mihinkään yliluonnolliseen, onko siihen sitten syynä korkeampi koulutustaso, skeptisyys, älykkyys vai mikä, mutta mitä enemmän ihminen tietää sitä vähemmän hän uskoo mihinkään yliluonnolliseen ja päinvastoin.

    Kun uskoo sieluun, niin siitä seuraa usko myös maailmansieluun. Itsestä on kuitenkin aina hyvä aloittaa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Brahman

    Kumman tutulta kuulostaa tuokin, melkein kristinuskolta.

    Äänestä

  • tryty kirjoitti:

    Kun uskoo sieluun, niin siitä seuraa usko myös maailmansieluun. Itsestä on kuitenkin aina hyvä aloittaa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Brahman

    Kumman tutulta kuulostaa tuokin, melkein kristinuskolta.

    Brahman ei kuitenkaan ole buddhalainen käsite vaan hindulainen ymmärtääkseni. Sitä ei kannata sekoittaa keskusteluun buddhalaisuudesta. Tässä ei toistaiseksi ole väitetty että hindulaisuus olisi ateistinen uskonto.

    Äänestä

  • tryty kirjoitti:

    Kun uskoo sieluun, niin siitä seuraa usko myös maailmansieluun. Itsestä on kuitenkin aina hyvä aloittaa.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Brahman

    Kumman tutulta kuulostaa tuokin, melkein kristinuskolta.

    Miten niin muka seuraa? Onko se samanlainen seuraus kuin se, että jos uskoo Jumalaan ei kykene empatiaan homoja kohtaan?

    Äänestä

  • fda kirjoitti:

    Miten niin muka seuraa? Onko se samanlainen seuraus kuin se, että jos uskoo Jumalaan ei kykene empatiaan homoja kohtaan?

    Asioilla on kumma tapa laajentua, vähän niinku universumillakin. Vai laajeneeko sekään todellisuudessa?

    Mihinkähän Jumalaan tässä nyt pitäs sitten uskoa, että ei vois homojakaan hyväksyä? Brahmaniin?

    Uskonnot on mitä on, ihmisen keksimiä käsityksiä. Voiskos niiden takana kuitenkin olla jotain ihan todellistakin?

    Pitää olla ihan kaikessa kuitenkin avarakatseinen, kun ei ole täysin varmakaan.

    Äänestä

  • varma.tarmo kirjoitti:

    Asioilla on kumma tapa laajentua, vähän niinku universumillakin. Vai laajeneeko sekään todellisuudessa?

    Mihinkähän Jumalaan tässä nyt pitäs sitten uskoa, että ei vois homojakaan hyväksyä? Brahmaniin?

    Uskonnot on mitä on, ihmisen keksimiä käsityksiä. Voiskos niiden takana kuitenkin olla jotain ihan todellistakin?

    Pitää olla ihan kaikessa kuitenkin avarakatseinen, kun ei ole täysin varmakaan.

    Onhan se mahdollista, että takana on jotain todellista. Mistäs sen voisi tietää. Todisteet kuitenkin hakusessa.

    Äänestä

Länsimaalainen ateismi on protestiliike lähinnä kristinuskolle. Islam ja Juutalaisuus eivät saa osakseen ollenkaan samanlaista kritiikkiä, vaikka niiden toimet maailmalla ovat tällä hetkellä selvästi aktiisisempia, kuin muiden uskontojen. On suorastaan muodikasta olla länsimaalainen ateisti.

Jonkin jumalanhan, ainakin yhden sellaisen ateisimikin tarvitsee, että pystyy sen myöskin kieltämään.

Itämaissa on taas oma ateisminsa, jossa on omat piirteensä. Heillä on kuitenkin monijumalainen jumaluuskäsite, vaikka monoteismillakin on sielläkin omat kannattajansa.

Äänestä
  • Länsimaisista ateisteista kaikkein näkyvimmät eli Dawkins, Hitchens ja Harris ovat arvostelleet paljonkin Islamia.

    Äänestä

  • SekulaariSavolainen kirjoitti:

    Länsimaisista ateisteista kaikkein näkyvimmät eli Dawkins, Hitchens ja Harris ovat arvostelleet paljonkin Islamia.

    Eipä ole heitä tällä palstalla ainakaan pahemmin näkynyt, taitavat hieman poiketa valtavirrasta? ;)

    Äänestä

  • Vai johtuisiko siitä, että kristinuskolla on suurin osuus ja vaikutus noissa maissa?

    Äänestä

  • <>

    Länsimaisen ateismin juuret ovat antiikin Kreikassa. Aika vahvaa on ollut kristinuskon vastustus jos se on alkanut jo 400 vuotta ennen väitetyn kristuksen syntymää.

    Äänestä

  • Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

    <>

    Länsimaisen ateismin juuret ovat antiikin Kreikassa. Aika vahvaa on ollut kristinuskon vastustus jos se on alkanut jo 400 vuotta ennen väitetyn kristuksen syntymää.

    Kreikkalaisilla oli kaikenlaisia muunlaisia käsityksiä ja myös käsitykset kuoleman jälkeisestä, jotka ovat nykyajan länsimaalaiselle ateismille verrattavissa jumaluskoon. Vai moniko ateisti uskoo siihen, että kuoleman jälkeen onkin jotain?

    Pythagoras ja muutama muukin uskoi jälleensyntymäänkin. Kyllä Antiikin kreikkalaiset oli aika kaukana ainakin tämän palstan ateisteista.

    Wikistä lainattua

    <Antiikin Kreikassa sana ateisti oli näin loukkaava ilmaus, jolla tarkoitettiin kaikkia, joiden katsottiin uskovan vääriin jumaliin tai joiden uskonnolliset näkemykset olivat valtauskonnon vastaisia. Monijumalisuuden kannattajien mukaan yksijumalisuus oli jumalattomuutta, ja esimerkiksi Rooman valtakunnassa kristittyjä vainottiin jumalattomina.[4]<<

    Jotkut ajattelijat epäilivät ihmisen kykyä saada tietoa jumalista.[9] Varhaisimpana tunnettuna ateistina on mainittu ainakin Diagoras (400-luku eaa.).[10] Diogenes Laertios kirjoitti Theodoros Kyreneläisestä (noin 335–260 eaa.), liikanimeltään Theodoros Jumalaton, muun muassa: ”Theodoros hylkäsi kerta kaikkiaan jumalia koskevat uskomukset. Olen saanut käsiini hänen teoksensa Jumalista, eikä se ole millään muotoa vähäpätöinen kirja.”[11]
    Atomiopin kehittäjät Leukippos ja Demokritos laativat aineellisen todellisuuskäsityksen, joka ei viitannut jumalaan tai yliluonnolliseen. Monissa ateismin historioissa ensimmäisten ateististen ajattelijoiden ja kirjailijoiden joukkoon luetaan myös Epikuros,[12] jonka mielestä jumalat olivat olemassa, mutta joka katsoi, että ne eivät vaikuta maailman tapahtumiin tai ihmisten asioihin. Roomalainen runoilija Lucretius kirjoitti noin vuonna 50 eaa. epikurolaisesta todellisuuskäsityksestä kertovan runoelman Maailmankaikkeudesta. Lucretius tunsi myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät ymmärtäneet heidät synnyttäneen kaikkeuden toimintatapoja. Hän katsoi näiden tietämättömien ja kovaonnisten ihmisten tarvitsevan uskontoa selittämään alkuperänsä ja selittämään itselleen onnen ja onnettomuuden.[13][

    Äänestä

  • *Huokaus*

    Ette te uskovat kyllästy todellakaan olemaan väärässä... saanko suositella meteorologin uraa? ;)

    Ateismi ei ota mitään kantaa kuolemanjälkeiseen elämään. Faktat haltuun ennen kuin huutelet :)

    Äänestä

  • "Länsimaalainen ateismi on protestiliike lähinnä kristinuskolle. Islam ja Juutalaisuus eivät saa osakseen ollenkaan samanlaista kritiikkiä"

    Johtunee pitkälti siitä että juutalaisuuden ja islamin vaikutus lännessä on hyvin pieni. Minä vastustan aivan yhtä paljon kaikkia jumaluskoja mutta suomessa nyt sattuu kristinusko olemaan se vallitseva.

    Mistään protestista ei ole kyse, emme usko jumaliin vaikka ainoatakaan uskontoa ei olisi olemassa, tosin meitä ei silloin kutsuttaisi ateisteiksi. Miksi et kutsu kristinuskoa protestiliikkeeksi, vastustaahan se ateismia ja muita uskontoja. Ateismi on muuten paljon vanhintakin uskontoa vanhempi, ennen uskoa ensimmäisiin jumaliin ei uskottu yhteenkään jumalaan.

    Ateismi ei muuten ole jumalan kieltämistä, se edellyttäisi jumalaan uskomista.

    Eikö se olisi hullua jos intialainen ateisti vastustaisi vain kristinuskoa tai suomalainen ateisti hinduismia, kyllä me olemme uskomatta kaikkien uskontojen jumaliin tasapuolisesti, toki puhumme pääasiassa oman yhteiskuntamme uskonnoista.

    Äänestä

  • jemmmff kirjoitti:

    Kreikkalaisilla oli kaikenlaisia muunlaisia käsityksiä ja myös käsitykset kuoleman jälkeisestä, jotka ovat nykyajan länsimaalaiselle ateismille verrattavissa jumaluskoon. Vai moniko ateisti uskoo siihen, että kuoleman jälkeen onkin jotain?

    Pythagoras ja muutama muukin uskoi jälleensyntymäänkin. Kyllä Antiikin kreikkalaiset oli aika kaukana ainakin tämän palstan ateisteista.

    Wikistä lainattua

    <Antiikin Kreikassa sana ateisti oli näin loukkaava ilmaus, jolla tarkoitettiin kaikkia, joiden katsottiin uskovan vääriin jumaliin tai joiden uskonnolliset näkemykset olivat valtauskonnon vastaisia. Monijumalisuuden kannattajien mukaan yksijumalisuus oli jumalattomuutta, ja esimerkiksi Rooman valtakunnassa kristittyjä vainottiin jumalattomina.[4]<<

    Jotkut ajattelijat epäilivät ihmisen kykyä saada tietoa jumalista.[9] Varhaisimpana tunnettuna ateistina on mainittu ainakin Diagoras (400-luku eaa.).[10] Diogenes Laertios kirjoitti Theodoros Kyreneläisestä (noin 335–260 eaa.), liikanimeltään Theodoros Jumalaton, muun muassa: ”Theodoros hylkäsi kerta kaikkiaan jumalia koskevat uskomukset. Olen saanut käsiini hänen teoksensa Jumalista, eikä se ole millään muotoa vähäpätöinen kirja.”[11]
    Atomiopin kehittäjät Leukippos ja Demokritos laativat aineellisen todellisuuskäsityksen, joka ei viitannut jumalaan tai yliluonnolliseen. Monissa ateismin historioissa ensimmäisten ateististen ajattelijoiden ja kirjailijoiden joukkoon luetaan myös Epikuros,[12] jonka mielestä jumalat olivat olemassa, mutta joka katsoi, että ne eivät vaikuta maailman tapahtumiin tai ihmisten asioihin. Roomalainen runoilija Lucretius kirjoitti noin vuonna 50 eaa. epikurolaisesta todellisuuskäsityksestä kertovan runoelman Maailmankaikkeudesta. Lucretius tunsi myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät ymmärtäneet heidät synnyttäneen kaikkeuden toimintatapoja. Hän katsoi näiden tietämättömien ja kovaonnisten ihmisten tarvitsevan uskontoa selittämään alkuperänsä ja selittämään itselleen onnen ja onnettomuuden.[13][

    Kreikkalaiset, nuo velka kurimuksen kanssa painivat ovat antiikin ajoista alkaen nostaneet usein kissan pöydälle. Seuraava mielipide on lainattu Aristoteleen lausumista, niin uskotaan.

    >>>Mitä sanoikaan Aristoteles ? Hyvä elämän määreenä. "Onnellisuus on elämässä onnistumista. Onnellisen ihmisen elämä on järjen ohjaama sopusointuinen kokonaisuus. Järki ja järjen käyttö on se ominaisuus, joka erottaa ihmisen muista luomakunnan olennoista, järjen toiminta on siten ihmisen korkein hyve, onnellisen elämän edellytys. Onnellinen elämä kulkee "keskitien mallin" mukaan, onnellinen ihminen ei siten sorru toimissaan äärimmäisyyksiin. A:n mukaan hyvän elämän määritelmään ei mahdu uskonto ja jumala, siihen ei myöskään kuulu kuoleman jälkeisen elämän pohdiskelu"<<<

    Niin en voi tuohon mitään lisätä vaan siinä on se jota eräs Matti sanoisi "elämä on laiffii"

    Äänestä

  • jemmmff kirjoitti:

    Kreikkalaisilla oli kaikenlaisia muunlaisia käsityksiä ja myös käsitykset kuoleman jälkeisestä, jotka ovat nykyajan länsimaalaiselle ateismille verrattavissa jumaluskoon. Vai moniko ateisti uskoo siihen, että kuoleman jälkeen onkin jotain?

    Pythagoras ja muutama muukin uskoi jälleensyntymäänkin. Kyllä Antiikin kreikkalaiset oli aika kaukana ainakin tämän palstan ateisteista.

    Wikistä lainattua

    <Antiikin Kreikassa sana ateisti oli näin loukkaava ilmaus, jolla tarkoitettiin kaikkia, joiden katsottiin uskovan vääriin jumaliin tai joiden uskonnolliset näkemykset olivat valtauskonnon vastaisia. Monijumalisuuden kannattajien mukaan yksijumalisuus oli jumalattomuutta, ja esimerkiksi Rooman valtakunnassa kristittyjä vainottiin jumalattomina.[4]<<

    Jotkut ajattelijat epäilivät ihmisen kykyä saada tietoa jumalista.[9] Varhaisimpana tunnettuna ateistina on mainittu ainakin Diagoras (400-luku eaa.).[10] Diogenes Laertios kirjoitti Theodoros Kyreneläisestä (noin 335–260 eaa.), liikanimeltään Theodoros Jumalaton, muun muassa: ”Theodoros hylkäsi kerta kaikkiaan jumalia koskevat uskomukset. Olen saanut käsiini hänen teoksensa Jumalista, eikä se ole millään muotoa vähäpätöinen kirja.”[11]
    Atomiopin kehittäjät Leukippos ja Demokritos laativat aineellisen todellisuuskäsityksen, joka ei viitannut jumalaan tai yliluonnolliseen. Monissa ateismin historioissa ensimmäisten ateististen ajattelijoiden ja kirjailijoiden joukkoon luetaan myös Epikuros,[12] jonka mielestä jumalat olivat olemassa, mutta joka katsoi, että ne eivät vaikuta maailman tapahtumiin tai ihmisten asioihin. Roomalainen runoilija Lucretius kirjoitti noin vuonna 50 eaa. epikurolaisesta todellisuuskäsityksestä kertovan runoelman Maailmankaikkeudesta. Lucretius tunsi myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka eivät ymmärtäneet heidät synnyttäneen kaikkeuden toimintatapoja. Hän katsoi näiden tietämättömien ja kovaonnisten ihmisten tarvitsevan uskontoa selittämään alkuperänsä ja selittämään itselleen onnen ja onnettomuuden.[13][

    En väittänyt että antiikin kreikkalaiset olivat kaikki ateisteja, vaan että ateismin juuret ovat antiikin Kreikassa. Esimerkiksi n. 475 eaa syntynyt Diagoras "jumalaton" edusti hyvin skeptistä asennetta jumaluskoon ja kaiken sen perusteella mitä hänestä tiedämme nykytermein sanoisimme häntä ateistiksi. Myös hänen (todennäköinen) oppi-isänsä Demokritos osoitti hyvin epädogmaattista asennetta havaintoihin ja luontoon.

    Käytännön ateismia edustivat myös Epikuros ja Lucretius, jotka ajattelivat, että jos jumalia olisi olemassa eivät he ainakaan vaikuttaneet maailman tapahtumiin tai ihmisten elämään. Hekin elivät enne Jeesuksen oletettua syntymää.

    Summa summarum ateismin kuvittelu joksikin kristinuskon synnyttämäksi vastavoimaksi on taas yksi esimerkki siitä, miten kristityt kuvittelevat itseään ja uskontoaan kaiken navaksi.

    Äänestä

  • free-witch kirjoitti:

    *Huokaus*

    Ette te uskovat kyllästy todellakaan olemaan väärässä... saanko suositella meteorologin uraa? ;)

    Ateismi ei ota mitään kantaa kuolemanjälkeiseen elämään. Faktat haltuun ennen kuin huutelet :)

    Jaahas, "pikku vitsini". Mitähän tuohon sanoisivat maailman johtavat ateistit, Dawkins, Hitchens ja Harris ?

    Äänestä

  • makarooninporaaja kirjoitti:

    Kreikkalaiset, nuo velka kurimuksen kanssa painivat ovat antiikin ajoista alkaen nostaneet usein kissan pöydälle. Seuraava mielipide on lainattu Aristoteleen lausumista, niin uskotaan.

    >>>Mitä sanoikaan Aristoteles ? Hyvä elämän määreenä. "Onnellisuus on elämässä onnistumista. Onnellisen ihmisen elämä on järjen ohjaama sopusointuinen kokonaisuus. Järki ja järjen käyttö on se ominaisuus, joka erottaa ihmisen muista luomakunnan olennoista, järjen toiminta on siten ihmisen korkein hyve, onnellisen elämän edellytys. Onnellinen elämä kulkee "keskitien mallin" mukaan, onnellinen ihminen ei siten sorru toimissaan äärimmäisyyksiin. A:n mukaan hyvän elämän määritelmään ei mahdu uskonto ja jumala, siihen ei myöskään kuulu kuoleman jälkeisen elämän pohdiskelu"<<<

    Niin en voi tuohon mitään lisätä vaan siinä on se jota eräs Matti sanoisi "elämä on laiffii"

    Kaikki eivät valitettavasti ole aivan yhtä järkeviä kuin Aristoteles. Kreikassa arvostettiin myös kovasti viisautta ja kertokaa koska olette viimeksi mediassakin kuulleet jotain ihmistä kutsuttavan viisaaksi? Viisaus kun ei ole tänä päivänä kovinkaan muodikasta.

    Äänestä

  • "Länsimaalainen ateismi on protestiliike lähinnä kristinuskolle."

    Väärin. ateismi on epäuskoa jumaliin. Se, että sinulle kristinusko on jotenkin erityisasemassa, ei tarkoita, että se olisi sitä ateisteille.

    "Islam ja Juutalaisuus eivät saa osakseen ollenkaan samanlaista kritiikkiä"

    Älä valehtele.

    "On suorastaan muodikasta olla länsimaalainen ateisti. "

    Höpöhöpö. Koko asialla ei ole mitään tekemistä muodin kanssa. Ateismi on länsimaissa noussut hitaasti ja varmasti.

    "Eipä ole heitä tällä palstalla ainakaan pahemmin näkynyt, taitavat hieman poiketa valtavirrasta? ;)"

    Eipä ole muslimeja näkynyt täällä, kun taas kristityt hihut kirjoittavat tänne kymmeniä viestejä päivittäin.

    Äänestä

  • jemmff kirjoitti:

    Eipä ole heitä tällä palstalla ainakaan pahemmin näkynyt, taitavat hieman poiketa valtavirrasta? ;)

    Et ilmeisesti ole kovin paljoa lukenut palstaa. Tervetuloa, luultavasti tuo ennakkoluulosi hälvenee nopeasti. Tosin kristityt haluaisivat tyypillisesti, että kritiikki kohdistuisi vain ja ainoastaan islamiin. Se ei ole realistista.

    Äänestä

Jos siellä sellaista opetetaan niin ihan väärin opetetaan. Mikä ei sinänsä yllätä pätkääkään.

Äänestä

"Peruskoulun uskonnontunneilla opetetaan että uskonto voi olla ateistinen,monotesitinen..."


Jep.


"Onko länsimaiseen yhteiskuntaan kehittynyt oma uskontonsa jossa palvotaan tiedettä? Pitääkö tämä paikkaansa?"



Väittävänsä tiedettä palvovia uskontoja kyllä on. Näitä ovat mm. Skientologia, ja Yhdysvalloissa ja osassa Eurooppaa toimiva Unarius Academy of Science yhteisö.

Äänestä
  • MYös tämä Suoli24 on määritellyt ateismin, jos ei nyt suorastaan uskonnoksi, niin ainakin uskomukseksi.

    Vai pitäisikö tämä palsta siirtää tuonne tiede- tai harrastus-osioon?

    Kyllä täällä lähes uskonnollisella paatoksella puolustetaan ateismia tai ainakin vastustetaan muita uskontoja.

    Äänestä

  • gubbe69 kirjoitti:

    MYös tämä Suoli24 on määritellyt ateismin, jos ei nyt suorastaan uskonnoksi, niin ainakin uskomukseksi.

    Vai pitäisikö tämä palsta siirtää tuonne tiede- tai harrastus-osioon?

    Kyllä täällä lähes uskonnollisella paatoksella puolustetaan ateismia tai ainakin vastustetaan muita uskontoja.

    Ateismipalsta on aivan oikealla paikalla vaikka ei uskomus tai uskonto olekaan, sillä noihinhan ateismi kantaa ottaa, ei tieteeseen tai harrastuksiin.
    Lähinnä täällä näkee uskonnollisella paatoksella vastustettavan ateismia, ateismia ei hirveästi tarvitse puolustaa koska uskovat jatkuvasti sahaavat omaa oksaansa, ts. hoitavat ateismin puolustamisen meidän puolestamme.

    Äänestä

  • gubbe69 kirjoitti:

    MYös tämä Suoli24 on määritellyt ateismin, jos ei nyt suorastaan uskonnoksi, niin ainakin uskomukseksi.

    Vai pitäisikö tämä palsta siirtää tuonne tiede- tai harrastus-osioon?

    Kyllä täällä lähes uskonnollisella paatoksella puolustetaan ateismia tai ainakin vastustetaan muita uskontoja.

    Typerän uskomuksesi mukaan myös uskonnon opetus, uskonnonvapaus, uskontojen uhrit ja vapaa-ajattelu ovat uskontoja tai uskomuksia. Huomaatko, miten vitun typerä olet?

    Äänestä

  • UPDATE_11267855

    Äänestä

  • Samaa mieltä XD gubbe

    Äänestä

  • "Näitä ovat mm. Skientologia, ja Yhdysvalloissa ja osassa Eurooppaa toimiva Unarius Academy of Science yhteisö"

    Ja sitten on Skepsis ry.

    Äänestä

  • gubbe66 kirjoitti:

    Typerän uskomuksesi mukaan myös uskonnon opetus, uskonnonvapaus, uskontojen uhrit ja vapaa-ajattelu ovat uskontoja tai uskomuksia. Huomaatko, miten vitun typerä olet?

    No, ehkä olis sitten parempi perustaa kokonaan uusi palsta: TOTUUS KAIKESTA

    Pantais sitten sen alle Ateismi.

    Oiskos se sitten parempi?

    Äänestä

  • tieteen_kumartajat_no1 kirjoitti:

    "Näitä ovat mm. Skientologia, ja Yhdysvalloissa ja osassa Eurooppaa toimiva Unarius Academy of Science yhteisö"

    Ja sitten on Skepsis ry.

    Skepsis ry on yhdistys, joka edistää tieteeseen ja terveeseen järkeen perustuvaa käsitystä maailmasta.

    Skepsis ei edellytä jäseniltään ateismia.

    Moni skeptikko on kylläkin ateisti, koska kyseenalaistaa kaikki huonosti perustellut väitteet, joihin uskonnolliset dogmit kuuluvat.

    Itselleni kävi näin, skeptisyys nakersi koulussa minuun istutetun jumaluskon
    yhä pienemmäksi dogmi kerrallaan, kunnes jäänteet sai heittää menninkäistarinoiden joukkoon.

    Äänestä

  • gubbe66 kirjoitti:

    Typerän uskomuksesi mukaan myös uskonnon opetus, uskonnonvapaus, uskontojen uhrit ja vapaa-ajattelu ovat uskontoja tai uskomuksia. Huomaatko, miten vitun typerä olet?

    Taidat olla aikamoinen tunari. Juurihan tuo kirjoittelija perusteli, että ateismi kuuluu tänne siksi, että se ottaa kantaa noihin asioihin eikä siksi, että se olisi niitä asioita.

    Äänestä

  • gubbe_on_hanurista kirjoitti:

    Taidat olla aikamoinen tunari. Juurihan tuo kirjoittelija perusteli, että ateismi kuuluu tänne siksi, että se ottaa kantaa noihin asioihin eikä siksi, että se olisi niitä asioita.

    ''No, ehkä olis sitten parempi perustaa kokonaan uusi palsta: TOTUUS KAIKESTA

    Pantais sitten sen alle Ateismi.

    Oiskos se sitten parempi?''
    Olet idiootti.

    ''Taidat olla aikamoinen tunari. Juurihan tuo kirjoittelija perusteli, että ateismi kuuluu tänne siksi, että se ottaa kantaa noihin asioihin eikä siksi, että se olisi niitä asioita.''
    Neiti voisi pistää silmälasit silmille ja lukea gubbe-69:n ensimmäisen lauseen, se mitä kirjoitit sen jälkeen ei muuta ensimmäisen lauseen merkitystä. Jos sinulla on uskonnolliset motiivit sokeudelle, silmälasitkaan ei enää auta.

    Äänestä

  • gubbe-66 kirjoitti:

    ''No, ehkä olis sitten parempi perustaa kokonaan uusi palsta: TOTUUS KAIKESTA

    Pantais sitten sen alle Ateismi.

    Oiskos se sitten parempi?''
    Olet idiootti.

    ''Taidat olla aikamoinen tunari. Juurihan tuo kirjoittelija perusteli, että ateismi kuuluu tänne siksi, että se ottaa kantaa noihin asioihin eikä siksi, että se olisi niitä asioita.''
    Neiti voisi pistää silmälasit silmille ja lukea gubbe-69:n ensimmäisen lauseen, se mitä kirjoitit sen jälkeen ei muuta ensimmäisen lauseen merkitystä. Jos sinulla on uskonnolliset motiivit sokeudelle, silmälasitkaan ei enää auta.

    Mitä vikaa tuossa Totuus-palstassa nyt muka olisi?

    Pravda, pravda!

    höh!

    Äänestä

  • hghhghg kirjoitti:

    Mitä vikaa tuossa Totuus-palstassa nyt muka olisi?

    Pravda, pravda!

    höh!

    Älä vastaa enää, olet idiootti.

    Äänestä

  • gubbe-66 kirjoitti:

    Älä vastaa enää, olet idiootti.

    Varmasti vastaan, koska olen idiootti!
    Varmasti vastaan, koska olen idiootti!
    Varmasti vastaan, koska olen idiootti!
    hähäähhääää
    Varmasti vastaan, koska olen idiootti!
    Varmasti vastaan, koska olen idiootti!
    Varmasti vastaan, koska olen idiootti!
    hähhääähähähä
    Varmasti vastaan, koska olen idiootti!
    Varmasti vastaan, koska olen idiootti!
    jne.
    jne.
    jne.
    jne.

    Äänestä

  • gubbe69 kirjoitti:

    MYös tämä Suoli24 on määritellyt ateismin, jos ei nyt suorastaan uskonnoksi, niin ainakin uskomukseksi.

    Vai pitäisikö tämä palsta siirtää tuonne tiede- tai harrastus-osioon?

    Kyllä täällä lähes uskonnollisella paatoksella puolustetaan ateismia tai ainakin vastustetaan muita uskontoja.

    "MYös tämä Suoli24 on määritellyt ateismin, jos ei nyt suorastaan uskonnoksi, niin ainakin uskomukseksi."


    Kyse on ei-uskosta. Joten se voisi sopia melkeimpä ihan mihin tahansa muuallekkin lokeroiden alle. Vaikka maailman menoa.



    "Vai pitäisikö tämä palsta siirtää tuonne tiede- tai harrastus-osioon?"



    Maku asia.


    "Kyllä täällä lähes uskonnollisella paatoksella puolustetaan ateismia tai ainakin vastustetaan muita uskontoja."



    Ateismi ei ole uskonto palstapaikasta huolimatta.

    Äänestä

Uskonto perustuu uskomuksiin tiede ei. Tieteen käsitys asioista muuttuu koko ajan, sen mukaan kuin tieto lisääntyy, kaikki tieteen tulokset on avonna kritiikille, olisi tietty kiva jos se kritiikki olisi tieteen kriteerein perusteltua, mitä uskovaisten kritiikki tiedettä' kohtaa harvoin on. Uskovaiset vain panevat omat perustettomat uskomuksensa tiedon edelle.

Uskovaiset kuvittelevat että heidän uskomuksensa ovat lopullinen muuttumaton totuus. Kritiikin yläpuolella.

Äänestä

Ateismihin on samalla lailla uskonto, kuin se että ei keräile postimerkkejä on mielenkiintoinen harrastus.

Ja jos kerran se että EI USKO johonkin asiaan on uskonto, niin sitten myös se että ei usko joulupukkiin, hammaskeijuun eikä pääsiäispupuun, ovat kaikki omia uskontojaan. Joita siis myös kristityt harjoittavat, mikäli eivät usko joulupukkiin tai hammaskeijuun.

Kristityllä pitäisi kai kuitenkin olla vain yksi uskonto, se oma kristinusko, joten miksi kristityt harjoittavat lukemattomia muitakin uskontoja? Kuten sitä vanhaa uskontoa, jossa ei uskota menninkäisiin? Vai olisiko sittenkin niin, että se että EI USKOTA johonkin ei oikein voi olla uskonto, jossa pitäisi nimenomaan uskoa johonkin. Olla sitä uskoa. Siitähän se nimikin taitaa tulla: usko - uskonto.

Äänestä
  • Mulle ainakin postimerkkien keräily oli ihan uskonnon, jopa lähes jumalan asemassa joskus 11-vuotiaana. Oli se sit niin autuaaksi tekevä harrastus että!

    Äänestä

  • filatelisti.deisti kirjoitti:

    Mulle ainakin postimerkkien keräily oli ihan uskonnon, jopa lähes jumalan asemassa joskus 11-vuotiaana. Oli se sit niin autuaaksi tekevä harrastus että!

    Ja kuten uskontokin, se oli hyvä harrastus. Et saattanut itseäsi etkä läheisiäsi vaaraan sen harrastuksen kanssa.

    Äänestä

  • gklsdjgklsj kirjoitti:

    Ja kuten uskontokin, se oli hyvä harrastus. Et saattanut itseäsi etkä läheisiäsi vaaraan sen harrastuksen kanssa.

    Rahaahan niihin paloi varmaan useampi tonni markoissa ja olihan ne kiehtovan kauniita katsella. Hyvä sijoitus sinänsä, niiden arvo olis tänä pänä varmaan jo kolminkertainen. Myin rahapulassa koko kokoelmani parilla satasella, siis markoissa. Vähän harmittaa näin jälkikäteen, mutta köyhän on uhrattava vähätkin aarteensa.

    Äänestä

"Onko länsimaiseen yhteiskuntaan kehittynyt oma uskontonsa jossa palvotaan tiedettä?"

Mikähän sellainen uskonto olisi vai onko taas kyse ennakkoasenteestasi?

Äänestä
  • Tieteellä on omat vastauksensa perimmäisiin kysymyksiin vaikka siinä ei ole jumalaa se voi silti olla uskonto vaikka ei nyt virallisesti olekkaan.

    Äänestä

  • UPDATE_11267855 kirjoitti:

    Tieteellä on omat vastauksensa perimmäisiin kysymyksiin vaikka siinä ei ole jumalaa se voi silti olla uskonto vaikka ei nyt virallisesti olekkaan.

    Suosittelen tutustumaan tieteelliseen metodiin. Se ei toimi uskonnon lailla.

    Äänestä

  • UPDATE_11267855 kirjoitti:

    Tieteellä on omat vastauksensa perimmäisiin kysymyksiin vaikka siinä ei ole jumalaa se voi silti olla uskonto vaikka ei nyt virallisesti olekkaan.

    "Tieteellä on omat vastauksensa perimmäisiin kysymyksiin"

    Mitä pidät tässä tapauksessa perimmäisinä kysymyksinä?

    Mannerliikunnat, kivilajien synty, gelogiset aikakaudet, fossiilien kertoma evoluutio, taivaankappaleiden kehitys...

    Nämä eivät ole mielestäni tällaisia perimmäisiä kysymyksiä, joihin uskonnon tapaiset uskomusjärjestelmät voisivat tuoda mitään valoa.
    Tiede on ainoa metodi, jolla noihin on saatu satuja ja tarinoita kummempaa tolkkua.

    Hyvä ja paha, miten minun tulisi toimia ollakseni hyvä ihminen, mikä on elämässä tavoittelemisen arvoista?
    Tuollaiset ovat perimmäisiä kysymyksiä, joihin monet ajattelevat uskonnon tuovan vastauksia.

    Mutta asioita voi lähestyä filosofisesti ilman yliluonnollisia toimijoitakin.

    Tiede tuo myös tietoa tällaisten kysymysten pohjaksi.

    Äänestä

  • Kalju_Pitkätukka kirjoitti:

    "Tieteellä on omat vastauksensa perimmäisiin kysymyksiin"

    Mitä pidät tässä tapauksessa perimmäisinä kysymyksinä?

    Mannerliikunnat, kivilajien synty, gelogiset aikakaudet, fossiilien kertoma evoluutio, taivaankappaleiden kehitys...

    Nämä eivät ole mielestäni tällaisia perimmäisiä kysymyksiä, joihin uskonnon tapaiset uskomusjärjestelmät voisivat tuoda mitään valoa.
    Tiede on ainoa metodi, jolla noihin on saatu satuja ja tarinoita kummempaa tolkkua.

    Hyvä ja paha, miten minun tulisi toimia ollakseni hyvä ihminen, mikä on elämässä tavoittelemisen arvoista?
    Tuollaiset ovat perimmäisiä kysymyksiä, joihin monet ajattelevat uskonnon tuovan vastauksia.

    Mutta asioita voi lähestyä filosofisesti ilman yliluonnollisia toimijoitakin.

    Tiede tuo myös tietoa tällaisten kysymysten pohjaksi.

    Miten maailma on syntynyt on yksi hyvä perimmäinen kysymys mihin tieteellä on taatusti vastaus.

    Äänestä

  • Monet eivät pidä tuota perimmäisenä kysymyksenä, mutta tieteellä on esittää havaintoihin täsmääviä teorioita maailman synnystä.

    Uskontojen esittämät luomismyytit eivät mitenkään voi kilpailla näiden teorioiden kanssa, koska ne törmäävät heti kättelyssä havaittuihin tosiasioihin.

    Eri asia on, jos uskonnollinen kertomus nähdään vertauskuvallisena tarinana, jonka ydinsanoma on, että Jumala on kaiken takana, tiede sitten selvittää tapahtumien yksityiskohdat...

    Mutta tiedon lisääntyessä yhä kauemmas myyttien maailmaan esim. Raamatun luomiskertomus on joutunut väistymään.

    Tiedämme, että Maa syntyi muun aurinkokunnan kanssa tiivistymällä avaruuden ainepilvestä yli 4,5 miljardia vuotta sitten.

    Tiedämme, että tämä ainepilvi sisälsi jo räjähtäneiden tähtien jäänteitä, koska raskaat alkuaineet voivat syntyä vain tähtien sisuksissa ja supernovaräjähdyksissä.

    Tiedämme, että 100 miljoonaa vuotta sitten Maassa ei ollut nisäkkäitä, se oli suurten matelijoiden aikaa.

    Tiedämme, että galaksit kiitävät toisistaan poispäin, kaikki olivat yhdessä pisteessä n. 13,8 miljardia vuotta sitten.

    Tiedämme, että hyvin varhainen maailmankaikkeus oli kuuma ja tiheä, tästä kertoo kosminen taustasäteily.

    Siinä liuta faktoja, joihin Raamattu ei voi tuoda pienintäkään valontuikahdusta.

    Äänestä

  • UPDATE_11267855 kirjoitti:

    Tieteellä on omat vastauksensa perimmäisiin kysymyksiin vaikka siinä ei ole jumalaa se voi silti olla uskonto vaikka ei nyt virallisesti olekkaan.

    "Tieteellä on omat vastauksensa perimmäisiin kysymyksiin vaikka siinä ei ole jumalaa se voi silti olla uskonto vaikka ei nyt virallisesti olekkaan."

    Oli siis kyse ennakkoasenteestasi. Niin tai näin, ei tiede täytä uskonnon tuntomerkkejä.

    Äänestä

Mutta kuka antoi elämänja ajattelun tunteet ja omantunnon, joko siitä on opiskeltu siellä attesorvaamossa?

Äänestä
  • Kokeile, jos Aisopos vastaisi sinua askarruttaviin kysymyksiin sinulle sopivaan tyyliin.

    Äänestä

  • Kristityt, Syyttäjät ovat panemassa kun eivat vastaa pakanoille.

    Äänestä

  • marathustra kirjoitti:

    Kokeile, jos Aisopos vastaisi sinua askarruttaviin kysymyksiin sinulle sopivaan tyyliin.

    Mitähhäh? Vastaa varmaan paremmin kuin hippi-Jeesus?

    Äänestä

  • Ei kukaan antanut ajattelua. Hihkaisemalla, Thoth, Odin tai Jahve ei todista mitään. Kysesisten jumalten olemassaolo ja vaikutus ovat täysin todistamatta. Kyseessä on vaan halu paeta todellisuuden monimutkaisuutta helppoihin valheisiin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


JokuVaa123 kirjoitti:

Peruskoulun uskonnontunneilla opetetaan että uskonto voi olla ateistinen,monotesitinen... Onko länsimaiseen yhteiskuntaan kehittynyt oma uskontonsa jossa palvotaan tiedettä? Pitääkö tämä paikkaansa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu